Reseptilääkkeiden hintojen lasku jatkui
18.01.2023 | 08:54
Teksti : Erkki Kostiainen
Kuluttajahinnat nousivat tammikuusta 2013 joulukuuhun 2022 liki 20 prosenttia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat lähes 13 prosenttia.
Suomalaiset maksoivat reseptilääkkeistään viime vuoden lopussa lähes 13 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmen sitten, itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät lähes ennallaan, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista.
Kuluttajahinnat nousivat tammikuusta 2013 joulukuuhun 2022 liki 20 prosenttia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat lähes 13 prosenttia, itsehoitolääkkeet kallistuivat kymmenessä vuodessa prosentin verran.
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat 2013–2022 yli 21 prosenttia ja taksikyydit liki 40 prosenttia. Taksikyytien hinnat lähtivät jyrkkään nousuun pian heinäkuussa 2018 voimaan tulleen taksiuudistuksen jälkeen.
Tilastokeskus kerää kuluttajahintaindeksin laskentaa varten tiedot maksetuista lääkekorvauksista ja kustannuksista Kelan tilastotietokannasta ja hintatiedot keskitetystä tietokannasta, johon on tallennettu kaikki Suomen apteekeissa myydyt resepti- ja itsehoitolääkkeet.
Lääkevaihto ja lääkkeiden viitehintajärjestelmä laskeneet hintoja
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat olleet laskussa jo huhtikuusta 2003, jolloin lääkevaihto apteekeissa otettiin käyttöön, ja etenkin vuodesta 2009, jolloin lääkevaihtoa täydennettiin viitehintajärjestelmällä. Vuodesta 2003 reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet jo yli 30 prosenttia. Ruoka on samassa ajassa kallistunut yli puolella (+54 %) ja taksimatkojen hinta kaksinkertaistunut (+101 %).
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnoissa näkyvä alkuvuoden nousu johtuu alkuomavastuista ja loppuvuoden lasku vuosiomavastuiden täyttymisestä.
Kela maksaa lääkekorvauksia vasta sen jälkeen, kun asiakas on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään kalenterivuoden alusta lukien. Kun lääkekatto eli vuosiomavastuu (592,16 euroa) tulee täyteen, asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
Lääkekustannuksia ja Kelan lääkekorvausmenoja kasvattavat uudet ja kalliit lääkkeet. Näistä merkittävä osa on biologisia lääkkeitä, joille on saatavilla hinnaltaan edullisempi kaltaislääke eli biosimilaari.
Biosimilaarien käytön lisäämisellä voitaisiin säästää lääkekuluissa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiuudistusta, jolla biologiset lääkkeet sisällytetään apteekkien lääkevaihdon piiriin.
Apteekki ei päätä lääkkeen hintaa
Reseptilääkkeiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa, apteekkien palvelupisteissä ja suomalaisissa verkkoapteekeissa samat. Reseptilääkkeissä tukkuhinnan eli apteekin ostohinnan päättää lääkeyritys, ja se on kaikille apteekeille sama.
Vähittäishinta apteekissa on laskettava tukkuhinnasta valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen mukaisesti.
Tavanomaisissa itsehoitolääkkeissä apteekki voi antaa alennusta lääketaksan mukaisesta enimmäishinnasta tinkimällä omasta katteestaan.
Viime kuukausina reseptilääkkeiden halpeneminen on ollut tärkein kokonaisinflaatiota hillitsevä tekijä.
Oikaisu 16.2.2023: Taksimatkojen hinta 2003-2022 on kaksinkertaistunut, eli kasvua + 101 % ei + 201 %, kuten uutisessa virheellisesti kerrottiin.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Kanta-lääkityslistan kehittäminen etenee – tulee käyttöön vuoden 2026 alusta
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
