Apteekit pyydettiin apuun Tanskassa – Valmistelussa useita tapoja, joilla apteekit integroidaan syvemmin osaksi terveydenhuoltojärjestelmää

Apteekit ovat ehdottaneet toimenpiteitä ensinnäkin siksi, että ne uskovat aidosti pystyvänsä helpottamaan terveydenhuollon työtaakkaa. Wintherin mukaan apteekit osoittivat kykynsä koronapandemian aikana, kun ne saivat luvan rokottaa kansalaisia. Päättäjät näkivät, että apteekit pystyivät hoitamaan niille annetut tehtävät. 

Toiseksi kyse on myös apteekkien roolin vahvistamisesta osana terveydenhuoltoa apteekkijärjestelmän ja lääkehuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. 

– Apteekkien integroiminen tiiviimmin osaksi terveydenhoitojärjestelmää ja uusien palvelujen kehittäminen turvaavat apteekkialan jatkuvuutta markkinoiden muuttuessa, Winther selittää.  

Vuoden aikana apteekkien, ministeriön ja alueiden työryhmä kehitteli kaikkiaan 18 kehitysehdotusta. Niistä seuraavat koskivat erityisesti sitä, miten apteekit voisivat keventää terveydenhuollon taakkaa. 

1. Annosjakelun laajentaminen 

Ensimmäinen ja kenties olennaisin kuormitusta vähentävä teko olisi annosjakelun lisääminen. Annosjakelun piirissä oli Tanskassa jo parhaimmillaan 60 000 ihmistä, mutta sitten lääkärit alkoivat vetää potilaita pois palvelusta, koska he kokivat järjestelmän käytön vaivalloiseksi. Annosjakelukortit piti esimerkiksi täyttää erikseen, eivätkä it-järjestelmät ja niiden tuki toimineet kunnolla.  Muutama vuosi sitten palvelussa oli vain 30 000 asiakasta. 

Annosjakelua tehostamalla hoitajilla menisi vähemmän aikaa potilaiden lääkkeiden annosteluun, kun kunkin potilaan lääkkeet annosteltaisiin valmiisiin pusseihin apteekeissa. 

– Tällä tavoin voisimme vapauttaa jopa 900 henkilötyövuotta vanhustenhoidon puolella, Winther sanoo.  

Annosjakelujärjestelmää on optimoitu aiemmasta, ja se on nykyisin helppokäyttöisempi, mutta mielikuva vaikeasta systeemistä elää vielä lääkäreiden joukossa. Kuitenkin tämä olisi Wintherin mukaan helposti toteutettava uudistus, kunhan prosesseja vielä hieman jouhevoitettaisiin. 

– Yhteistyö apteekkien ja kuntien kanssa täytyy tehdä lääkäreille helpoksi, jotta he kirjaisivat potilaita takaisin palvelun pariin. 

Tämä työ onkin jo lähtenyt käyntiin. Nyt palvelussa on noin 40000 potilasta, ja tavoitteena on nostaa luku takaisin 60000:een. 

Samalla Tanskan Apteekkariliitto toivoo, että yksityiset apteekit voisivat joissain tapauksissa jakaa potilaille myös sairaalalääkkeitä. Tällä hetkellä potilaat joutuvat käymään parin– kolmen viikon välein noutamassa lääkkeensä sairaalasta, joka voi sijaita kaukanakin. Lähiapteekki voisi tarjota saman palvelun ja säästää sekä potilaiden että sairaalahenkilökunnan aikaa. 

– Tästä on juuri kokeilu käynnissä Kööpenhaminassa.

2. Lääkeneuvontaa hoitajille 

Lääkäreiden kuormituksen helpottamiseksi on ehdotettu, että hoitoalan ammattilaisten lääkeneuvontaa siirretään apteekkien vastuulle. Kun hoitaja pohtii palvelukodissa, pitääkö jotakin lääkettä säilyttää jääkaapissa ja pitääkö sitä antaa illalla vai aamulla, edessä on usein soitto lääkärille. Lääkärin sijaan hoitaja voisi soittaa apteekkiin.  

Tätä järjestelmää kehitetään parhaillaan, Winther kertoo. Työryhmässä pohditaan muun muassa, voiko tietoa pyytää puhelimitse vai verkossa. Suurin kysymys lienee rahoitus. 

– Apteekeille tämä tarkoittaisi lisätyötä, eli siitä pitäisi maksaa. Selvitämme siis, kuka ja miten palvelun maksaisi. 

3. Lääkeneuvontaa potilaille 

Apteekit haluavat laajentaa myös potilaille annettavaa, lääkityksen noudattamiseen liittyvää neuvontaa. Tällä hetkellä apteekeista voi saada lääkityksen noudattamisen neuvontaa, jos on käyttänyt samaa lääkettä yli 12 kuukautta. Uuden ehdotuksen mukaan asiakaskuntaa voisi laajentaa koskemaan esimerkiksi juuri sairaalasta päässeitä potilaita, tai niitä asiakkaita, jotka vaihtavat uuteen lääkkeeseen. 

– Tällä tavalla voisimme vähentää lääkkeiden virheellistä käyttöä, Winther painottaa. 

