Farmasian Päivät | Lääkehoitojen onnistuminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan

Hyvät käytännöt esiin – lakiuudistusten tuella

Vaikka apteekkien merkitys hoitoketjussa aletaan hyvinvointialueilla vähitellen ymmärtää, haasteta yhteistyössä riittää edelleen. Maija Pirttijärven mukaan hyviä toimintamalleja kyllä on, mutta ne ovat paikallisia. Seuraavaksi tulisikin ratkaista, miten näitä malleja saataisiin skaalattua laajemmin käyttöön eri alueilla.

Vesa Jormanaisen mukaan kannattaa ainakin pitää ”meteliä” siitä, millä kaikilla tavoilla farmasian ammattilaiset ja apteekit voivat auttaa muuta terveydenhuoltoa.

Pirttijärven mukaan tarvitaan kuitenkin myös lainsäädäntöuudistuksia. Samoin toimivia yhteydenpitokanavia.

Jouni Ahonen puolestaan peräänkuulutti vaikuttavuuden osoittamista.  Ahosen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa on aloitettu vuoden kestävä kokeilu, jossa seurataan farmaseutin vastaanoton vaikutuksia.

Väestön terveys ei näytä hyvältä

Vaikuttavuuden puolesta puhui myös budjettineuvos Riitta Aejmelaeus valtiovarainministeriöstä. Aejmelaeuksen mukaan lääkehoitoihin liittyy iso potentiaali, kun puhutaan terveydenhuollon kustannuksista ja väestön terveydestä.

Aejmelaeus muistutti, että väestön ikääntyessä palveluntarve kasvaa kovaa vauhtia, ja apteekit voivat vaikuttaa etenkin siihen, kuinka hyvin pitkäaikaissairaiden hoito toimii.

Hänen mukaansa muutoksia ja apteekkien panosta tarvitaan, sillä tällä hetkellä terveydenhuoltoon laitettavat – alati kasvavat – panostukset eivät näytä väestötasolla tuovan lisää terveitä elinvuosia. Pikemminkin päinvastoin.

Siinä missä vaikkapa ruotsalaiset kokevat elävänsä terveinä vielä yli 70-vuotiaina, suomalaisten kokemus terveydestä heikkenee jo 50 ikävuoden jälkeen. Aejmelaeuksen mukaan suunta ei ole ylöspäin, vaan suomalaisten terveys ja työkyky heikkenevät yhä nuoremmilla.

Tällä menossa meillä on Aejmelaeuksen mukaan joidenkin vuosien päästä vain ”kourallinen” terveitä, 50 vuotta täyttäneitä miehiä.

– Se tarkoittaa, että naiset sitten tekevät kaikki työt, Aejmelaeus heitti, ehkä osittain tosissaan.

Lääkehoitojen säästövaikutus esiin

Jotta lääkehoidon ja apteekkien tekemän työn vaikuttavuus voitaisiin osoittaa, tarvitaan kansallisen tason tavoitteita ja mittareita. Niitä peräänkuulutti sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta. Hänen mukaansa myös apteekkien rooli täytyy määritellä kansallisesti.

–  Etenkin lääkehoitojen seuraamisessa on paljon potentiaalia, myös säästöpotentiaalia. Hyvinvointialueilla tarvitaan myös ymmärrys omasta väestöpohjasta ja sen kipupisteistä, Hämeen-Anttila huomautti.

Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Niilo Färkkilä puolestaan nosti esiin, että siinä missä lääkkeiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta testataan tiiviisti ennen kuin lääke voi edes päästä markkinoille, hoitopolkujen vaikuttavuus on jäänyt vaille huomiota. 

– Tulisi arvioida koko hoitopolkua, myös hoitoon sitoutumista, Färkkilä totesi.

Hänen mukaansa myös apteekissa täytyy voida tietää, mikä on kunkin potilaan hoidon tavoite ja onko hoito tasapainossa.

Katri Hämeen-Anttila totesi ottavansa haasteen vastaan ja haastavansa myös kollegoitaan siinä, että kun lääkehoitoja tutkitaan, osoitetaan myös niiden taloudelliset vaikutukset. Jo nyt tiedetään, että 20–30 prosenttia päivystyskäynneistä johtuu lääkitykseen liittyvistä ongelmista. Jatkossa näille tulee laskea myös hinta – ja ehkä vaihtoehto.

Hämeen-Anttila ehdottikin pilottia, jossa kokeillaan apteekin subventoitua palvelua – esimerkiksi lääkehoidon seuraamisessa – ja arvioidaan sen vaikutus. Myös taloudellisesti.