Uniongelmien ja väsymyksen syyksi paljastui lääkitys – Unilääkekin voi heikentää unen laatua
Apteekkityö - 16.04.2026 at 07:56
Lääkehoidon arvioinnilla ratkottiin iäkkään rouvan uniongelmia ja päiväväsymystä. Lääkitystä kevennettiin sopimaan paremmin rouvan ikään ja munuaisten vajaatoimintaan. Muutosten seurauksena rouvan elämänlaatu kohosi nopeasti.
Lue tiivistelmä
- 91-vuotias rouva kärsi mielialan vaihteluista, huimauksesta ja katkonaisesta unesta. Hän otti usein päiväunia, mutta kärsi öisin unettomuudesta. Myös rouvan näkö oli heikentynyt.
- Lääkehoidon arvioinnissa heräsi epäilys, että väsymys ja huimaus voivat johtua rouvan käyttämästä unilääkkeestä. Unilääkkeen käyttö lopetettiin ja tilalle otettiin melatoniini.
- Rouvan unta puolestaan häiritsi kutina, jonka taustalta paljastui munuaisten vajaatoiminta.
- Lääkitysmuutosten jälkeen rouvan elämänlaatu parani selvästi. Kutina helpotti, yöuni parani ja huimaus väheni.
Hoitokoti otti yhteyttä apteekkiin ja pyysi lääkityksen turvatarkastusta 91-vuotiaalle rouvalle. Normaalisti elämäniloinen, kesästä, kukista ja lukemisesta nauttiva, rouva kärsi mielialan vaihteluista ja katkonaisesta unesta.
Haastattelussa rouva kertoi ottavansa usein päiväunia. Yöllä oli puolestaan hankaluuksia saada unenpäästä kiinni. Hän kertoi myös kärsivänsä huimauksesta ja oli useamman kerran kaatunutkin sen vuoksi.
Mieltä masensi ja lukemisharrastusta haittasi myös heikentynyt näkö. Rouva odotti aikaa kaihileikkaukseen. Hoitajan mukaan yhtenä päivänä rouva oli täysin autettava ja toisinaan istui jo aamupalapöydässä odottamassa, kun hoitajien aamuvuoro alkoi.
Uniongelmiin rouvalle oli määrätty tematsepaamia annoksella 20 mg, joka on lääkkeen maksimiannos aikuisille. Rouva koki, ettei unilääkkeestä ollut apua.
Unilääke väsyttää päivällä
Epäilin, että rouvan päiväaikainen väsymys ja huimaus johtuu juurikin unilääke tematsepaamista. Pitkäaikaisessa käytössä lääke saattaa kertyä elimistöön ikääntymisestä johtuvien muutosten takia.
Tematsepaamin tyypillinen haittavaikutus on väsymys. Lisäksi se on yksi eniten kaatumisvaaraa aiheuttavista unilääkkeistä. Tämä korostuu erityisesti pitkäaikaisessa käytössä iäkkäillä.
Ehdotin lääkärille, että tematsepaamin tilalle vaihdettaisiin melatoniinivalmiste. Melatoniinia voidaan käyttää ikääntyneiden unettomuuden hoidossa, ja sen käytöllä ei ole todettu olevan merkittäviä haittavaikutuksia.
Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka lisää univalmiutta ja auttaa elimistöä sopeutumaan vuorokausirytmin muutoksiin. Melatoniinin eritys vähenee iän myötä.
Tematsepaamin käyttö lopetettiin asteittain ja tilalle lääkäri määräsi melatoniinia annoksella 3 mg iltaisin.
Unettomuuden taustalla voi olla oire
Unettomuutta hoidettaessa on aina tärkeää tarkastella lääkitystä kokonaisvaltaisesti ja arvioida syyseuraussuhteita. On hyvä muistaa, että unettomuuden taustalla voi olla jokin oire. Haastattelussa kävi ilmi, että rouvan yöunta häiritsi kutina.
Epäilin, että kutinan taustalla voisi olla jo aiemmin diagnosoitu munuaisten vajaatoiminta, joka tyypillisesti aiheuttaa kutinaa. Laboratoriotulokset antoivat vahvistusta tälle: rouvan munuaisten toimintakyky oli huonontunut entisestään.
Jotta munuaisten kuormitus vähenisi, ehdotin lääkärille yhdistelmäverenpainelääke losartaani/hydroklooritiatsidin vaihtoa pelkkään losartaaniin, koska nesteenpoistolääke hydroklooritiatsidin teho menetetään vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa.
Huomasin myös, että rouvalla oli käytössä useita unen laatua heikentäviä lääkkeitä, esimerkiksi verenpaineeseen määrätty beetasalpaaja metoprololi. Lääke voi aiheuttaa unettomuutta ja painajaisia.
Päiväaikaista väsymystä rouvalla saattoi lisätä myös antihistamiini loratadiini. Lääkkeen haittavaikutuksia voivat olla väsymys, sydämen tiheälyöntisyys ja huimaus. Koska lääke myös kuormittaa heikosti toimivia munuaisia, ehdotin sen annoksen puolittamista.
Lääkäri toteutti ehdottamani lääkemuutokset.
Parempi uni, parempi mieliala
Lääkitysmuutosten jälkeen rouvan elämänlaatu oli parantunut selvästi. Kutina oli helpottanut ja yöuni parantunut. Rouva itse kertoi nukkuvansa hyvin
Tematsepaami-unilääkkeen lopetuksen jälkeen myös huimaus oli vähentynyt. Hoitaja kertoi, että uusia kaatumisia ei ollut enää tullut.
Rouva oli tyytyväinen, etteivät yöt enää tuntuneet niin pitkiltä valvomisten takia, ja ”uusilla” kaihileikatuilla silmillä jaksoi paremmin pysyä hereillä päivällä ja lukea kirjoja.
Unilääkkeen käyttö tulisi olla lyhytaikaista
- Uni on aivoille ja terveydelle erityisen tärkeää. Uni vaikuttaa ajatteluun, toimintakykyyn, muistiin ja tunteisiin. Riittävä uni parantaa jaksamista ja tarkkaavaisuutta ja vaikuttaa jopa elimistön puolustusjärjestelmään.
- Keskimäärin ihminen tarvitsee unta 6–9 tuntia yössä.
- Unettomuus yleistyy iän myötä; yölliset heräilyt lisääntyvät ja vuorokausirytmi aikaistuu. Ikääntyessä unen laatu myös hieman muuttuu, aivoja palauttavan syvän unen ja vilkeunen määrä vähenee.
- On tilanteita, joissa unilääkkeelle on tarvetta, mutta suositeltavaa olisi, että käyttö olisi aina mahdollisimman lyhytaikaista.
- Unilääke vaikuttaa myös unen laatuun heikentävästi. Iäkkäiden unilääkeannoksien tulisi aina olla pienempiä kuin aikuisilla yleensä.
Kirjoittaja on LHKA-erityispätevyyden suorittanut proviisori Lapuan keskusapteekista. Teksti pohjautuu todelliseen lääkehoidon arviointiin. Moniammatillisessa lääkehoidon arvioinnissa (LHA, LHKA) ratkotaan erilaisia lääkehoitoon ja lääkityksen kokonaisuuteen liittyviä ongelmia. Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse, omainen, hoitaja, lääkäri tai farmasian ammattilainen. Arvioinnin tekee aina erikoiskoulutettu farmasian ammattilainen. Päätökset mahdollisista lääkitysmuutoksista tekee lääkäri.