Maailman jokiin päätyneet lääkejäämät uhkaavat globaalia terveyttä
- 07.03.2022 at 09:02
Tutkimuksessa vesistöistä löydettiin etenkin parasetamolia, antimikrobisia lääkeaineita sekä epilepsia-, masennus- ja diabeteslääkkeitä.
Yorkin yliopisto on selvittänyt lähes maailmanlaajuisessa tutkimuksessaan lääkejäämien esiintyvyyttä maailman joissa. Tutkimuksessa otettiin näytteitä peräti 1 052 eri paikasta, kaikkiaan 258 joesta. Mukana olivat kaikki maanosat.
Joet sijaitsivat 104 eri maassa ja edustivat tutkijoiden mukaan satojen miljoonien ihmisten lääkejalanjälkeä.
Tutkijoiden mukaan pahiten saastuneet joet sijaitsevat maissa, joissa on alhainen tulotaso, puutteellinen jätevedenkäsittely ja joissa valmistetaan lääkkeitä.
Hälyttävimmät löydökset tehtiin Etelä-Aasiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa. Aasian maista tilanne oli pahin Pakistanissa, Intiassa, Armeniassa, Palestiinassa ja Kiinassa. Afrikan maista huonoin tilanne oli Etiopiassa, Tunisiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kaikkein saastunein näytepiste sijaitsi Boliviassa
Lääkejäämien suhteen puhtaimpia olivat joet Islannissa, Norjassa ja Amatsonin sademetsissä.
Myös maaperää tulisi tutkia
Jokivesistä löydettiin etenkin parasetamolia ja antimikrobisia lääkeaineita sekä epilepsia-, masennus- ja diabeteslääkkeitä. Lääkeaineiden lisäksi vesissä oli muun muassa kofeiinia ja nikotiinia.
Lääkejäämien tiedetään aiheuttavan muutoksia muun muassa kaloissa, minkä lisäksi vesistöihin päätyneet antibiootit kasvattavat antibioottiresistenssin riskiä. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ja niiden aiheuttamat infektiot aiheuttavat jo ainakin 1,3 miljoonaa kuolemaa joka vuosi, mikä tekee antibioottiresistenssistä merkittävän globaalin terveysuhan.
Monissa maissa antibiootteja saa edelleen ilman reseptiä ja usein verrattain edullisesti. Niinpä niitä käytetään paikoin vaivaan kuin vaivaan.
Tutkijoiden mukaan antibioottien saatavuutta ja käyttöä tulisikin rajoittaa. Tähän tutkijat kaipaavat maailmanlaajuista yhteistyötä.
Tutkijoiden mukaan lääkejäämien kartoitukset tulisi seuraavaksi ulottaa vesistöjen lisäksi maaperän tutkimukseen.