Voisiko PREP-estäjä pysäyttää muistisairauden?

Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tutkimuksessa kehitetään uudenlaisia lääkkeitä hermorappeumasairauksien, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudin hoitoon. Tulokset hiirikokeista ovat lupaavia, mutta tie potilaille tarkoitetuksi lääkkeeksi on pitkä ja kallis.

Aivojen rappeumasairauksissa keskushermostoon syntyy haitallisia proteiinikertymiä, joiden uskotaan olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä hermosolukuoleman taustalla. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tutkimus osoittaa, että näiden proteiinien kertymistä voidaan vähentää yhdisteillä, jotka estävät aivojen PREP-entsyymin toimintaa.

Kun PREP-estäjää annettiin Parkinsonin tautia mallintaville hiirille, haitallisen alfasynukleiini-proteiinin kertyminen hermosoluihin väheni ja syntyneet liikehäiriöt paranivat.

Tuoreessa tutkimuksessa PREP-estäjä puolestaan vähensi Tau-proteiinin kasautumista hermosoluihin otsolohkodementiaa mallintavilla hiirillä. Nämä hiiret pärjäsivät myös muistitesteissä paremmin. 

– Tulokset olivat yllättävänkin hyviä. Aloitimme hoidon vasta, kun hiirillä oli jo mitattavia muistiongelmia etenkin uuden oppimisessa. Kuukauden hoidolla tulokset paranivat terveiden hiirten tasolle, kertoo tutkimuksen johtaja, farmakologian ja lääkekehityksen professori Timo Myöhänen Itä-Suomen yliopistosta.

Tau-proteiinin haitallista kertymistä esiintyy paitsi otsolohkodementiassa, myös Alzheimerin taudissa. Myöhäsen mukaan onkin mahdollista, että PREP-estäjä voisi vähintään hidastaa muistisairauksien etenemistä myös ihmisillä.

Yhdisteitä tutkittiin jo 1980-luvulla

Ajatus PREP-estäjien käytöstä muistilääkkeenä ei ole uusi. Yhdisteitä alettiin tutkia jo 1980-luvulla, kun huomattiin, että PREP-entsyymin aktiivisuus on noussut Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla.

– Ajatuksena oli, että PREP pilkkoisi hermosolujen signaalinvälitysaineita, joiden määrä vähenee Alzheimerin taudissa. Jatkotutkimuksissa tätä ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, Myöhänen kertoo.

Ranskalainen lääkeyritys vei PREP-estäjän kliinisiin kokeisiin saakka, mutta tutkimukseen valittiin terveitä iäkkäitä koehenkilöitä. PREP-estäjän ei osoitettu parantavan heidän muistiaan, ja lääketeollisuuden kiinnostus asiaan hiipui.

Myöhäsen mukaan alkuperäinen ajatus PREP-estäjien vaikutustavasta oli todennäköisesti väärä. Hänen tutkimusryhmänsä on osoittanut, että PREP-entsyymi kiihdyttää sen sijaan haitallisten proteiinien kasautumista aivoihin, mitä voidaan ehkäistä PREP-estäjillä.

Toinen havainto on, että PREP-estäjät lisäävät solun ”kierrätyskeskuksen” eli autofagian toimintaa. Tämä pilkkoo jo syntyneitä proteiinikertymiä.