Entistä laajemmat sijaintialueet liikuttavat apteekkeja

Putkiremontti pakotti lähtemään

Yksi esimerkki muutoksesta on Helsingin Vallila, missä Vallilan apteekki sulki ovensa juhannuksen alla. Uusi apteekki avautui kesä-heinäkuun vaihteessa Itäkeskukseen, Itäkeskuksen Prisman yhteyteen. 

Vallila jäi muuton seurauksena ilman apteekkia, ja alueen asukkaiden lähimmät apteekit löytyvät nyt Pasilan Triplasta, Kalliosta Brahenkentän laidalta sekä Kalasatamasta ja Arabian kauppakeskuksesta. 

Lähdön varsinaisena syynä oli apteekin vanhassa kiinteistössä käynnistynyt putkiremontti sekä se, ettei lähistöltä löytynyt korvaavia tiloja. Apteekkari Tatu Johansson myönsi kuitenkin Helsingin Sanomien haastattelussa toukokuussa, ettei sijainti ollut toiminnan kannalta paras mahdollinen. 

– Asiakkaita on ollut ihan mukavasti, mutta olemme ehkä olleet monelle vallilalaiselle ikään kuin lähikauppa, josta on haettu kauppareissulta unohtuneet ostokset, Johansson totesi. 

Apteekkari-lehdelle Johansson kertoo, että putkiremontti on kummitellut taustalla koko sen ajan, kun hän on ollut Vallilassa apteekkarina. 

– Jo ennen apteekkiluvan saantia katselin, olisiko apteekille muita paikkoja lähistöllä, muutaman kilometrin säteellä. 

Sopivaa paikkaa ei kuitenkaan löytynyt. 

Sijainnin vapautuminen mahdollisti muuton

Samaan aikaan tilanne Vallilassa oli se, että vaikka alue kuuluu Suomen väkirikkaimpiin ja vaikka apteekki sijaitsee yhdessä maan vilkkaimmista risteyksistä, se ei näkynyt apteekin asiakasvirroissa. 

– Alueen asukkaat ovat työssäkäyvää väkeä, joka hoitaa apteekkiasioinnin työ- ja muiden asiointimatkojen varrella. Lisäksi alueen terveydenhuolto keskitettiin muutama vuosi siten Kalasatamaan. Kotisairaanhoidon toimitukset kaupunki oli kilpailuttanut muualle jo ennen kuin minä tulin Vallilaan, Johansson kertoo. 

Silti hän apteekin saatuaan vuonna 2019 remontoi sen, ja kuvaa kuluneita vuosia kivoiksi. 

– Asiakkaitakin on ollut ihan kohtuullisesti. 

Mutta sitten tuli putkiremontti. Se olisi eliminoinut ensin pariksi kuukaudeksi apteekin reseptitoimituksen tilat ja sen jälkeen toiseksi kahdeksi kuukaudeksi apteekin sosiaaliset tilat vesipisteineen. 

– Emme olisi voineet toimia remontin keskellä. Jo tietoturvakysymykset olisivat olleet ongelma, kun ympärillä olisi ravannut remonttimiehiä. Toinen ongelma olisi ollut lääkevalmistuksen tilojen puhtaanapito remontin ajan. Lisäksi meillä on töissä 10 ihmistä. Bajamaja sisäpihalla ei varsinaisesti houkutellut taukotilana. 

Yksi vaihtoehto olisivat olleet väistötilat, mutta muuttaminen on työlästä ja väistötilat olisivat tarkoittaneet kahta muuttoa lyhyen ajan sisällä. 

– Niinpä, kun Fimea sitten viime syksynä päätti vapauttaa apteekkien sijainnin Helsingissä, ajattelin, että tässä olisi mahdollisuus vapautua yhdestä huolesta. Apteekin lähtö oli siis pakon sanelema ja alueiden vapautuminen mahdollisuus, jota oli järkevää hyödyntää tässä kohtaa. 

Apteekkia kaivattiin

Apteekin uudet tilat Itäkeskuksessa sijaitsevat Prisman yhteydessä. 

