Uutinen

Robottien suosio jatkuu apteekeissa

22.06.2015 | 09:10

Teksti : ERJA ELO

Lääkevarastojärjestelmiä rakentava NewIcon työllistää nelisenkymmentä ihmistä. Yhtiö hakee kasvua ulkomailta. HUS-Apteekki on sille hyvä referenssi, sillä sairaala on yksi Euroopan suurimpia.

Kuopiolaisessa tehdashallissa rakennetaan tiettävästi maailman suurinta apteekkirobottia. Tämä Mega-Fixuksi ristitty jättiläinen otetaan syksyllä käyttöön Suomen suurimmassa sairaalaapteekissa, HUS-Apteekissa.

Kun laite lähtee juhannuksen jälkeen kohti Helsingin Meilahden sairaala-aluetta, sen kuljettamiseen tarvitaan kuusi rekka-autoa. Koottuna lääkevarastojärjestelmä nousee neljän metrin korkeuteen, leveyttä on lähes kuusi metriä ja pituutta 35 metriä.

Täysautomaattinen järjestelmä sisältää seitsemän robottikäsivartta. Kaksi niistä syöttää varastoon sisään 4 000–5 000 lääkepakettia päivässä. Neljä kättä keräilee ja hyllyttää paketteja noin 1 500 paketin tuntivauhdilla. Yksi robottikäsistä laittaa kansia ja osoitetarroja kuljetuslaatikoihin, jotka järjestelmä automattisesti sinetöi. Lääkevarastoon mahtuu kerrallaan 150 000 lääkepakettia.

Laitetta testataan syksyn ajan, ja se on tarkoitus saada kokonaan käyttöön vuoden lopussa.

Robotti tuo tehoa työskentelyyn

Automatisointi tietää muutoksia HUS-apteekin yli 180 lääkealan ammattilaisen työnkuviin. Apteekki laskee tuottavuuden lisääntyvän, kun työntekijöiden kädet saadaan mekaanisesta varastotyöstä järkevämpiin tehtäviin.

– Jatkossa esimerkiksi farmaseutit työskentelevät enemmän kliinisen farmasian parissa ja lähempänä potilasta sairaalan osastoilla, kertoo HUS-Apteekin kehittämispäällikkö Marita Saanila-Sotamaa.

HUS-Apteekki odottaa robotin hoitavan lääkekeräilyn virheettömästi ja luotettavasti. Se valitsi laitetoimittajaksi kuopiolaisen NewIconin nimenomaan laatupisteiden perusteella, sillä tarjouskilpailussa kuopiolaisten antama kahden miljoonan euron ehdotus oli kalliimpi kuin kilpailijan.

NewIcon on tuttu myös yksityisten apteekkien robottien valmistajana. Yhtiön liikevaihdosta puolet tulee erilaisista sairaalan lääkehuollon automaatioratkaisuista, kuten elektronisista lääkekaapeista tai suonensisäisiä antibioottiliuoksia laimentavista roboteista. Loppu liikevaihdosta tulee apteekkien lää-kevarastojärjestelmistä.

Vuokramalli haastaa markkinat

Ensimmäiset apteekkirobotit asennettiin Suomessa vuonna 2005, mutta jo muutamassa vuodessa mekaanisten apureiden määrä nousi kymmeniin. Avoapteekit olivat varastoautomaattien käytössä edelläkävijöitä, niiden jälkeen roboteista kiinnostuivat myös sairaalat.

Apteekkirobottien tämänhetkistä määrää Suomessa on vaikea arvioida. Suurimmilta robottivalmistajilta saadut luvut ovat selvästi yläkanttiin verrattuna Apteekkariliiton vuosikertomuskyselyn vastausten kanssa.

Valmistajien omien ilmoitusten mukaan asennettujen robottien kokonaismäärä olisi apteekeissa vähintään 142: Rowia 62, New Iconeita 46 ja Consiksia 34 (RoboPharman edustajaa lehti ei tavoittanut).

Eroa voi selittää se, että vuosikertomuskyselyyn eivät vastanneet kaikki. Syy voi olla myös siinä, että joissakin apteekeissa on saatettu vaihtaa robotti toisen valmistajan tuotteeseen tai joihinkin apteekkeihin on asennettu kaksikin lääkerobottia.

