Uutinen

Heikki Pälven pitkät kädet

23.04.2015 | 15:22

Teksti : ERJA ELO

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve tykkää työskennellä nyrkit savessa. Kliinikkoajoista on kymmenen vuotta, mutta edunvalvontakin voi koitua potilaan parhaaksi.

Sarkaa riittää, sillä terveydenhuollon tuottaminen tulee mullistumaan kymmenen lähivuoden aikana. Terveysteknologia muokkaa lääkäreiden toimenkuvaa ja koko terveydenhoidon työtapoja.

– Nyt keskellä Helsinkiä on isoja kivitaloja, joissa lääkärit ottavat potilaita vastaan pienissä huoneissaan. Pikkaisen pohdituttaa, mikä on sellaisen toimintamallin tulevaisuus.

Pälve uskoo, että lähitulevaisuudessa yhä useampi lääkäri pitää videovälitteistä etävastaanottoa kotoaan.

Teknologia tuottaa laitteita hoidon kontrollointiin ja kotidiagnostiikkaan. Potilaat pystyvät seuraamaan terveydentilaansa mobiilisovelluksilla, joilla on myös kyky neuvoa ja hälyttää.

Näin terveydenhuoltoon saadaan uusi ammattiryhmä– aktiivisesti hoitoonsa sitoutuneet potilaat.

– On aika selvää, että jo muutaman vuoden kuluttua ehkäisevä terveydenhuolto tai kroonisten sairauksien hoidon kontrollointi tapahtuu merkittävässä määrin etänä.

Vaikka terveysteknologia vähentää fyysisten lääkärikäyntien määrää, Pälve uskoo terveyspalveluiden kysynnän pysyvän ennallaan – jopa kasvavan. Potilaat tarvitsevat Suomen arvostetuinta ammattiryhmää edelleen.

Neuvolakäynti hoituisi etäyhteyksillä

Lääkäriliitto toivoo Suomeen notkeaa palvelujärjestelmää. Sellainen taipuu tulevaan murrokseen ja pystyy tuottamaan palveluja, joita kansa tarvitsee vielä 2020-luvullakin.

Pälven mielestä raskaassa ja kankeassa mallissa organisaation on tuotettava omalla työvoimallaan kaikki alueensa palvelut niin vanhustenhoitoon, tehohoitoon, avoterveydenhuoltoon kuin sosiaalihuoltoonkin.

– Entä jos meillä olisi toimija, joka olisi keskittynyt vaikka vain neuvolatoiminnan hiomiseen äärimmäisen tehokkaaksi? Monta neuvolakäyntiä voisi hoitaa etäyhteyksillä, ellei lapsi tarvitse rokotusta.

”Heikki pitää Mika Waltarin historiallisista romaaneista ja sarjakuvista. Aikanaan Tenavat kuuluivat mielilukemistoon, nykyisin ehkä Fingerpori."

Aki Similä, LL, reumatologi

Uusia virtuaalipalveluita tulee markkinoille jatkuvasti. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä alkaa kokeilu, jossa ehkäisyvalmisteita tarvitseva opiskelija vastaa internetissä kysymyksiin ja saa joko e-reseptin tai kehotuksen mennä vastaanotolle.

Samaan innovaatioiden sarjaan kuuluvat muun muassa Tekesin projektista ponnistanut etälääkärifirma MeeDoc sekä Sitran ylläpitämä Taltioni-tietokanta, jonne jokainen suomalainen voi tallentaa omia terveystietojaan.

– Tämä kaikki on vasta löyhä alku sille, mitä tuleman pitää, Pälve uskoo.


Apteekin Terveyspisteestä täytyy keskustella

Perusterveydenhuoltoon tulee jatkuvasti uusia tehtäviä, jotka syövät lääkäreiltä potilastyöhön käytettävää aikaa.

Lääkäriliitto kannattaa tehtävien uudelleenjakoa ja ammattiryhmien yhteistyötä – kunhan tietyistä periaatteista pidetään kiinni.

Lääkäriliitto ei esimerkiksi suoraan tyrmää Apteekkien Terveyspisteitä tai influenssarokotusten antamista apteekeista, mutta haluaa keskustella työnjaosta ja vastuukysymyksistä.

Suomessa on tällä hetkellä kuusi Apteekin Terveyspistettä. Niissä työskentelevät sairaanhoitajat rokottavat, hoitavat haavoja, poistavat ompeleita ja tekevät yksinkertaisia mittauksiaja pikatestejä.

Heikki Pälven mielestä apteekki näyttää tällä konseptilla terveydenhuollon toimintayksilöltä.

– Jos apteekki alkaa toimia terveydenhuollon tuotantopisteenä, niin eikö vastaavasti hoitopaikoissa pitäisi olla apteekkilupa? Myydään lääkkeet suoraan yksityisen tai julkisen terveydenhuollon toimipisteessä, ettei potilaan tarvitse lähteä erikseen apteekkiin, hän provosoi.

Järkevän käytön varmistamiseksi on tärkeää, että toinen amattikunta määrää ja toinen myy lääkkeitä. Pälven mielestä on kuitenkin selvää, että itsehoitolääkkeet eivät kuulu päivittäistavarakaupan hyllyille.

– Terveydenhuolto ei ole normaali kauppatavara, että mitä enemmän myydään, sen parempi. Lääkkeiden myymiselle ja käytölle täytyy aina olla perusteltu tarve.


Etujen ajaminen on toinen luonto

Heikki Pälve on ollut järjestöihminen siitä asti, kun hänet valittiin Vaajakosken yhteiskoulun ensimmäisen kouluneuvoston puheenjohtajaksi.

– Yhteisöllisten etujen ajaminen on minulle toinen luonto. Välillä on vaikea erottaa, missä työ loppuu ja harrastus alkaa, etenkin kun työt väistämättä venyvät iltaan.

