Antibioottien käytön vähenemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea parantunut hygienia. kuva: iStock
Uutinen

Saippua söi infektiot, antibioottien tarve väheni

27.09.2021 | 12:23

Teksti : Erja Elo

Jaa artikkeli:

Koronapandemia on kutistanut antibioottien käyttöä kolmanneksella. Myös tulehduskipulääkkeiden kysyntä on aiempaa vähäisempää. Pandemian innoittama käsienpesu ja sosiaalisten kontaktien välttäminen ovat vähentäneet kaikkia infektioita.

Koronapandemia on vähentänyt joidenkin lääkkeiden kysyntää. Erityisesti antibioottien kulutus on vähentynyt selvästi.

Lohjan 1. apteekissa käytetyimmän lasten antibioottimikstuuran myynti romahti huhti-toukokuussa 2020 kymmenesosaan normaalista. Amoksisilliiniä sisältävällä valmisteella hoidetaan muun muassa välikorvantulehduksia, poskiontelotulehduksia ja keuhkoputkentulehduksia. 

– Kulutus pysyi pitkään matalana, nyt se on palannut lähemmäksi vanhaa tasoa, kertoo apteekkari Eeva Savela.

Aikuisten amoksisilliinivalmisteissa myynti putosi Lohjalla samaan aikaan noin kolmannekseen entisestä. Pudotusta näkyi Savelan mukaan myös valmisteessa, jota käytetään antibioottihoitojen yhteydessä ehkäisemään ripulia.

Kelan tilastot vahvistavat havainnon antibioottien käytön romahduksesta. Antibioottien ostajien määrä väheni viime vuonna 27 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. 

Jyrkkä pudotus kulutuksessa alkoi viikolla 12. Kun edellisenä vuonna antibiootteja osti viikossa keskimäärin 35 000 – 50 000 ihmistä, oli pudotuksen jälkeen ostajia enää 20 000 – 30 000 viikossa. Viime vuoden lopulta tähän päivään ostajien määrä on asettunut vielä matalammalle tasolle: 20 000 – 25 000 henkilöön viikossa.

Hyvä hygienia säästää bakteeritaudeilta

Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen uskoo, että antibioottien käytön vähenemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea parantunut hygienia. 

– Ostajamäärän vähenemiseen lienevät syynä koronaviruksen ehkäisyyn suositellut toimet, kuten kontaktien vähentäminen ja ahkera käsien pesu. Ne ovat vähentäneet kaikkia infektioita, hän toteaa.

Apteekkari Savela näkee antibioottien kulutuksen vähenemisen hyvänä asiana antibioottiresistenssin kannalta.

– Tämä havahdutti huomaamaan, että antibioottien käyttöä voidaan vähentää kontakteja vähentämällä, pitämällä huolta käsihygieniasta ja käyttämällä maskeja, hän sanoo.

Antibioottiresistenssi on jatkuvasti paheneva ongelma. Maailmassa kuolee vuosittain noin 700 000 ihmistä bakteeritauteihin, joita on aiemmin pystytty hoitamaan antibiooteilla. WHO:n arvion mukaan vuonna 2050 kuolemia saattaa olla jopa 10 miljoonaa vuosittain.

Ibuprofeenin ostajamäärä väheni

Myös reseptillä myytävien tulehduskipulääkkeiden ostajamäärä väheni viime vuonna 5 prosenttia.

Erityisesti väheni käytetyimmän tulehduskipulääkkeen ibuprofeenin ostajamäärä, joka on aiempina vuosina kasvanut. Ibuprofeenia osti reseptillä viime vuonna 760 000 suomalaista, mikä oli noin 50 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Sen sijaan reseptillä myytävän parasetamolin ostajamäärä pysyi suunnilleen ennallaan koko vuoden tasolla. 

– Alkuvuonna 2020 media uutisoi tulehduskipulääkkeiden mahdollisesta haitallisuudesta covid-19:ää sairastaville, vaikka viranomaiset ottivatkin pian kantaa, ettei riskiä ole. Tulehduskipulääkkeiden ostomäärien vähenemisellä voi olla yhteys tähän, arvioi Leena Saastamoinen. 

Hän lisää, että myös infektiosairauksien vähentyminen on myös jossain määrin voinut vaikuttaa tulehduskipulääkkeiden käyttöön.