Johansson sanoo olevansa kiitollinen siitä, että koko apteekin henkilökunta lähti apteekin mukaan. Se helpottaa uuden apteekin perustamista samoin kuin se, että jo olemassa olevia kalusteita ja laitteistoa voidaan hyödyntää myös uudessa apteekissa. 

– Näin ollen tästä selvittiin ehkä vähemmillä vatsahaavoilla kuin siinä tapauksessa, jos uutta olisi pitänyt ryhtyä perustamaan täysin tyhjästä. 

Uuden sijainnin myötä apteekin aukioloajat laajenivat ja henkilöstömäärä on kasvanut. 

Itäkeskuksessa on ennestään kaksi apteekkia. Lisäksi viereisessä Eastonin kauppakeskuksessa on yksi apteekki. Silti alueen asukkaat ovat iloinneet uudesta apteekista. 

– Palaute on ollut noin sataprosenttisesti positiivista. Prisma on ollut tässä jo 10 vuotta, ja moni on odottanut apteekkia koko tämän ajan. Tilausta siis on. 

Helsingissä kuplii

Helsingin apteekkariyhdistyksen puheenjohtajan Risto Holman mukaan Fimean viime syksyinen päätös vapauttaa apteekkien sijaintia on aiheuttanut kuplintaa myös muualla Helsingissä. 

– Kuinka asiat konkretisoituvat ja millä aikataululla, sitä on vaikea ennustaa. Sijainnin avaaminen näin isossa kaupungissa kuin Helsinki ei loppupelissä kyllä taida palvella asiakasta tai ainakaan kaikkia kaupunkilaisista, sillä eittämättä keskittymistä on tulossa, ja riski suurien ja pienempienkin alueiden apteekkipalvelujen huonontumisesta ja saatavuudesta on olemassa, Holma sanoo. 

Helsingin apteekkariyhdistys ilmaisi huolensa jo silloin, kun sijaintialueiden yhdistämistä valmisteltiin. Tuolloin yhdistyksessä arveltiin, että esimerkiksi hiljaiset lähiöapteekit voivat siirtyä kauppakeskuksiin tai suurten terveydenhuollon yksiköiden läheisyyteen, joissa on apteekkeja jo ennestään.Yhdistys piti ilmeisenä, että muutos johtaa apteekkien keskittymiseen tietyille alueille.

Parissakymmenessä vuodessa moni apteekki Helsingin kantakaupungissa on siirtynyt paremmalle liikepaikalle. Sijaintialueiden yhdistyminen voi edelleen lisätä apteekkien keskittymistä.

Trendinä sijainnin vapautuminen

Apteekkien sijainnin määrittelyä on höllennetty jo parikymmentä vuotta. Vielä 1990-luvun loppupuolella jokaiselle apteekille oli määritetty oma, apteekkikohtainen ja hyvin suppea sijaintialue. 

Vuodesta 1997 alkaen apteekkien sijaintialueita on laajennettu ja harkintaa on tehty kuntakohtaisesti. Laajentumisessa on Fimean mukaan kuunneltu kunnan tarpeita ja myös alueen apteekkareita. Lisäksi sijaintialueiden määrittämisessä on huomioitu terveydenhuollon palveluiden sijoittuminen. 

Etenkin kaupunkimaisessa ympäristössä lähtökohdaksi on tullut apteekkien aiempaa vapaampi sijoittuminen. Fimean mukaan tämä mahdollistaa apteekkien joustavan siirtymisen esimerkiksi terveyspalveluiden ja asiakkaiden asioimiskäyttäytymisen mukaisesti. Laajemmat sijaintialueet myös helpottavat apteekkitoimintaan soveltuvien liiketilojen löytymistä. 

Vuodesta 2014 Fimea on yhdistänyt tai vapauttanut apteekkien sijaintialueita Helsingin lisäksi muun muassa Espoossa, Joensuussa, Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä, Porissa, Porvoossa, Vaasassa ja Seinäjoella. 

