Lääkejätteen palauttaminen apteekkiin on tärkeää, mutta eniten ympäristöä auttaisi lääkkeiden järkevä käyttö
Yhteiskunta - 23.04.2026 at 09:12
Lääkkeitä tulisi käyttää vain tarpeeseen. Apteekkien antama terveys- ja elämäntapaneuvonta voisi auttaa hillitsemään lääkkeiden turhaa käyttöä, arvioi kestävän farmasian apulaisprofessori Mia Sivén.
Lue tiivistelmä
- Lääkeaineiden ympäristökuormitusta voidaan vähentää valitsemalla ympäristöystävällisiä lääkevalmisteita, suosimalla lääkkeettömiä hoitokeinoja, aloittamalla uudet lääkehoidot pienillä pakkauksilla ja käyttämällä lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen.
- Merkittävä osa lääkkeiden ympäristövaikutuksista liittyy ylijääneisiin ja vanhentuneisiin lääkkeisiin, joita syntyy muun muassa suurten pakkauskokojen vuoksi.
- Apteekkien antama terveys- ja elämäntapaneuvonta voi auttaa hillitsemään lääkkeiden turhaa käyttöä. Tästä on esimerkkejä Ruotsista ja Islannista.
Toisin kuin moni kuvittelee, suurin osa lääkeaineista ei pääse ympäristöön tuotantoprosessin aikana lääketehtaista, vaan lääkemolekyylit kulkeutuvat jätevesiin lääkkeitä käyttäneiden ihmisten virtsan ja ulosteen kautta.
Tämä tarkoittaa, että myös Suomen vesistöistä löytyy sama valikoima lääkeaineita kuin apteekin hyllyltä. Ympäristössä osa lääkeaineista hajoaa nopeasti ja osa saadaan pois jätevedenpuhdistamoilla, mutta osa jää vesistöihin jatkamaan kiertokulkuaan.
Siksi ympäristön kannalta olisi tärkeää, että lääkkeitä käytettäisiin oikein ja vain tarpeeseen.
– Ihmiset voivat tehdä vastuullisilla valinnoillaan oman osansa ympäristön hyväksi. Joitain vaivoja voi hoitaa jopa lääkkeettömillä keinoilla, esimerkiksi lihaskipu voi lievittyä kylmägeelillä, sanoo Helsingin yliopiston kestävän kehityksen apulaisprofessori Mia Sivén.
Myös apteekkien antama terveys- ja elämäntapaneuvonta voisi hänen mukaansa auttaa hillitsemään lääkkeiden turhaa käyttöä.
– Maailmalta on paljon esimerkkejä siitä, miten apteekit tukevat ihmisten terveyttä elämäntapaneuvonnalla. Se olisi tärkeää varsinkin nyt, kun Suomessa lakkautetaan sote-yksiköitä ja julkisen hoidon piiriin on entistä vaikeampi päästä.
Ylijääneet lääkkeet päätyvät jätteeksi
Ympäristön kannalta ongelmallista on paitsi lääkkeiden liiallinen käyttö, myös lääkkeiden ostaminen varmuuden vuoksi. Vanhentuneet ja ylijääneet lääkkeet päätyvät lääkejätteeksi.
Taannoisen väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset palauttavat apteekkeihin noin 5,6 miljoonaa lääkepakkausta vuodessa. Tämän taloudellinen arvo vastaa noin kolmea prosenttia kaikista Suomen avoapteekkien myymistä lääkkeistä.
Kun lääkkeiden käyttö on järkevää, se on samalla kestävää ja vastuullista.
– Kun lääke jää käyttämättä, kaikki tutkimukseen, valmistukseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen nähty työ menee aivan hukkaan. Kun lääkkeiden käyttö on järkevää, se on samalla kestävää ja vastuullista, Mia Sivén toteaa.
Lääkejätettä voitaisiin vähentää myös pienentämällä pakkauskokoja. Esimerkiksi uuden lääkkeen aloituksessa kannattaisi Sivénin mukaan suosia pieniä pakkauskokoja, jos lääke ei sovikaan.
– Pienten pakkausten käyttämisessä on se rakenteellinen ongelma, että asiakkaalle voi tulla halvemmaksi ottaa kolmen kuukauden pakkaus, koska siihen saa Kelan korvauksen, toisin kuin yhden kuukauden pakkaukseen, hän sanoo.
Apteekit kampanjoivat ympäristön puolesta
Sivén puhui viime viikolla Itä-Suomen yliopiston järjestämässä seminaarissa, jossa kuultiin kestävän farmasian esimerkkejä Suomesta ja muista Pohjoismaista. Apteekeilla on ollut monessa maassa aktiivinen rooli kansalaisten ympäristötietoisuuden lisäämisessä.