Valmistajien mukaan apteekkirobottien suosio on edelleen nousussa. Ne näkevät trendinä sen, että nykyään myös keskisuuret ja pienet apteekit ovat kiinnostuneita apteekkirobottien hankkimisesta. Tämä on käynnistänyt hiljattain vuokramarkkinat: saksalainen Rowa on alkanut vuokrata robotteja niille, jotka epäröivät investoida uuteen teknologiaan.

Jääkö kallis investointi apteekkarin käsiin?

Aina robottiin investoiminen ei olekaan järkevää. Apteekkarilehden haastattelema Myyrmannin apteekin apteekkari Raimo Mehtonen on laskenut, että hänen apteekissaan robotin kuoletus veisi säästyneinä henkilöstökustannuksina noin kuusi vuotta, jos huomioon ei oteta poistoja tai vuokraamista.

– Tämäkin onnistuisi vain, jos henkilökunnan tehtäviä voi suunnata muuhun apteekkia ja asiakkaita erityisesti hyödyntävään ja liiketoimintaa lisäävään toimintaan tai henkilökunta vähenisi vaikkapa luonnollisesti, hän sanoo.

Robotin kanssa voi tulla ongelmia siinä vaiheessa, kun apteekkari lähestyy eläkeikää tai apteekki muuten vaihtaa omistajaa. Apteekkikaupoissa uuden omistajan kuuluu lunastaa ainoastaan lääkevarasto, jolloin yli 100 000 euroa maksanut lääkerobotti voi jäädä entiselle apteekkarille käsiin.

Yksi apteekkirobottien ongelma on niiden kierrätyskelvottomuus. Mitä robotille tapahtuu, kun se on käyttöikänsä päässä tai muuten jäänyt toiminnoiltaan jälkeen teknisestä kehityksestä?

Kierrätysongelmaan on tarttunut ainakin kotimainen NewIcon, joka on antanut uusille yhteistyökumppaneilleen hyvitystä myös kilpailijoiden vanhoista apteekkiroboteista.

– Olemme myös ottaneet uutta omistajaa odottavia käytettyjä robotteja välivarastoon omaan tehdashalliimme. Lisäksi järjestämme ”uusia koteja” perinteisille lääkelaatikostoille, jotka robotin tullessa jäävät ylimääräisiksi apteekeissa, kertoo markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen NewIconista.

Robotti on väsymätön ja luotettava

Monet apteekkarit ovat erittäin tyytyväisiä robotteihinsa. Apteekit suosivat robotteja samoista syistä kuin HUS-Apteekkikin: potilasturvallisuus paranee ja apteekin toiminta tehostuu, kun turhat rutiinit ja logistiset prosessit eivät vie farmaseuttiselta henkilökunnalta työtunteja. Automaateilta halutaan myös enemmän apua analytiikkaan ja varastonhallintaan.

Yksi tyytyväisistä robotinomistajista on apteekkari Nanna Honkanen helsinkiläisestä Apteekki Isokanteleesta.

– En luopuisi robotista, se helpottaa todella paljon työntekoa. Robotti vie itsenäisesti suurimman osan reseptitavaroista paikalleen, joten hyllyttäjää ei tarvita. Tilausvirheet on helppo tarkistaa, eikä inventointia tarvita. Meillä iso robotti toimii myös varastona.

Erityisesti kauppakeskuksiin siirtyvissä apteekeissa yksi tärkeimmistä syistä robotin hankintaan on tilakysymys. Apteekkari haluaa antaa palveluvalinnalle ja myymälälle mahdollisimman suuret ja näyttävät tilat.

Apteekkirobotin toimintavarmuuteen on tyytyväinen myös Haminan Keskus-Apteekki. Viiden vuoden aikana heillä on ollut vain kaksi ”katastrofipäivää”, kun robotista on mennyt jokin osa rikki.

– Ennen huollon saapumista tekniset ovat joutuneet kiipeilemään tikkaita pitkin lattiasta katonrajaan etsien lääkepakkauksia. Käsikeräys-ohjelmassa robotti antaa hyllyn koodin ja lääkepakkauksen sijainnin, kertoo lääketeknikko Mari Ahlberg.

Koska lääkkeet eivät ole helposti saatavissa ja paketit ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä, on ryöstäjien ja murtautujien hyvin hankala saada niitä haltuunsa. Tässä mielessä apteekkiroboteilla saattaa olla myös apteekkimurtoja ehkäisevä vaikutus.