Kysely: Apteekeista ohjataan asiakkaita lääkäriin jopa päivittäin
07.12.2021 | 10:09
Teksti : Hanna Hyvärinen
Valtaosa apteekin itsehoidon asiakkaista tarvitsee neuvontaa, mutta vain harva pyytää sitä. Ongelmia on etenkin valmisteiden käyttötarkoitusten ja vahvuuksien hahmottamisessa, ilmenee Apteekkariliiton kyselystä.
Itsehoitoneuvonta on tärkeä osa farmaseuttisen henkilökunnan työtä apteekissa, ja se on ammattilaisten mukaan yhtä tärkeää kuin reseptilääkeneuvonta. Näin toteaa lähes sata prosenttia (99,4 %) apteekkien farmaseuttisesta henkilökunnasta Apteekkariliiton kyselyssä. Kyselyyn vastasi yli 300 avoapteekeissa työskentelevää farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria.
Kyselyn mukaan asiakkaiden puutteelliset ja virheelliset käsitykset itsehoidosta ja itsehoitolääkkeistä ovat erittäin yleisiä. Yli puolet (58 %) apteekin farmaseuttisesta henkilökunnasta kertoo törmäävänsä päivittäin tilanteisiin, jossa asiakkaalla on vääriä käsityksiä lääkkeistä ja hoidosta.
Vahvuudet sekaisin
Yksi tyypillisimmistä virheistä on eri vaikuttavaa ainetta sisältävien lääkkeiden vahvuuksien vertailu.
Parasetamolia pidetään usein tehokkaampana kuin ibuprofeenia, koska sen vahvuus itsehoitovalmisteissa on suurempi. Vastaavasti ketoprofeenia pidetään mietona kipulääkkeenä, koska lääkeaineen vahvuus on vain 25 milligrammaa. Vastaavaa vertailua tehdään myös esimerkiksi antihistamiini- ja jälkiehkäisyvalmisteissa.
Myös yksiköt, milligrammat ja grammat, menevät helposti sekaisin. Mitä isompi numero paketin kyljessä on, sitä parempana valmistetta pidetään.
Vääriä valmisteita vääriin vaivoihin
Neljä viidestä apteekin farmaseuttisesta ammattilaisesta törmää viikoittain tilanteisiin, joissa asiakas on ostamassa vaivaansa aivan väärää tuotetta. Eniten epätarkoituksenmukaista käyttöä havaitaan tukkoisen nenän hoitoon tarkoitettujen nenäsuihkeiden sekä kipu- ja kuumelääkkeiden ja yskänlääkkeiden kohdalla.
– Tukkoisen nenän tilapäiseen hoitoon tarkoitettuja suihkeita käytetään virheellisesti myös esimerkiksi allergiaoireisiin ja jopa kuivan, karstaisen nenän hoitoon, kertoo Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala.
Kipu- ja kuumelääkkeiden kohdalla tyypillinen ongelma on, että eri vaivoihin ostetaan eri valmisteita. Kun päällä on kaksi vaivaa, esimerkiksi päänsärky ja kuume, molempiin halutaan ostaa oma lääke. Näin saatetaan päätyä vaarallisiin yhdistelmiin; käyttämään päällekkäin kahta eri tulehduskipulääkettä tai valita kaksi samaa lääkeainetta sisältävää valmistetta.
Myös vatsalääkkeiden ja lääkevoiteiden kohdalla läheltä piti -valintoja havaitaan apteekeissa usein. Molemmista hyllyistä haetaan yleislääkettä, joka tepsisi vaivaan kuin vaivaan. Esimerkiksi ripulin hoitoon tarkoitettua loperamidivalmistetta haetaan vatsakipuun tai ilmavaivoihin, ja lääkettä käytetään säännöllisesti pitkiä aikoja.
Asiakkaita ohjataan lääkäriin säännöllisesti
Neljä viidestä kyselyyn vastanneista farmasian ammattilaisista kertoo ohjaavansa asiakkaan lääkäriin viikoittain, joka neljäs (23 %) jopa päivittäin. Yleisin syy ohjata asiakas lääkäriin on oire tai sairaus, joka ei ole hoidettavissa itsehoidolla. Myös tilanteissa, jossa oire jää epäselväksi, asiakas ohjataan lääkäriin.
Muita tyypillisiä syitä hoitoon ohjaukseen ovat pienen lapsen oireet ja itsehoitolääkkeen liian pitkä käyttö.
– Pitkään jatkunutta vaivaa ei useinkaan tutkituteta lääkärissä vaan itsehoitoa jatketaan pitkään, jopa samalla valmisteella, vaikka se ei tuota tulosta, Vanhala kuvaa.
Valtaosa (88 %) kyselyyn vastanneista farmasian ammattilaisista arvioi, että vähintään 40 prosenttia apteekin itsehoitoasiakkaista tarvitsee neuvontaa ja opastusta lääkkeen valinnassa. Vastanneista 39 prosenttia kokee, että neuvontaa tarvitsee useampi kuin 60 prosenttia asiakkaista.
Oma-aloitteisesti apua kysyy kuitenkin huomattavasti harvempi. Vastanneista lähes puolet (48 %) arvioi, että vain 20–40 prosenttia itsehoitoasiakkaista kysyy itse neuvoa.
Väärinkäyttöä ehkäistävä
Kyselyssä kartoitettiin myös farmaseuttisen henkilökunnan näkemystä siitä, mitkä reseptilääkkeet tai lääkeaineryhmät soveltuisivat rajoitetusti vapautettavaksi itsehoitoon eli lisäneuvontaa vaativiksi itsehoitolääkkeiksi.
Eniten kannatusta (68 %) sai rintakipukohtauslääkkeenä käytettävän nitron myyminen hätätapauksessa henkilölle, jolla on lääkärin toteama tarve lääkkeelle, mutta ei voimassa olevaa reseptiä. Runsas puolet vastanneista näkee, että anafylaktisen sokin ensiapuna käytettävän vanhentuneen adrenaliinikynän tilalle voisi toimittaa uuden ilman uutta reseptiä.
Myös fusidiinihappoa sisältävän antibioottivoiteen ja influenssarokotteen myyminen aikuisille saa kannatusta noin puolelta vastanneista.
Avoimissa vastauksissa korostuu, että lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden kategoriaan ei tule lisätä minkäänlaista väärinkäyttöpotentiaalia – tahatonta tai tahallista – omaavia lääkkeitä.
Kysely tehtiin syyskuussa 2021. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 335 apteekissa työskentelevää farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Turussa testataan uudenlaista hoitoa etenevään MS-tautiin
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Tutkimus: Apteekkeihin palautetaan vuosittain käyttämättömiä lääkkeitä jopa 81 miljoonan euron edestä
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