Ruotsin apteekit ovat kampanjoineet sen puolesta, että vesieliöille haitallisen diklofenaakki-kipugeelin käyttö vähenisi. Islannin apteekit puolestaan kampanjoivat sen puolesta, että huomattavan paljon unilääkkeitä käyttävät islantilaiset oppisivat nukahtamaan lääkkeettömillä keinoilla.
Kampanjat tehosivat hyvin, sillä ympäristölle haitallisten lääkevalmisteiden käyttö väheni kummassakin maassa.
Sivén huomauttaa, että diklofenaakki on joutunut hiukan epäonnisesti esimerkiksi lääkkeiden haitallisista ympäristövaikutuksista.
– Markkinoilla on todella paljon muitakin lääkeaineita, joiden ympäristövaikutuksista ei vain ole vielä kattavaa tietoa, hän sanoo.
Se tiedetään, että etenkin kalat ovat erityisen herkkiä lääkemolekyylien haittavaikutuksille. Ihmisille tarkoitetut hormonit voivat häiritä niiden lisääntymistä ja mielialalääkkeet voivat tehdä niistä tyhmänrohkeita, jolloin ne jäävät helpommin saaliiksi.
– Yksi konkreettinen ihmisiä koskettava ongelma on antibioottiresistenssi, joka pahenee, kun antibioottijäämiä kulkeutuu vesistöihin ja maaperään, Sivén sanoo.
Uusien lääkkeiden ympäristöriskit täytyy arvioida
Sivén aloitti kaksi vuotta sitten Helsingin yliopistossa maailman ensimmäisenä kestävän farmasian apulaisprofessorina. Viime vuosina on hänen mukaansa nähty paljon myönteistä kehitystä siinä, miten lääkkeiden ympäristövaikutukset osataan ottaa huomioon.
– Tietoisuus lääkkeiden ympäristönäkökulmasta on selvästi kasvanut, hän sanoo.
Ympäristöä on alettu huomioida lääkkeen koko elinkaaressa. Lääkekehityksessä kiinnitetään huomiota ekosysteemille vähemmän haitallisten lääkeaineiden kehittämiseen sekä lääkevalmisteiden koostumukseen. Markkinoille on alkanut tulla esimerkiksi inhalaatiovalmisteita, joiden ponneaine ei enää lämmitä ilmakehää yhtä vahvasti kuin aiemmin.
Ympäristön huomioimiseen kannustaa erityisesti se, että lääkkeiden ympäristöriskit on arvioitava viimeistään siinä vaiheessa, kun lääkkeille haetaan myyntilupaa Euroopasta.
Ympäristövaikutuksista tarvitaan lisää tietoa
Myös lääkkeiden valmistus, pakkaaminen ja kuljettaminen ovat Sivénin mukaan kehittyneet kestävämpään suuntaan. Suomalaisista toimijoista esimerkiksi Orion on ottanut käyttöön pakkausmateriaalia koskevat kierrätysmerkinnät lääkepakkauksiin.
– Yksi iso parannus on tulossa, kun EU:ssa ollaan ottamassa käyttöön sähköisiä pakkausselosteita lääkepakkauksiin. Paperisia pakkausselosteita ei useinkaan lueta, joten niistä luopuminen tulee säästämään valtavasti puuta, vettä ja energiaa, hän sanoo.
Päästöjen pienentäminen on tärkeää, sillä terveydenhuoltosektorin ja lääkkeiden hiilijalanjälki on merkittävä, jopa kaksinkertainen lentoliikenteeseen verrattuna.
– Terveydenhuoltosektorin globaali hiilijalanjälki on noin 4,4 prosenttia kaikista päästöistä. Pysäyttävä havainto on, että siitä viidesosa muodostuu lääkkeistä ja kemikaaleista sekä niiden valmistamiseen ja kuljettamiseen tarvittavista resursseista, Sivén sanoo.
Sivénin mukaan suomalaiset kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia. Apteekista kysytään yhä useammin lääkkeen alkuperää, koska tiedetään, että lääkkeiden valmistus kolmansissa maissa kuormittaa ympäristöä ja kuljetusmatkat maapallon toiselta puolelta ovat valtavan pitkiä.
Suomessa on ollut muutaman vuoden ajan käytössä lääkkeiden ympäristöluokitustietokanta, josta lääkärit ja farmasian ammattilaiset voivat etsiä ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja.
– Tässäkin haasteena on, että meillä ei ole vielä riittävästi tietoa kaikkien lääkeaineiden ympäristöriskeistä, Sivén sanoo.