Huomattavaa on, että Kelan luvuissa ovat mukana pelkästään reseptilääkkeet. Tarkkaa tietoa ilman reseptiä myytyjen kipulääkkeiden määristä ei ole, koska valmistajien ei tarvitse ilmoittaa niitä.

Psyykelääkkeiden käytössä ei kasvupiikkiä

Koronavuosi on heikentänyt monen mielenterveyttä, mutta Kelan tilastoissa psyykenlääkkeiden käytössä ei näy kasvupiikkiä.

Ostajamäärä kasvoi hieman aiempaa enemmän vain psykoosilääkkeiden ryhmässä. Rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden ostajien määrät jopa vähenivät edellisvuodesta.

– Psyykenlääkkeiden käytön muutos on herättänyt kysymyksiä erityisesti sen takia, että psyykkisen kuormittavuuden on raportoitu kasvaneen koronavuonna, Saastamoinen sanoo.

Sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden käyttö kasvoi tai pysyi lähes ennallaan kaikissa käytetyimmissä sydänlääkeryhmissä. Kelan tilastojen perusteella ei näytä siltä, että koronaepidemiasta johtuva hoitovaje olisi vaikuttanut pitkäaikaisesti käytettävien sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden käyttöön.

Poikkeus olivat äkillisiin rintakipuihin käytettävät nopeavaikutteiset nitrot, joiden ostajamäärä väheni lähes 14 prosenttia.

– Myös sydäninfarktien ja äkillisten sydäntapahtumien sairaalahoidon on uutisoitu vähentyneen koronavuonna. Tämän ilmiön syistä tarvitaan lisää tutkimusta, sanoo Saastamoinen. 

Huhut vaikuttivat myyntiin

Pandemian edetessä mediaan on noussut säännöllisesti tutkimustuloksia siitä, miten tietyt lääkeaineet voivat auttaa koronaan sairastuneita toipumaan tai mitkä voivat pahentaa oireita.

Keväällä 2020 epäiltiin, että tietyt verenpainelääkkeet altistaisivat koronavirusinfektion vaikeammille tautimuodoille. Myöhemmin niiden on päätelty sittenkin ehkäisevän sairastumisia. Fimean mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan verenpainelääkkeiden käyttö on turvallista, eivätkä ne lisää virusinfektioon liittyviä haittoja. 

Medianäkyvyys on vaikuttanut lääkkeiden apteekkimyyntiin. Esimerkiksi malarian ja nivelreuman hoidossa käytetyn hydroksiklorokiinin myynnissä nähtiin vuoden 2020 viikolla 12 selvä piikki, kun ostajien määrä nousi normaalista noin 2 000:sta noin 3 000:een. Fimean mukaan valmisteen käytöstä koronataudin yhteydessä ei kuitenkaan ole osoitettu vakuuttavaa hyötyä.

Päinvastoin kävi deksametasonille, jonka myynti lähti laskuun keväällä 2020, mutta pompahti nollatasolta normaalitasolle kesällä. STM rajoitti deksametasonin myyntiä elokuussa 2020. Valmiste on vahva steroidi, joka lievittää erilaisia yliherkkyysoireita esimerkiksi nivelreuman ja astman yhteydessä. WHO otti myönteisen kannan valmisteen käytöstä koronavirustaudin hoidossa.

Hengitystiesairauksissa käytettävän salbutamolin myynti lähti jyrkkään nousuun vuoden 2020 viikolla 10 ja oli huipussaan viikolla 12 tienoilla, jolloin pakkauksia myytiin normaalin 13 000 viikkoannoksen sijasta arviolta kolminkertainen määrä.

Hamstrauksen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö joutui rajoittamaan salbutamolin myyntiä, jolloin myynti tasaantui normaalikäyrälle. Valmistetta käytetään keuhkoputkien avaamiseen esimerkiksi astmakohtauksissa.