Fimea kuitenkin seuraa alueiden tilannetta. Jos apteekkitoimipisteiden siirtyminen sijaintialueella johtaa apteekkipalveluiden saatavuuden merkittävään heikentymiseen jollakin alueella, Fimea voi palauttaa suppeampia sijaintialueita tai ryhtyä selvittämään apteekkipalveluiden lisäämistarpeita. 

Jälkimmäisellä tavalla on toimittu esimerkiksi Turussa. 

Lähiö sai apteekin takaisin

Turun keskustan apteekkien sijaintialueita yhdistettiin vuonna 2013. Tämän seurauksena moni apteekki siirtyi aiempaa paremmille kauppapaikoille, useimmiten isoihin ostoskeskittymiin automarkettien yhteyteen. 

Muutoksen myötä yksi Turun suurimmista lähiöistä, kantakaupungin pohjoispuolella sijaitseva Runosmäki jäi ilman omaa apteekkia. 

– Runosmäki on lähiö, jossa asuu noin 7 000 asukasta, joiden joukossa on paljon eläkeläisiä ja sellaisia, joiden liikkuminen on syystä tai toisesta hankalaa. Suuresta asukasmäärästä huolimatta alueella ei ole isoa kauppakeskusta. Apteekin lähdöstä nousi paikallisten asukkaiden keskuudessa paljon keskustelua, kertoo Turun apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja ja nykyisen Runosmäen apteekin apteekkari Lenita Jokinen. 

Valitukset johtivat lopulta siihen, että vuonna 2016 Fimea päätti perustaa Turun 21. apteekkiluvan, joka myönnettiin Jokiselle vuonna 2017. 

– Minulle oli alusta asti selvää, että haluan perustaa apteekin Runosmäkeen, missä apteekin palveluille oli todellinen tarve. Runosmäessä ei paljon liiketilan suhteen ollut vaihtoehtoja, joten päädyin lopulta samaan liiketilaan, josta toinen apteekki oli muuttanut pois. 

Nyt apteekin avaamisesta on viisi vuotta. 

– Apteekin perustaminen tyhjästä ja paikalle, josta joku muu on lähtenyt pois, oli työlästä ja monen mielestä ehkä toivottamalta kuulostava riski. Näin jälkeenpäin katsottuna olen kuitenkin tyytyväinen. Tyytyväisiä ovat myös paikalliset asukkaat, jotka saivat apteekin takaisin, Jokinen sanoo. 

Apteekit naapureina Valkeakoskella

Turku ei ole ainoa kaupunki, jossa sijaintialueiden yhdistäminen on johtanut apteekkilupien lisäämiseen. Pirkanmaalla Tampereen kupeessa sijaitseva Valkeakoski sai muutama vuosi sitten kolmannen apteekin juuri vastaavanlaisen tapahtumaketjun seurauksena. 

Valkeakoskella nykyinen päätös apteekkien sijoittumisesta tehtiin jo vuonna 1999. Tuolloin kaupungissa oli kaksi apteekkia ja ne määrättiin sijoittumaan ”kaupungin alueelle”, eli sijainti kaupungin sisällä oli vapaa. Aiemmin ensimmäinen apteekki oli sijainnut ydinkeskustassa ja toinen kaupungin pohjoisosassa.  

Sijainnin vapauduttua myös toinen apteekki muutti ydinkeskustaan. Nyt reilun 20 000 asukkaan ja noin 370 neliökilometrin kokoisessa kaupungissa oltiin tilanteessa, jossa kaupungin molemmat apteekin sijaitsivat noin 100 metrin päässä toisistaan. 

Kaupungin alati kasvavalla pohjoislaidalla apteekin lähdöstä nousi äläkkä. Lopulta Fimea päätyi myöntämään Valkeakoskelle kolmannen apteekkiluvan vuonna 2016. Sen sai Valkeakosken Uuden Apteekin apteekkari Santero Morri. 

– Apteekin sijaintia ei edelleenkään määrätty, joten pohdin pitkään, mihin apteekki kannattaisi perustaa. Joku jo ehdotti, että ”laitat niiden kahden muun väliin”, Morri muistelee. 

