Blogi

Itsehoitolääkkeiden paikka on apteekin hyllyllä

20.05.2022 | 09:31

Teksti : Touko Aalto 

Jaa artikkeli:

Touko Aalto esittää 10 perustetta sille, miksi itsehoitolääkkeet kuuluvat nimenomaan apteekkiin.

Miten suhtautua kysymykseen itsehoitolääkkeiden myynnistä apteekkien ulkopuolella? Tätä kysymystä moni kansalainen ja myös päättäjä pohtii.

Asiaa on tutkittu paljon. Lääkkeiden apteekkijakelulla on vankat terveydenhuoltoon ja lääkitysturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Etenkin kaupan alan intresseissä on ollut jo pitkään itsehoitolääkkeiden kaltaisten terapiahyödykkeiden saattaminen muiden kuluttajahyödykkeiden joukkoon. Ajatus saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta tuon esiin alla kymmenen perustetta sille, miksi itsehoitolääkkeiden paikka on apteekin hyllyllä.  

1. Lääkitysturvallisuuden varmistaminen ja edistäminen on tärkeintä 

Itsehoitolääkkeiden vapauttamispuheissa ei ole huomioitu, miten nykyisenkaltainen neuvonta ja ohjaus järjestettäisiin, ja kuinka lääkkeiden apteekkijakelun kautta varmistettu lääkitysturvallisuus vaihtoehtoisesti turvattaisiin. Jos apteekkien ulkopuolinen lääkemyynti sallittaisiin, viranomaisresurssit (tarkastus ja valvonta) pitäisi moninkertaistaa.

Tämä ja monta muuta olennaista seikkaa käyvät ilmi lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vuonna 2018 tuottamasta selvityksestä itsehoitolääkkeiden jakelukanavista.

2. Apteekki ei ole vain lääkekauppa 

Apteekkien tärkein tuote on tieto. Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön tärkein työtehtävä on lääkkeisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus. Tätä tarkoitusta varten apteekkihenkilöstö kouluttautuu ja tätä tarkoitusta varten he palvelevat 60 miljoonaa asiakasta vuodessa.

Suomalaisten tärkeimmät lääketiedon lähteet ovat (vuoden 2020 selvitys) apteekkien henkilökunta, lääkepakkausten pakkausseloste, lääkäri ja internet. 

Apteekkien neuvonta säästää muualla terveydenhuollossa liki miljardi euroa vuodessa. Apteekkihenkilöstön työtä on asiakkaiden kokonaisvaltaisen tarvekartoituksen tekeminen. Se tarkoittaa sitä, että ei vain myydä lääkettä kipuun ja kuumeeseen vaan selvitetään oirekuvausta kuulemalla ja asiakkaan kanssa keskustelemalla, mitä syitä oireiden taustalla mahdollisesti on.

Apteekeista ohjataan asiakkaita lääkäriin jopa päivittäin. Tämä työ voi pelastaa ihmisen hengen.  

3. Itsehoitolääkkeet eivät ole harmittomia 

Erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutukset ja monien tuttujen ja turvallisina pidettyjen lääkkeiden virheellinen käyttö voi olla jopa hengenvaarallista.

Itsehoitolääkkeet ovat reseptiltä vapautettuja lääkkeitä, eivät harmittomia kulutustuotteita. Tulehduskipulääkkeisiin kuolee vuosittain satoja ihmisiä ja niiden väärinkäyttö kuormittaa terveydenhuoltoa. Parasetamolin yliannostukset ovat ongelma monissa maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa tablettimuotoiset parasetamolivalmisteet siirrettiin takaisin apteekkimyyntiin jo vuonna 2015, kun parasetamolimyrkytykset alkoivat kasvaa rajusti myynnin vapauttamisen jälkeen.  

4. Lääkkeiden myyntiä ja käyttöä tulee rajoittaa, ei kasvattaa 

Lääkkeet ovat terapiahyödyke, joiden käyttöä ei tule pyrkiä lisäämään myyntiä kasvattamalla kansanterveydellisistä ja kansantaloudellisista syistä.

Kauppiaan tehtävä on myydä tuotteita mahdollisimman paljon, apteekkarin tehtävänä on varmistaa, että lääkkeiden käyttö on turvallista, taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Kaupan toimintaa ohjaavat kaupalliset tavoitteet, apteekin toimintaa terveydenhuollon tavoitteet.

Vuonna 2006 nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynti vapautettiin, ja asiaa perusteltiin kansanterveydellisillä tavoitteilla. Tavoitteena oli nikotiinivalmisteiden saatavuutta laajentamalla vähentää tupakointia, mikä ei toteutunut. Samalla nikotiinikorvaushoitovalmisteiden tukkumyynnin arvo kuitenkin yli kaksinkertaistui, mikä viittaa vapautuksen todellisiin motiiveihin.  

5. Lääke ei ole kauppatavara 

Kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäen vuonna 2018 tekemä kilpailuoikeudellinen selvitys koskien apteekkisääntelyn vaihtoehtoja ja vaikutuksia tuo esiin muun muassa sen, miten lääkkeet terapiahyödykkeenä poikkeavat muista kulutushyödykkeistä.  

Lääke on ensinnäkin terapiahyödyke, ei kauppatavara. Se on potilaalle turvallinen vain, kun sitä käytetään oikein ja oikea määrä. Tieto on myyjän ja ostajan välillä yleensä epätasaista, ja kuluttajat tarvitsevat neuvontaa. Oikea lääkkeiden käyttö vähentää yhteiskunnan kustannuksia erikoissairaanhoidossa.  

