Kuva: iStock
Uutinen

Onko kannabis vain lumetta kivun hoidossa?

11.04.2023 | 09:21

Teksti : Virpi Ekholm

Suomessa on pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä potilaita, jotka kokevat saavansa apua lääkkeellisistä kannabisvalmisteista. Tutkimuksissa niiden teho ei ole kuitenkaan eronnut lumeesta. Tutkijoiden mukaan innostunut uutisointi voi lisätä hoidon lumevaikutusta.

Kun mediassa kerrotaan lääkkeellisestä kannabiksesta, ääneen pääsevät usein potilaat, jotka kokevat saavansa siitä merkittävää apua pitkäaikaisen kivun hoidossa.

Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue kannabinoidien käyttöä kipulääkkeenä. Esimerkiksi tuoreen ruotsalaisen meta-analyysin mukaan niiden teho ei eroa tilastollisesti merkitsevästi lumeesta.

Tutkijat kävivät läpi 20 satunnaistettua, lumekontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 1 459 kipupotilasta. Analyysin mukaan lumevaikutus oli tutkimuksissa kohtalainen tai suuri. Erityisen suuri se oli tutkimuksissa, joissa osallistujat eivät arvanneet, saivatko he aktiivista kannabinoidia vai lumevalmistetta.

– Lumevaikutus liittyy odotuksiin, joita meillä on hoitoa kohtaan. Se tehostaa myös tutkittavan lääkkeen vaikutusta ja on osa kaikkea hoitoa, kuvailee HUSin ylilääkäri, kipulääketieteen professori Eija Kalso.

Kalson mukaan on mahdollista, että yksittäinen kipupotilas voi hyötyä kannabisvalmisteesta. Hoidon tulisi silloin tapahtua yliopistosairaalan moniammatillisessa kipuklinikassa, ei esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai yksityispuolella.

– Jos hoitoa päätetään kokeilla, on tärkeää seurata, tapahtuuko potilaan elämänlaadussa ja toimintakyvyssä merkittävää muutosta parempaan. Myös mahdollisia haittavaikutuksia tulee arvioida, hän korostaa.

Hoitavan lääkärin vastuu on suuri

Suomessa on saatavilla kaksi myyntiluvallista kannabispohjaista lääkevalmistetta. Sativex on tarkoitettu MS-taudin aiheuttaman lihasjäykkyyden hoitoon ja Epidyolex tiettyjen harvinaisten epilepsiamuotojen hoitoon.

Jos lääkäri päätyy hoitamaan potilasta kannabinoideilla, myyntiluvalliset valmisteet ovat ensisijainen vaihtoehto. Jos niillä ei saavuteta toivottua hoitotulosta, voi myyntiluvattomalle valmisteelle hakea potilaskohtaista erityislupaa.

Ylilääkäri Maria Paile-Hyvärinen Fimeasta kertoo, että myyntiluvallisia kannabisvalmisteita käyttäviä potilaita on Suomessa muutamia kymmeniä. Erityislupia on lisäksi myönnetty noin 200 potilaan hoitoon vuodessa. Suuri osa erityisluvista koskee kivun hoitoa.

Myyntiluvattomien kannabisvalmisteiden tehoa, turvallisuutta ja laatua ei ole lääkeviranomaisen toimesta arvioitu eikä hyväksytty.

– Erityisluvan myöntäminen ei tarkoita, että Fimea hyväksyisi esitetyn käyttöaiheen, vaan vastuu hoidosta kuuluu hoitavalle lääkärille. Hoitavan lääkärin vastuu on siksi näissä tapauksissa erityisen suuri, Paile-Hyvärinen sanoo. 

Ei alle 25-vuotiaille

Eija Kalso on huolestunut siitä, että kannabiksen käytön vapauttamista ajetaan myös Suomessa.

Hän muistuttaa, että kannabistuotteiden sisältämä tetrahydrokannabinoli eli THC on psykoaktiivinen aine, joka voi pahimmillaan aiheuttaa psykoosia ja skitsofreniaa. Lisäksi se heikentää aivojen kognitiivista ja psykomotorista suorituskykyä.

– Aivojen oma endokannabinoidijärjestelmä osallistuu aivojen kehitykseen, jota ulkoa tuotavat kannabisvalmisteet häiritsevät. Alle 25-vuotiaille kannabisvalmisteita ei pitäisi siksi antaa missään nimessä.

Juuri THC on kannabistuotteissa aine, joka aiheuttaa päihtymisen tunnetta. Lisäksi ne voivat sisältää kannabidiolia eli CBD:tä, joka tasapainottaa tätä vaikutusta. Myyntiluvattomissa tuotteissa THC on usein pääasiallinen vaikuttava aine.

Kalson mukaan kannabiksen lääke- tai viihdekäytön laillistamista ajavilla tahoilla on asiassa monesti taloudellisia intressejä.

– Kannabisbisneksessä liikkuu isot rahat, ja siksi lobbauskin on suurta, hän huomauttaa.

Liikaa innostusta?

Ruotsalaistutkijoiden katsauksessa käytiin läpi myös uutisointia, joka liittyi kannabistutkimuksiin.

Katsauksen mukaan tutkimukset saivat paljon myönteistä huomiota, riippumatta niiden tuloksista. Tämä saattaa vaikuttaa potilaiden odotuksiin, tutkimusten tuloksiin ja sitä kautta kannabiksen saatavuuteen tulevaisuudessa.

– Väittäisin, että uutisointi on ollut liian innostunutta myös Suomessa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa syntyy samanmielisten ryhmiä, joissa ihmiset vahvistavat toistensa uskoa hoidon tehoon, Kalso pohtii.