Apteekit saivat toimittaa salbutamolivalmisteita kerrallaan vain yhden kuukauden hoitoa vastaavan määrän, jotta valmisteta riitti kaikille potilaille koko Suomessa .

kuva: Eeva Anundi

Useimpien lääkkeiden kulutus ennallaan

  • Lääkkeiden kokonaiskulutus pysyi vuonna 2020 ennallaan aiempiin vuosiin verrattuna. Kela maksoi lääkekorvauksia 1,6 miljardia euroa, summa kasvoi edellisvuodesta yli 5 prosenttia.
  • Lääkekorvausmenot kasvavat joka vuosi, joten kahteen aiempaan vuoteen verrattuna korvaussumman kasvuvauhti pysyi jotakuinkin ennallaan.
  • Lääkekorvauksia sai viime vuonna hieman yli puolet suomalaisista, lähes 3 miljoonaa henkilöä. Saajien määrä väheni edellisvuodesta melkein kolmella prosentilla.
  • Viime vuoden lääkemyynnissä huomattavaa oli viikolla 12 alkanut myyntipiikki. Kun koronaepidemiasta johtuvat poikkeusolot alkoivat, lääkeostojen määrä kasvoi lähes kaikissa lääkkeiden pääryhmissä.
  • Selvintä kasvu oli veritautien, sydän- ja verisuonisairauksien, systeemisesti käytettävien hormonivalmisteiden sekä ruoansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden ryhmissä. maaliskuussa 2020

Kipulääkkeissä kysyntäpiikki

  • IQVIA: lääkemyyntitilastojen mukaan ilman reseptiä myytävissä kipulääkkeissä näkyy vastaava kysyntäpiikki kuin reseptilääkkeissä.
  • Parasetamolin myynti ilman reseptiä kasvoi maaliskuussa 2020 yli 270 prosenttia ja ibuprofeenin myynti vähintään 160 prosenttia maaliskuuhun 2019 verrattuna.
  • Parasetamolia ostettiin vuoden 2019 maaliskuussa yli 280 000 pakkausta ja viime maaliskuussa noin 1 040 000 pakkausta.
  • Ibuprofeenia ostettiin vuoden 2019 maaliskuussa yli 310 000 pakkausta ja viime maaliskuussa vähintään 820 000 pakkausta. IQVIA:n tilastosta puuttuvat esimerkiksi erään paljon myydyn kotimaisen ibuprofeenivalmisteen myyntiluvat kokonaan.
  • Kysyntäpiikistä huolimatta parasetamolin ja ibuprofeenin myynti ilman reseptiä pysyi vuositasolla kutakuinkin samana.

"Kun pandemia alkoi maaliskuussa 2020, särkylääkkeitä ostettiin huomattavasti tavallista enemmän. Kokonaisuutena reseptilääkkeitä ostettiin maalis-huhtikuussa 2020 tavallista enemmän, erityisesti kasvu näkyi diabetes- sekä astmalääkkeissä. Pandemian alettua antibioottien myynti pysähtyi melkein kokonaan ja on jatkunut hyvin vähäisenä tähän kesään saakka. Erityisesti lasten antibiootteja ei ole hankittu juuri lainkaan. Samoin flunssalääkkeiden, kurkkutablettien ja yskänlääkkeiden kysyntä on ollut hyvin pientä tähän kesään saakka."

apteekkari Sari Westermarck
Vihdin 1. apteekki

”Antibiootteja on mennyt reilusti vähemmän kuin vuonna 2019. Parasetamolit uhkasivat loppua kesken keväällä 2020, vaikka pidimme tarkasti Fimean ohjeista kiinni. Harva uskalsi ostaa ibuprofeenia. Kaikki aikaisemmin normaali apteekkishoppailu loppui: ainoat menekkiartikkelit olivat maskit, käsidesi ja kertakäyttökäsineet. Vitamiineja on mennyt todella vähän, paitsi D-vitamiinia. Kosmeettisten tuotteiden myynti on ollut minimaalista. 
Asiakkaiden kanssa jutellessa pääasiassa on ollut pelko tulevaisuudesta. Nyt ihan viime aikoina on ollut huomattava kyllästyminen kaikkeen koronauutisointiin.”

apteekkari Leena Laitinen
Lahden Helmi apteekki

”Keväällä 2020 antibioottien sekoittaminen apteekissa valmiiksi käyttökuntoon lapsille loppui lähes kokonaan. Tilanne ei ole vieläkään palautunut samanlaiseksi kuin ennen koronaa. Flunssalääkkeiden kysyntä ja myynti putosivat reilusti syksyllä 2020. Koronan aikana on ollut havaittavissa, että asiakkaat eivät uskalla hakeutua terveyskeskukseen, mennä lääkäriin tai tilata itselleen ambulanssia. Selityksenä apteekissa on ollut, että terveysasemaltahan sen koronan nyt saa heti.”

apteekkari Kirsi Pietilä
Riihimäen Aurinko apteekki