Miten turvataan vastuullinen ja kestävä lääkehuolto? – Haasteina globaalit kriisit ja epäselvät tavoitteet
Yhteiskunta - 17.09.2026 at 08:36
Työelämäprofessori Risto Kanervan mukaan Suomella on vielä paljon parannettavaa lääkehuollon kriisivalmiudessa. STM:n asiantuntija Aleksi Westerholm näkee, että ongelmaan tulee tarttua ensi hallituskaudella osana valmiuden ja varautumisen kehittämistä.
Lue tiivistelmä
- Lääkehuollossa vastuullisuus ja kestävyys tarkoittavat, että potilaat saavat oikeaa lääkehoitoa oikeaan aikaan ja osaavat myös käyttää lääkkeitä oikein.
- Oikea-aikaista lääkehoitoa haastavat jo nyt muun muassa kansainväliset konfliktit, jotka aiheuttavat häiriöitä lääkkeiden globaaliin valmistus- ja jakeluketjuun.
- Työelämäprofessori Risto Kanervan mukaan Suomella olisi eniten parannettavaa hallinnollisessa varautumisessa, eli sen varmistamisessa, että joku huolehtii lääkehuollon kokonaisuudesta myös kriisin kohdatessa.
- Myös toiminnallisen varautumiseen, eli sen varmistamiseen, että lääketehtailla, tukuilla ja apteekeilla on edellytykset toimia myös poikkeustilanteissa, tulisi kiinnittää huomiota.
Nullam nec sapien eget mauris gravida ultrices sit amet tincidunt neque. Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Nulla interdum urna et tristique auctor. Nam nisi ipsum, cursus eu tincidunt et, cursus vel ipsum.
Vastuullisuus ja kestävyys ovat arvoja, joita vaaditaan tänä päivänä alalta kuin alalta.
Lääkehuollossa tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että potilaat saavat oikeaa lääkehoitoa oikeaan aikaan ja osaavat myös käyttää lääkkeitä oikein.
Oikea-aikaista lääkehoitoa haastavat jo nyt muun muassa kansainväliset konfliktit, jotka aiheuttavat häiriöitä lääkkeiden globaaliin valmistus- ja jakeluketjuun. Tulevaisuudessa myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit todennäköisesti lisäävät lääkkeiden globaaleja saatavuushäiriöitä.
Näihin tilanteisiin olisi syytä varautua, sillä Suomen lääkehuolto on globaalissa vertailussa varsin haavoittuva.
– Kansainvälisessä toimintakentässä jäämme herkästi isompien jalkoihin. Tämä on yksi isoimpia haasteitamme, sanoo Helsingin yliopiston lääkehuollon ja huoltovarmuuden työelämäprofessori, apteekkari Risto Kanerva.
Suomen lääkemarkkina on verrattain pieni, ja lääkkeiden hintoja säädellään voimakkaasti. Kun lääkkeiden kysyntä kriisitilanteessa ylittää tarjonnan, lääkeyhtiöt vievät rajallisia varastojaan myyntiin herkästi muualle, missä ne saavat niistä paremman tuoton.
Kuka huolehtii kokonaisuudesta, kun kriisi iskee?
Kanerva jakaa varautumisen lääkehuollossa kolmeen osaan: materiaaliseen, toiminnalliseen ja hallinnolliseen varautumiseen.
Materiaalista varautumista ovat esimerkiksi ajantasaiset velvoitevarastot. Toiminnallista varautumista on puolestaan sen varmistaminen, että lääketehtailla, tukuilla, apteekeilla ja sairaala-apteekeilla on edellytykset toimia myös poikkeustilanteissa.
Kanervan mukaan Suomella olisi eniten parannettavaa hallinnollisessa varautumisessa – toisin sanoen sen varmistamisessa, että joku huolehtii lääkehuollon kokonaisuudesta myös kriisin kohdatessa.
– Esimerkiksi covid-pandemian aikana nähtiin, että kellään viranomaisella ei ollut kokonaisvaltaista vastuuta ja otetta lääkehuollon arvoketjusta. Alan toimijat perustivat vapaaehtoisesti tilannehuoneen, jossa jaoimme tilannekuvaa keskenämme. Teimme sen itse, vaikka tämän kaltaisen johtamisen pitäisi lähteä vastuuministeriöstä.
Ongelma on tiedostettu, ratkaisuja pohditaan
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija, proviisori Aleksi Westerholm kertoo, että ongelma on tiedostettu myös sosiaali- ja terveysministeriössä.
– Meiltä puuttuu lääkehuollon ja -hoidon osalta rakenteita siihen, kuka ohjaa ja kuka päättää asioista missäkin tilanteessa, myös normaalisti, saatikka poikkeusoloissa. Tähän meillä ei ole vielä valmista ratkaisua, mutta kehittämistyötä tulee jatkaa, Westerholm sanoo.
Westerholm ennustaa, että seuraavalla hallituskaudella keskeisenä teemana tulee olemaan valmiuden ja varautumisen kehittäminen. Osana tätä kokonaisuutta tulisi luoda myös johtamisjärjestelmä eri skenaarioihin lääkehoidon ja -huollon osalta sekä arvioida säädöstarpeita toimijoille.
Säilyykö maankattava palveluverkosto?