6. Kilpailun vapauttaminen voi jopa nostaa hintoja ja kaventaa valikoimia 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toi kansainvälisessä vertailututkimuksessa (2017) esiin, että ei voida osoittaa, että apteekkijärjestelmän sääntelyn purkaminen alentaisi pitkällä aikavälillä lääkkeiden hintoja. Rinnakkaislääketeollisuus puolestaan on tuonut esiin (2020), että Ruotsissa itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuolelle ei laskenut hintoja, päinvastoin nosti niitä ja supisti valikoimia.

Suomessa taksiuudistus on malliesimerkki siitä, miten puheet ja perustelut uudistuksen hyödyistä poikkeavat arjen todellisuudesta.  

Lääkkeiden hinnan muodostuminen poikkeaa huomattavasti esimerkiksi elintarvikkeiden hinnan muodostumisesta. Yleinen harhaluulo on ollut, että apteekkari voi vaikuttaa lääkkeiden hintaan.

1.4.2022 asti lääkkeiden hinnat ja niihin sisältyvä apteekin kate ovat määräytyneet valtioneuvoston asettaman lääketaksan mukaisesti. Huhtikuun alusta alkaen apteekeille on sallittu asettaa itsehoitolääkkeen hinta tukkuhinnan ja lääketaksan mukaisen hinnan välille vapaasti omasta katteesta tinkien.

7. Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkipalveluihin

Suomessa on tällä hetkellä 822 apteekkia, ja lisäksi yli 100 apteekin palvelupistettä ja yli 200 verkkoapteekkia. Palvelevaa henkilöstöä on yli 8 600, ja yksi apteekkari työllistää keskimäärin 9 työntekijää. Apteekit ovat auki keskimäärin 55 h/vk, ja lääkkeiden toimitusvarmuus on yli 98 prosenttia.

Työn tärkein kriteeri on asiakkaiden tyytyväisyys, ja tuoreen väestökyselyn mukaan suomalaiset ovat hyvin tyytyväisiä apteekkipalveluihin.

Apteekkiverkoston kattavuuden tulee aina vastata alueelliseen tarpeeseen. Fimean vuonna 2016 käynnistämän selvityksen tuloksena on perustettu 36 uutta apteekkia, ja tuorein luku on 41 uutta apteekkia. 1.4.2022 voimaantulleilla lakimuutoksilla helpotetaan ja nopeutetaan uusien apteekkien perustamista ja avaamista.

8. Apteekkien toimintaa ohjaavat lakiin kirjatut tehtävät, tavoitteet ja velvollisuudet 

Apteekkien vastuut ja velvollisuudet on kirjattu lääkelakiin, ja itsehoitolääkkeiden jakelun vapauttamisen kaltaisia ehdotuksia tulee arvioida suhteessa lakisääteisten julkisten palvelutehtävän toteuttamiseen. Apteekeilla on siksi merkittävä julkinen rooli, jonka vuoksi apteekkitoimintaa, kuten sijaintia ja omistusta, säännellään yksityistä terveydenhuoltoa tarkemmin.

Apteekkien tehtävät, vastuut ja velvollisuudet ja yhteistoiminta muun terveydenhuollon kanssa ovat korostuneet poikkeustilanteissa sekä niihin varautumisessa.

Apteekki poikkeaa muista yksityisistä terveydenhuollon toimijoista siten, että apteekilla on lakisääteinen vastuu sijaintialueensa asukkaiden lääkehuollosta. Korvaavaa järjestelmää ei ole olemassa eikä kukaan ole esittänyt vaihtoehtoista tapaa järjestää maankattavaa alueellista lääkehuoltoa Suomessa.

Monella toimijalla on intressi kerätä rusinat pullasta, mutta apteekkien tehtävänä on kantaa vastuu kokonaisuudesta.

Muussa terveyden- ja sairaanhoidossa yksityiset toimijat eivät vastaa alueensa terveyspalveluista, vaan täydentävät julkisia terveyspalveluita.  

9. Rationaalisen lääkehoidon toteuttaminen 

Rationaalisella lääkehoidolla tarkoitetaan asianmukaista lääkehoitoa, joka on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman tarkoituksena on näiden tavoitteiden toteutuminen.

Rationaalinen lääkehoito on kolmelle vaalikaudelle ajoitetun lääkeasioiden uudistuksen punainen lanka. Sen toteutuminen edellyttää katkeamatonta ja turvallista lääkehoitopolkua, jonka toteuttamiseen osallistuvat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset yhdessä potilaiden kanssa.

Rationaalinen lääkehoito edellyttää myös sitä, että lainsäädäntö tukee sen toteuttamista. Näin ollen kaikkea lääkealaa koskevia esityksiä ja ehdotuksia tulee arvioida suhteessa rationaalisen lääkehoidon toteuttamiseen.  

10. Drugstore-kehitys ei ole toivottavaa 

Jos apteekkitoimialaa ei arvioida osana terveydenhuoltoa eikä sen osalta pyritä toteuttamaan rationaalisen lääkehoidon tavoitteita, kehitys kulkee asteittain kohti angloamerikkalaista drugstore-toimintamallia, jossa lääkkeillä on apteekin tuotevalikoimassa vain sivuosa.