"Heikillä on outo tapa olla oikeassa. Katson häntä ylöspäin,
eikä se johdu siitä, että hän on pitkä, vaan kunnioituksesta, jota häntä kohtaan tunnen."
Petteri Orpo, maa- ja metsätalousministeri (kok.)

Ammattijärjestön edunvalvonnan ytimessä ovat palkkaus ja työolot: millaista korvausta lääkäreille kuuluu maksaa suuren vastuun ja jatkuvan kiireen kuormittamasta työstä.

– Itsekin päivystin pahimmillaan niin, että en poistunut sairaalasta ollenkaan perjantaiaamun ja maanantai-illan välillä. Kuuden vuoden erikoistumisajasta asuin käytännössä vuoden sairaalassa päivystäen kellon ympäri, Pälve muistelee.

Toimiessaan Lääkäriliitossa hän on onnistunut kohentamaan lääkäreiden työoloja. Puheenjohtajana hän sai nostettua merkittävästi palkkauksen tasoa ja uudistettua palkkauksen perusteita.

Pälven kädenjälki näkyy myös lääkäreiden kollegiaalisuuden ja eettisyyden vaalimisessa.


Ensin otetaan hengitys pois

Anestesiologina Heikki Pälve on kivunhoidon, ensihoidon ja tehohoidon asiantuntija. Hän valitsi aikanaan lääkärin ammatin, koska muut yliopistoaineet eivät kolahtaneet.

Opiskeluvaiheessa hän päätti, ettei ainakaan erikoistuisi anestesiologiksi.

– Ajattelin, ettei minulle sovi työ, jossa ensin otetaan ihmiseltä hengitys pois ja sitten yritetään pitää hänet hengissä.

Valmistuttuaan hän hakeutui kuitenkin anestesiologialle oppiakseen kunnolla hengenpelastuksen toimenpiteet.

– Siellä ymmärsin, että anestesiologin työssä on selkeä toimenkuva. On käsityötä erilaisten neulojen kanssa ja päivän jälkeen työt on tehty. Potilaat eivät juokse ongelmansa kanssa vastaanotolla monta kertaa, vaan pystyn auttamaan heitä heti.

Pälve viihtyi pitkään sairaalalääkärinä sekä anestesiologian, ensihoidon ja tehohoidon opettajana Turun yliopistossa.

Sittemmin hänestä tuli, muun työn lisäksi, viideksi vuodeksi Medi-Helin lääkäri.

– Siinä jos missä tunsin olevani nyrkit savessa töitä tekemässä!

Kopteri lensi vaarallisen matalalla kaupunkialueilla ja maastossa. Pälve istui roottorin huminassa kuulokkeet korvillaan, haalarit päällä ja maihinnousukengät jaloissa, valmiina hyppäämään ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin.

Hän juoksi kolaripaikoille turvaamaan potilaan elintoimintoja, rämpi reppu selässään sateessa ja kiipesi aidan yli päästäkseen elvyttämään. Hän pelasti sairaskohtauksen saaneen vastasyntyneen ja laskeutui pienen kaljaasin pohjalle vetämään potilaan lonkkaniveltä paikalleen.

Lapsi kuoli, äiti kiitti

Kerran Pälve päivysti kopteria, kun tuli hälytys, että kaksivuotias lapsi on lähtenyt kotonaan kiipeämään toiseen kerrokseen ja kaatuessaan lyönyt päänsä.

Vielä helikopterissa Pälve oli varma, että taapero oli kunnossa. Hänen oma poikansakin oli pienenä pudonnut 17 porrasta alas, mutta pehmeästi, porras kerrallaan.

– Kohteessa oli syvästi tajuton pieni lapsi pupillat laajoina. Aloitin heti tehohoitotasoisen kallovammapotilaan hoidon. Intuboin hänet, laitoin tipan ja lähdimme viemään häntä Tyksiin. Soitin matkalta sairaalaan ja pyysin tietokonetomografian tyhjäksi. Kun tulin sairaalan ovelle, vastassa oli tuttu leikkaussalihoitaja, joka sanoi olevansa lapsen äiti.

Lapsi pääsi suoraan kuvaukseen ja teholle. Mutta hän menehtyi.

Meni muutama kuukausi, kun Pälve tapasi leikkaussalissa sairauslomalta palanneen äidin. Nainen sanoi ”kiitos, kun olit siinä.”

Pälve ei ymmärtänyt, lapsihan oli kuollut.

– Äiti kertoi, ettei olisi ikinä selvinnyt menetyksestä, jos ei tietäisi, että lapsen pelastamiseksi tehtiin kaikki mahdollinen. Se oli minulle silmät avaava kokemus. Joskus voi auttaa, vaikka ei voi auttaa.

Heikki Pälve lopetti potilastyöt huhtikuussa 2005 aloittaessaan Lääkäriliitossa. Hän kokee olevansa edelleen vahvasti potilaiden asialla, sillä edunvalvonnassa keskeistä on saada suomalaisille oikea hoito oikeaan aikaan.

"Arvostan Heikin suoraa puhetta. Hän puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja kasvotusten eikä selän takana.”
Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat

Lääkäriliiton vaatima hoitotakuu saatiin lakitekstiin kymmenessä vuodessa. Aika näyttää, onnistuvatko poliitikot muuttamaan terveydenhuollon kuntaperusteisen järjestämismallin, jonka kestämättömyydestä Lääkäriliitto varoitti jo 2000-luvun alussa.

Pälve on tottunut siihen, että poliittisessa päätöksenteossa maaliin päästään hyvin hitaasti.

– Tällaista tämä työ on. Olen kuitenkin tyytyväinen, että pallo pyörii.