Myös toiminnallisen varautumiseen, eli sen varmistamiseen, että lääketehtailla, tukuilla ja apteekeilla on edellytykset toimia myös poikkeustilanteissa, tulisi Risto Kanervan mukaan kiinnittää huomiota.
Lääkkeisiin ja apteekkeihin on viime vuosina kohdistunut merkittäviä säästöjä, joiden vuoksi osa apteekeista sinnittelee jo kannattavuutensa alarajoilla. Ensi vuonna osa itsehoitolääkkeistä vapautuu myyntiin apteekkien ulkopuolelle, mikä heikentää entisestään apteekkien taloutta. Se voi myös lisätä lääkkeiden väärää tai turhaa käyttöä.
Samaan aikaan apteekeilla on merkittävä rooli paitsi lääkehuollon turvaajina myös sen varmistamisessa, että lääkkeitä käytetään oikein, eli vastuullisesti ja kestävästi.
Apteekeista on tullut poliittisten ambitioiden taistelukenttää.
Risto Kanervan mukaan Suomelta puuttuu selkeä tahtotila, mitä apteekeilta ja lääkehuollolta lopulta halutaan.
– Apteekeista on tullut poliittisten ambitioiden taistelukenttää. Meillä on äänessä markkinaliberalisoijat, jotka haluavat avata kaiken kilpailulle, ja toisaalta hyvin keskittynyt päivittäistavarakauppa, joka haluaa vain kasvattaa omaa pottiaan.
Kanervan mukaan päätöksenteosta puuttuu selkeä näkemys, halutaanko apteekkijärjestelmää viedä terveydenhuollon vai erikoiskaupan suuntaan, eli ovatko lääkkeet vain kauppatavaraa vai elintärkeä osa ihmisten terveyttä.
– Tämä heijastuu siihen, että voidaan aidosti esittää kysymys, mikä on meidän maankattavan apteekkiverkkomme tulevaisuus. Ja miten siinä tapauksessa, että nykyjärjestelmä ajettaisiin alas, huolehdimme siitä, että kansalaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa lääkehuollon ja -hoidon osalta kaikkialla Suomessa?
Lääkeneuvonnan merkitys näkyväksi
STM:n Aleksi Westerholm ei näe akuuttia riskiä, että nykyinen apteekkijärjestelmä olisi rapistumassa säästötoimien tai markkinoiden vapauttamisen vuoksi. Jotta näin ei kävisi jatkossakaan, apteekkien tekemää työtä ja sen merkitystä tulisi hänen mielestään tuoda entistä enemmän esille.
– Olennaista on tuoda näkyväksi, mitä kaikkea lääkeneuvonnalla saavutetaan ja millaista työtä siihen liittyy. Monella saattaa edelleen olla se kuva, että apteekissa vain otetaan resepti vastaan, liimataan tarra ja otetaan maksu.
Westerholm on samaa mieltä Kanervan kanssa siitä, että lääkkeet ovat osa terveydenhuoltoa ja ihmisten hyvinvointia, eivät mitä tahansa kauppatavaraa.
– Kun kaikesta säästetään, on kuitenkin vaikea perustella, miksi juuri lääkkeistä ja lääkehuollosta ei pitäisi säästää, samalla kun lääkekustannukset ovat kasvaneet vuosittain. Näkisin, että lääkehuollon toimivuudesta olisi tärkeää tehdä tai koota jo olemassa olevia tieteellisiä tutkimuksia, jotta hahmotetaan, mitä lääkehuolto maksaa, mitä sillä saadaan ja mitä voidaan menettää, jos tähän ei panosteta.
Vastuullisinta voi olla jättää lääke myymättä
Säästöpaineista huolimatta Westerholm näkee, että apteekkien roolia potilaiden lääkehoidon onnistumisen tukemisessa tulisi entisestään vahvistaa.
– Tiedämme, että tällä hetkellä lääkehoitojen seuranta ja lääkehoitoihin sitoutuminen eivät toteudu riittävän hyvin. Lääkkeistä aiheutuu päivystyskäyntejä ja inhimillisiä ja myös taloudellisia ongelmia. Lääkehoidon koko prosessia tulisikin tarkastella tarkemmin ja määritellä, mitkä ovat eri ammattilaisten tehtävät siinä.
Farmasian ammattilaiset voivat edistää vastuullista ja kestävää lääkehoitoa ihan joka ikisessä asiakaskohtaamisessaan. Hyvään neuvontaan kuuluu myös se, että apteekissa voidaan jättää lääke myymättä, jos se ei ole tarkoituksenmukainen asiakkaalle.
Keväällä lausuntokierroksella oli hallituksen esitys, jossa täsmennetään apteekkien tehtäviä lääkeneuvonnassa. Apteekkien tarjoaman neuvonnan tulisi vastata lääkkeen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin ja siinä tulisi panostaa sekä lääkitysturvallisuuteen että lääkehoitojen onnistumisen tukemiseen.
– Farmasian ammattilaiset voivat edistää vastuullista ja kestävää lääkehoitoa ihan joka ikisessä asiakaskohtaamisessaan. Hyvään neuvontaan kuuluu myös se, että apteekissa voidaan jättää lääke myymättä, jos se ei ole tarkoituksenmukainen asiakkaalle, Westerholm sanoo.