Samalla Tanskan Apteekkariliitto haluaa, että farmaseuttien lisäksi farmakonomit voisivat osallistua tämän uuden neuvontapalvelun toteuttamiseen. Tällä hetkellä vain farmaseutit saavat antaa tämänkaltaista neuvontaa, vaikka farmakonomit saavat antaa tavallista lääkeneuvontaa reseptilääkkeiden ostajille. 

Tanskassa farmakonomin ammattinimike vastaa jotakuinkin suomalaista farmaseutin nimikettä, kun taas farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja ammattinimikkeen omaavat toimivat suomalaisittain proviisorin roolissa.  

Muutos helpottaisi työkuormaa apteekeissa. 

Tällä hetkellä joissain apteekeissa voidaan arvioida hoivakodeissa asuvien asiakkaiden lääkitystä. Tämä on kuitenkin hyvin rajattua toimintaa, ja sitä tehdään vain sellaisissa kunnissa, jotka palvelusta haluavat maksaa. Tanskan Apteekkariliitto haluaa laajentaa palvelua koko maan kattavaksi. Tavoitteena on vapauttaa lääkäriresursseja ja varmistaa, että ketään ei ylilääkitä. 

– Näemme suurta potentiaalia siinä, että apteekit voisivat auttaa lääkäreitä lääkitysarvioiden tekemisessä. Keskustelemme työryhmän tuella parhaillaan siitä, mitkä olisivat parhaimmat mallit tämän toteuttamiseksi, Winther sanoo. 

Vastaavia uudistuksia on jo nähty esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa. 

4. Lääkevaihtoon laajemmat toimintamahdollisuudet 

Lääkkeiden saatavuudessa on viime vuosina ollut isoja ongelmia ympäri maailmaa. Jos lääkärin määräämää lääkettä ei ole saatavilla yhdestä apteekista, apteekissa voidaan tarkistaa muiden lähiapteekkien tilanne. Tanskan Apteekkariliitto on kehittänyt myös suomalaista Lääkehaku-palvelua vastaavan sovelluksen, jonka avulla käyttäjät voivat itse tarkistaa lääkkeen saatavuuden eri apteekeissa.  

Mikäli lääkettä ei ole saatavilla muissakaan apteekeissa, asiakkaan täytyy usein palata takaisin lääkärin luokse pyytämään toista reseptiä. Tämä työllistää lääkäreitä ja uhkaa pahimmillaan potilaan lääkehoidon jatkuvuutta. 

Tanskan Apteekkariliitto haluaakin laajentaa apteekkien ammattilaisten oikeutta vaihtaa lääke toiseen apteekissa. 

– Tietysti näin tehtäisiin vain tietyissä tapauksissa ja selkeän protokollan mukaan, joka määrittelisi, mitä lääkkeitä voi vaihtaa ja mihin, Winther kertoo. 

– Jos esimerkiksi yksi penisilliini on lopussa, apteekki voisi vaihtaa toiseen ilman, että lääkäriä tarvitsee vaivata. 

Järjestelmään otetaan mallia Britanniasta, missä on käytössä niin kutsuttu Serious Shortage Protocol, eli SSP. Myös Yhdysvalloissa on useissa osavaltioissa annettu apteekeille lupa määrätä tiettyjä lääkkeitä tiukkojen protokollien mukaisesti. 

5. Apteekkarien edustaja mukaan alueellisiin päättäjäryhmiin 

Sosiaali- ja terveysalan päätöksiä, kuten potilaiden siirtoja, kuntouttamispäätöksiä sekä päätöksiä kotihoidosta, tehdään Tanskassa uusissa alueellisissa ryhmittymissä, joihin osallistuu kuntien, alueiden ja terveysministeriön edustajia. Apteekit toivovat pääsevänsä mukaan tähän päätöksentekoon siltä osin, kuin se koskee lääkkeitä ja apteekkien toimialaa. 

Apteekkien läsnäolo päätöksentekoelimissä takaisi paremmin hoidon jatkuvuutta potilaille, jos he siirtyvät sairaalasta toiseen tai sairaalasta kotiin ja avohoidon piiriin. 

Ehdotamme, että alueiden ryhmittymiin voisi perustaa jonkinlaiset alaosastot tai työryhmät, joihin apteekit pääsisivät mukaan, Winther sanoo. 

Kysymysmerkkinä rahoitus

Vaikka edellä mainittujen toimenpiteiden hyödyistä on laaja konsensus, niiden rahoittaminen on hankala kysymys. 

Tavoitteena on, että julkista rahaa ei tarvittaisi kovinkaan paljon. Tällä hetkellä apteekeilla on Tanskassa katto sille, kuinka paljon ne saavat tienata lääkkeiden, oheistuotteiden sekä palveluiden myynnillä. Katto koostuu näiden kaikkien yhteissummasta. 

Tanskan Apteekkariliiton ehdotus on, että oheistuotteet ja palvelut siirrettäisiin katon ulkopuolelle, ja tästä saatavilla lisätienesteillä apteekit voisivat rahoittaa uusia palveluita. 

Rahoitus- ja muutamista muista avoimista kysymyksistä huolimatta Tanskan Apteekkariliitossa ollaan Wintherin mukaan tyytyväisiä yhteistyöhön päättäjien kanssa. Tosin, jos kaikki ehdotukset toteutuvat, työvoiman riittävyys apteekeissa voi osoittautua ongelmaksi. Tässäkin Tanskan ongelmat ovat siis hyvin samankaltaisia kuin Suomessa.