Kuva: Laura Vesa / PSHP arkisto
Blogi

Lääkitysturvallisuus on yhteispeliä

14.09.2022 | 07:01

Teksti : Terhi Toivo

Lääkitysturvallisuuden perustana on yhteinen ymmärrys turvallisuuskulttuurista, joka ohjaa tekemistä ja on läsnä jokapäiväisessä työssä, kirjoittaa lääkitysturvallisuuskoordinaattori Terhi Toivo.

Maailman potilasturvallisuuspäivän teemana tänä vuonna on lääkitysturvallisuus. Lääkehoidon turvallisuus rakennetaan terveydenhuollon ammattilaisten ja lääkkeiden käyttäjien yhteistyönä. 

Lääkitysturvallisuuden toteutuminen on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat terveydenhuollon ammattilaisten toimintatavat ja osaaminen, mutta myös yhtä lailla käytössä olevat tietojärjestelmät.

Kaiken perustana kuitenkin on yhteinen ymmärrys turvallisuuskulttuurista, joka ohjaa tekemistä ja on läsnä jokapäiväisessä työssä. Sairaalassa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kehitämme yhtenäisiä turvallisia toimintatapoja lääkitysturvallisuuden kannalta riskialttiisiin lääkehoitoprosessin kohtiin.

Potentiaalisiin vaaranpaikkoihin rakennetaan myös suojauksia, jotta mahdolliset poikkeamat jäävät kiinni ennen potilaalle päätymistä. Tyyppiesimerkkinä tästä on potilaalle jaettujen lääkkeiden tarkastaminen ennen lääkkeiden antamista. Oleellista on, että kaikki tehdyt toimenpiteet kirjataan: näin kaikki potilasta sairaalahoidon aikana hoitavat ammattilaiset tietävät mitä on tehty. 

Turvallisuuskulttuuriin kuuluu mahdollisten vaaranpaikkojen jatkuva havainnointi. Riskilääkkeiden kohdalla ennakointi on erityisen tärkeää: Miten estetään inhimilliset erehdykset, joissa annostellaan potilaalle vahingossa vaikkapa morfiinia kymmenkertaisella annoksella tai toimitetaan apteekissa verenohennuslääke varfariinista väärä vahvuus. Ja jos poikkeama tapahtuu, on tärkeää selvittää siihen johtaneet tekijät ja pohtia keinot, joiden avulla estetään tapahtuman toistuminen toiselle potilaalle tai asiakkaalle.

Yliopistosairaalan sisällä tarvitaan lääkitysturvallisuuden koordinointia ja kehittämistä, jotta varmistetaan potilaan hoidon jatkuminen turvallisesti päivystyksen, poliklinikoiden ja osastojen välillä. Suuri haaste on, että samoja potilaita hoidetaan myös muissa terveydenhuollon organisaatioissa, eikä tiedonkulku ole saumatonta.

Koska kansallista lääkelistaa ei vielä ole, ajantasaisten lääkitystietojen varmistamiseen tarvitaankin kaikkien terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten yhteistyötä. Potilaita ja asiakkaita on hyvä kannustaa ylläpitämään itse ajantasaista lääkelistaa ja näyttämään sitä terveydenhuollon käynneillä. 

Sairaalahoidon aikana lääkitys voi muuttua ja saadut ohjeet eivät välttämättä jää potilaan mieleen, kun akuutti sairaus mietityttää. Apteekissa annettavalla ohjauksella onkin iso rooli turvallisen lääkehoidon toteutumisessa. Neuvonnan ohella apteekit varmistavat lääkitysturvallisuutta joka päivä havainnoimalla vakavia interaktioita ja päällekkäisiä lääkityksiä.

On hieno asia, että näissä tilanteissa otetaan matalalla kynnyksellä yhteyttä hoitoyksikköön. Yhteydenotot eivät ole turhia - ne ovat lääkehoitoprosessin tärkeä suojaus.

Apteekkien liittyminen muualla terveydenhuollossa laajasti käytössä olevaan vaaratapahtumien raportointijärjestelmä Haiproon on merkittävä askel lääkitysturvallisuuden kehittämisessä. Turvallisuuden varmistamiseen tarvitaan organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, sitä ei tehdä siiloissa.

Kirjoittaja on lääkitysturvallisuuskoordinattori, FaT, proviisori Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

  • Valtakunnallinen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelma VALO on Apteekkariliiton ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen käynnistämä hanke, jolla pyritään parantamaan avohuollon lääkehoitoprosessin turvallisuutta yhteistyössä.
  • Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Awanic oy, Farmasian oppimiskeskus ja Helsingin yliopisto.
  • VALO-blogin kirjoittajat valaisevat teksteissään ajankohtaisia lääkitysturvallisuuden näkökulmia oman toimintansa lähtökohdista.