Uutinen

Pakolaiskriisi haastaa kuva- ja elekielen käyttöön apteekeissa

21.09.2015 | 09:06

Teksti : INKERI HALONEN

Jaa artikkeli:

Pudasjärven apteekki palvelee päivittäin kunnassa sijaitsevan, ylitäyden vastaanottokeskuksen asiakkaita. Piktogrammit ja elekieli auttavat kielimuurien yli.

Pudasjärvellä, Oulusta noin 90 kilometriä koilliseen, sijaitsee yksi Oulun vastaanottokeskuksen toimipisteistä.

Vastaanottokeskukseen mahtuu normaalisti noin 110 turvapaikanhakijaa, mutta hakijamäärien kovan kasvun takia sinne on majoitettu yli 30 ihmistä ylipaikoille.

Pudasjärven apteekki kohtaa keskuksen asukkaita päivittäin.

Kohtaamiset saattavat olla haastavia, koska yhteistä kieltä ei useinkaan ole. Kotouttamisperiaatteen mukaisesti turvapaikanhakijoilla ei ole tulkkia asiointikäynneillä mukanaan.

– Ihmiset saattavat vastata, että osaavat englantia ”a little”, mutta se tosiaan on sitten hyvin vähän, apteekkari Terttu Puurunen kertoo.

Piktogrammit ja elekieli apuna

Apteekissa käytetään päivittäin kuvaopasta eli piktogrammeja apuna, jotta asiakkaalle saadaan selitettyä lääkkeen oikea ja turvallinen käyttö.

Aikaa kuluu tavallista asiakasneuvontaa huomattavasti enemmän.

– Hyvin me kuitenkin pärjätään, varsinkin kun avuksi otetaan maailman vanhin kieli eli elekieli. Eilenkin käytiin pitkään asiakkaan kanssa läpi sitä, miten jalkapohjan tendiniitti pitää hoitaa, ennen kuin minulle jäi turvallinen tunne siitä, että asiakas todella ymmärsi asian, Puurunen toteaa.

Pudasjärven apteekilla on sattumalta myös muutamia lääkeneuvonnan keskeisimpiä lauseita käännettynä Kongossa käytetylle lingalan kielelle.

Ne syntyivät, kun Kongosta kotoisin oleva, kiintiöpakolaisen statuksella Suomessa asuva Rebecca Boukono oli apteekissa kotoutumiskoulutukseen liittyvällä työelämäjaksolla.

Esengeli penza ko bomba kisi na esika ya malili. Eli säilyttäkää tämä lääke jääkaapissa. Boyebi ndenge ya kosalela kisi? Osaatteko käyttää näitä lääkkeitä? Puurunen lukee esimerkiksi.

Kielen lisäksi myös kulttuurien erot tuovat asiakaspalveluun omat haasteensa.

Puurunen mainitsee esimerkiksi tilanteen, jossa nuori, vaatetuksesta päätellen musliminainen tuli hakemaan ensimmäisiä ehkäisypillereitään.

– En tunne islamilaista kulttuuria niin paljon, että tietäisin, kuinka luvallista on puhua esimerkiksi kuukautista. Piktogrammien ja kalenterin avulla yritin sitten tätäkin selittää.

Oulun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Jenni Korpikari kiittelee, että yhteistyö apteekin kanssa on ollut hyvää.

Hän lohduttaa apteekkareita siitä, että lääkärikäynneillä asiakkailla usein on tulkkipalvelu käytössä.

Vastaanottokeskuksessa työskentelee myös oma sairaanhoitaja, jonka kanssa asiakkaat voivat käydä lääkitykseen liittyviä tilanteita läpi.