Lääkityslista selkiyttää kokonaislääkitystä ja parantaa lääkitysturvallisuutta, sillä se auttaa näkemään asiakkaan ajantasaisen lääkityksen ja lääkityshistorian. kuva: Vuokko Salo
Uutinen

Mikä lääkityslistassa kestää?

15.09.2021 | 08:55

Teksti : ERJA ELO

Jaa artikkeli:

Kansallinen lääkityslista valmistuu vuonna 2024 ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Ensi keväänä toimii jo rakenteinen annostus, joka sujuvoittaa lääkkeiden toimittamista ja parantaa lääkitysturvallisuutta. Lääkityslista on osa laajempaa lääkeasioiden uudistusta.

Kansallista lääkityslistaa on kaivattu Suomeen jo pitkään. Kela, THL ja Fimea aikovat saada listan käyttövalmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Käyttöönotto vaatii vielä paljon kehitystyötä ja muutoksia lainsäädäntöön.

– Kehitystyö on hidasta, koska muutos on iso ja Reseptikeskus on kriittinen palvelu. Suunnittelu ja testaus täytyy tehdä huolella pienissä osissa, jotta saamme sujuvasti toimivan järjestelmän, kertoo liiketoiminnan asiantuntija Harri Nurmi Kelan Kanta-palveluista.

Lääkityslista selkiyttää kokonaislääkitystä ja parantaa lääkitysturvallisuutta, sillä se auttaa näkemään asiakkaan ajantasaisen lääkityksen ja lääkityshistorian. Reseptikeskuksessa jokainen asiakkaan käytössä oleva lääke tulee näkymään vain kerran, eikä useina päällekkäisinä resepteinä, kuten tällä hetkellä. 

Tämä säästää hoitohenkilökunnan ja apteekkien aikaa: kun lista on lyhyempi, kuluu oikeiden reseptien etsimiseen vähemmän aikaa.

Lääkityslistan ansiosta myös kansalaisten on helpompi saada ymmärrys käytössään olevasta lääkityksestä.

– Nykyään apteekeissa tulee vastaan tilanteita, joissa asiakas ei itsekään tiedä, mitä hän tulee pyytämään tai hänellä ei välttämättä ole reseptiä tarvitsemaansa lääkkeeseen, sanoo apteekkiproviisorin töitä itsekin tekevä Nurmi.

Käyttäjien toiveet kuultu työpajoissa

Lääkityslistaa määritellään parhaillaan käyttäjien toiveiden mukaiseksi. Työpajoissa on kuultu apteekkilaisia, muita terveydenhuollon ammattilaisia, järjestelmätoimittajia sekä lääkkeen käyttäjiä. Keskustelu on Nurmen mukaan ollut vilkasta.

– Työpajoissa esimerkiksi lääkkeen käyttäjät ovat toivoneet, että voisivat itse tarkistaa, milloin voivat hakea lääkettä seuraavan kerran korvattuna. Mietimme miten tämän voisi toteuttaa, hän kertoo. 

Lääkityslista otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, maaliskuussa 2022, käyttöön saadaan rakenteinen annostus.

– Paljon puhutaan lääkityslistasta, mutta itse näen rakenteisen annostuksen potilaan lääkitysturvallisuuden kannalta tärkeämpänä muutoksena, Nurmi sanoo. 

Rakenteinen annostus tarkoittaa, että lääkkeen käytön annostustieto kirjataan yhtenevällä tavalla potilas- ja asiakastietojärjestelmiin. Annostustieto annetaan nykyisen vapaamuotoisen tekstin sijaan sovituissa rakenteissa, jotka kaikki ymmärtävät samoin tavoin. 

– Meidän määrittelymme ei ota kantaa siihen, miten rakenteinen annostus toteutetaan, mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi rakseja ruutuun, Nurmi kertoo.

 

Rakenteisuus helpottaa apteekin työtä

Rakenteisesta annostuksesta on paljon hyötyä apteekkityössä. Tavoitteena on sujuvoittaa lääkkeiden toimittamista ja vähentää esimerkiksi resepteihin liittyvien epäselvyyksien selvittelyä apteekin ja lääkärin välillä.

Uusi kirjaamistapa varmistaa sen, että tieto siirtyy yhteensopivasti järjestelmien välillä. Tällä hetkellä monissa potilastietojärjestelmässä on jo käytössä rakenteinen annostus. Lääkäri ei siis kirjoita annosohjetta avoimeen tekstikenttään, vaan järjestelmä ohjaa kirjaamaan tarvittavat tiedot sovittujen rakenteiden avulla. 

– Annosohjeen rakenteisuus häviää matkalla apteekkiin, koska tieto muutetaan tekstimuotoon Reseptikeskuksessa, Nurmi sanoo.

Rakenteinen annostus sujuvoittaa tiedon siirtoa järjestelmien välillä, ja sen ansiosta esimerkiksi annosohje saadaan tarvittaessa kirjoitettua automaattisesti auki. Kun esimerkiksi nyt reseptin annosohjekentässä lukee 1x2, apteekin täytyy kirjoittaa määräys auki, mutta jatkossa tämä avautuu automaattisesti muotoon 1 tabletti 2 kertaa päivässä.

Tietyt asiat voidaan mahdollisesti automatisoida. Apteekkijärjestelmä voisi esimerkiksi tarkastaa automaattisesti, onko lääkäri määrännyt lapselle sopivan annoksen antibioottimikstuuraa, jolloin farmaseutin ei tarvitse laskea sitä erikseen lapsen painon mukaan.

Rakenteisuuden käyttöönotto helpottaa myös verkkoapteekin toimintaa siten, että reseptilääkkeitä ostava asiakas ei enää tarvitse joka vaiheessa farmaseutin apua.

Saatavuushäiriöt heti tiedoksi lääkärille

Lääkityslistaan on tarkoitus saada kirjattua myös muita lääkitysturvallisuutta parantavia tietoja. Näitä ovat esimerkiksi apteekkien tekemät lääkityksen tarkistukset ja arvioinnit, kansalaisten omat kirjaukset sekä osastohoidossa annetut lääkitykset. 

Lääkityslistan yhteydessä päivitetään myös Lääketietokannan eli apteekkitaksan tietosisältöä. Lääkärille saadaan näkyviin tieto mahdollisista häiriöistä lääkkeen tukkusaatavuudessa, jolloin hän voi tarvittaessa vaihtaa lääkkeen.

– Tätä ominaisuutta on toivottu paljon. Saatavuushäiriömerkintä ei tosin vielä kerro, onko lääkettä saatavana apteekista, mutta saatavuuden voi tarkistaa esimerkiksi Apteekkariliiton Lääkehausta, Nurmi sanoo.   

Lääketietokannassa tulee jatkossa olemaan myös biologisten lääkkeiden vaihtamiseen liittyvä tietorakenne, jotta kalliiden biologisten lääkkeiden vaihtaminen edullisempiin biosimilaareihin sujuisi lääkäreiltä helpommin.

– Tämä rakenne ei auta vielä siihen, että biologisia lääkkeitä voitaisiin vaihtaa apteekeissa, Nurmi huomauttaa.

Biosimilaarien käyttöä lisäämällä on mahdollista saada huomattavia säästöjä lääkekuluihin.