Jos hoito toimii, se voisi ehkäistä toistuvia ja hankalia korvatulehduksia, jotka aiheuttavat lapsille pitkäaikaisia haittoja. Kuva: iStock
Uutinen

Nenänielun bakteeri voi ehkäistä korvatulehduksia

21.01.2021 | 09:51

Teksti : Virpi Ekholm

Jaa artikkeli:

Jos hoito toimii, se vähentäisi merkittävästi lasten antibioottikuurien tarvetta. 

Oulun yliopistossa tutkitaan, voidaanko lasten korvatulehduksia ehkäistä nenänielun normaalin hyötybakteerin avulla. Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan noin 800 päiväkoti-ikäistä lasta. 

Kyseessä on Streptococcus salivarius K12 -bakteerikanta, jota on aiemmin käytetty suun terveyden edistämisessä. 

– Tästä bakteerikannasta on alustavaa näyttöä, että se olisi hyödyllinen korvatulehdusten ja A-streptokokin aiheuttamien nieluinfektioiden estossa. Haluamme nyt testata, onko se oikeasti tehokas tapa lasten korvatulehdusten ehkäisyyn, kertoo tutkijalääkäri Suvi Sarlin Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikasta. 

Jos hoito toimii, se voisi vähentää merkittävästi lasten antibioottikuurien tarvetta ja vanhempien poissaoloja töistä lasten sairauden vuoksi. Lisäksi se voisi ehkäistä toistuvia ja hankalia korvatulehduksia, jotka aiheuttavat lapsille pitkäaikaisia haittoja. 

Tuloksia jo loppuvuodesta

Korvatulehdusta aiheuttavia bakteereja esiintyy usein terveilläkin lapsilla nenänielussa. Ne siirtyvät lapsen välikorvaan tulehdusta aiheuttamaan, kun nenänielun bakteeritasapaino häiriintyy flunssan vuoksi. 

– Tutkimus perustuu ajatukseen, jonka mukaan uusi hyötybakteerikanta voisi tukea nenänielun omaa bakteeristoa. Kun lapsi sairastuu flunssaan, korvatulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät lähtisi rikastumaan nenänielussa, Sarlin selittää. 

Perinteiset maitohappobakteerit ovat luonnostaan suoliston eivätkä nenänielun bakteereja. Siksi niistä ei ole juuri ollut hyötyä korvatulehdusten ehkäisyssä. 

Tutkimukseen otetaan mukaan 1–6-vuotiaita lapsia Oulun kaupungin päiväkodeista. Puolet heistä saa kuuden kuukauden ajan Streptococcus salivarius K12 -hyötybakteeria sisältävää valmistetta, puolet lumetta. Tuloksia on odotettavissa vuoden 2021 lopulla. 

Tutkimuksesta vastaa lasten infektiolääkäri, dosentti Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.