Vapauttamisella voi olla arvaamattomia seurauksia

Lopulta uuden apteekin paikaksi valikoitui liikekeskus kaupungin pohjoispuolella, Juusonrannassa. 

– Pohjoisessa oli tilaa. Olemme nyt kasvavassa liikekeskuksessa kasvavassa kaupunginosassa. Olen tyytyväinen sijaintiin, Morri sanoo. 

Sen sijaan sijaintialueiden vapauttamisesta Morrilla ei ole hyvää sanottavaa. 

– Sillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Se kannustaa apteekkeja hakeutumaan liiketoiminnallisesti mahdollisimman hyvään paikkaan. Se aiheuttaa sen, että yhtäällä tulee pulaa apteekkipalveluista ja toisaalla taas on liikaa apteekkipalveluita. 

Morrin mukaan sijaintialueiden vapauttaminen ei siis palvele sen enempää asiakkaita kuin apteekkejakaan. 

Apteekkien sijaintialueiden muutokset vuodesta 2014 lähtien 

• Janakkala vuonna 2014: kunta jaettiin kahteen sijaintialueeseen 
• Kotka vuonna 2015: apteekkien sijaintialueita yhdistettiin, apteekeille määrättiin kolme sijaintialuetta 
• Mikkeli vuonna 2015: Mikkelin keskustan sijaintialueita yhdistettiin, jotkin etäisemmät alueet rajattiin kuitenkin omiksi alueiksi (entisiä itsenäisiä kuntia) 
• Joensuu vuonna 2016: Joensuun keskustan apteekkien sijaintialueita yhdistettiin, jotkin etäisemmät alueet rajattiin kuitenkin edelleen omiksi alueiksi (entisiä itsenäisiä kuntia). 
• Vantaa vuonna 2016: apteekkien sijaintialueet yhdistettiin 
• Tampere vuonna 2017: TAYS:in alue rajattiin omaksi sijaintialueeksi (Tampereella neljä apteekkien sijaintialuetta).  
• Espoon vuonna 2017: apteekkien sijaintialueet yhdistettiin, Jorvin alue kuitenkin rajattiin omaksi alueeksi 
• Vaasa vuonna 2018: Vaasan keskustan sijaintialueita yhdistettiin (Vaasassa kaksi apteekkien sijaintialuetta) 
• Savonlinna vuonna 2018: Savonlinnan keskustan sijaintialueet yhdistettiin, jotkin etäisemmät alueet rajattiin kuitenkin omiksi alueiksi (entisiä itsenäisiä kuntia) 
• Porvoon vuonna 2019: apteekkien sijaintialueet yhdistettiin 
• Seinäjoki vuonna 2019: Seinäjoen keskustan sijaintialueita yhdistettiin, jotkin etäisemmät alueet rajattiin kuitenkin omiksi alueiksi (entisiä itsenäisiä kuntia) 
• Hyvinkää vuonna 2019: apteekkien sijaintialueet yhdistettiin 
• Kouvola vuonna 2019: Kouvolan keskustan sijaintialueita yhdistettiin, jotkin etäisemmät alueet rajattiin kuitenkin omiksi alueiksi (entisiä itsenäisiä kuntia) 
• Pori vuonna 2020: Porin keskustan apteekkien sijaintialueita yhdistettiin ja Satasairaalan alue rajattiin omaksi alueeksi. Etäisimmät alueet rajattiin kuitenkin omiksi alueiksi (Porissa yhteensä neljä apteekkien sijaintialuetta).  
• Helsinki vuonna 2021: apteekkien sijaintialueet yhdistettiin, Meilahden sairaala-alue kuitenkin rajattiin omaksi alueeksi 
• Fimea on tehnyt päätöksen Oulun apteekkien sijaintialueista vuonna 2020. Päätös ei ole lainvoimainen, päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Uudella päätöksellä Oulun keskustan alueella sijaitsevien apteekkien sijaintialueita yhdistettiin (Oulun apteekit jaettiin neljälle sijaintialueelle).  

Listasta on poistettu kuntaliitoksista johtuvat sijaintialueiden muutokset.

Lähde: Fimea