Hyppää sisältöön

Lue tiivistelmä

  • Viime vuosina tehdyt tutkimukset vahvistavat näkemystä, että moniammatilliset lääkehoidon arvioinnit ovat taloudellisesti vaikuttavia.
  • Proviisori Noora Liaksen tuoreen väitöstutkimuksen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että 78 prosentissa tutkimuksista lääkehoidon moniammatillinen arviointi todettiin taloudellisesti vaikuttavaksi.
  • Liaksen mukaan arviointien avulla voidaan ehkäistä esimerkiksi päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja, jotka liittyvät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksiin. Tätä kautta myös yhteiskunta saa säästöjä.
  • Liaksen mukaan lääkehoidon moniammatillisen arvioinnin tulisikin olla rutiininomainen työkalu terveydenhuollossa.

Viime vuosina tehdyt tutkimukset vahvistavat näkemystä, että moniammatilliset lääkehoidon arvioinnit ovat taloudellisesti vaikuttavia.

Tähän tulokseen tuli proviisori Noora Liaksen tuore väitöstutkimus, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa lokakuun alussa.

Väitöskirjan kirjallisuusosassa laadittiin katsaus viimeisimpään tutkimuskirjallisuuteen arviointien taloudellisesta vaikuttavuudesta. Kirjallisuushakuun sisältyi 23 alkuperäistutkimusta, joissa moniammatillista lääkehoidon arviointia oli pääsääntöisesti verrattu tavanomaiseen hoitoon. Tutkimuksista 22 oli tehty ulkomailla, yksi Suomessa.

78 prosentissa tutkimuksista lääkehoidon moniammatillinen arviointi todettiin taloudellisesti vaikuttavaksi.

– Lääkehoidon arvioinnit tuottavat potilaille terveydellistä lisähyvää. Arviointien tekeminen maksaa aina toki jotakin, mutta ne tuottavat enemmän terveyttä ja voivat myös vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia, Lias kuvailee.

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi tarkoittaa, että potilaan koko lääkehoito käydään systemaattisesti läpi farmasian ammattilaisen, sairaanhoitajan ja lääkärin välisenä yhteistyönä. Arvioinneissa tunnistetaan lääkitykseen liittyviä ongelmia ja ehdotetaan toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi.

– Parhaimmillaan arviointien avulla voidaan ehkäistä esimerkiksi päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja, jotka liittyvät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksiin. Tätä kautta myös yhteiskunta saa säästöjä, vaikka itse arviointien toteuttaminen vaatisikin lisäresursseja.

Selkeät roolit edistävät arviointien käyttöönottoa

Noora Lias tarkasteli väitöstutkimuksessaan moniammatillisten lääkehoidon arviointien nykyistä laajamittaisemman käyttöönoton edellytyksiä terveydenhuollossa.

Hänen mukaansa arviointien laajempi käyttöönotto edellyttää yhteistä käsitystä siitä, mitä lääkehoidon moniammatillinen arviointi on. Lisäksi tarvitaan selkeitä rooleja eri ammattiryhmien välillä sekä riittävää osaamista ja koulutusta.

– Mitä selkeämmät roolit meillä on, sitä paremmin yhteistyö eri ammattiryhmien kesken sujuu. Kun tiedämme, mitä muut ammattilaiset tekevät, emme tee päällekkäistä työtä ja jokaisen osaaminen saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön, Lias pohtii.

Kun potilaalla on useita sairauksia ja lääkkeitä, lääkehoito tulisi arvioida moniammatillisesti esimerkiksi vähintään kerran vuodessa tai aina, kun tehdään lääkitysmuutoksia.

Noora Lias

Huonosti määritellyt sisällöt, epäselvä työnjako ja mahdolliset osaamispuutteet voivat puolestaan haitata arviointien nykyistä laajamittaisempaa käyttöönottoa terveydenhuollossa. Esteenä voivat olla myös ennakkoluulot.

– Jotkut lääkärit saattavat ehkä kokea, että farmasian ammattilaiset tulevat heidän tontilleen osallistuessaan lääkehoidon arviointeihin. Näin asia ei toki ole, vaan tarkoituksena on, että autamme lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia heidän työssään, ja tuomme oman osaamisemme osaksi moniammatillista hoitotiimiä.

Yksittäisistä arvioinneista säännölliseksi toiminnaksi

Noora Lias näkee, että lääkehoidon moniammatillisen arvioinnin tulisi olla rutiininomainen työkalu terveydenhuollossa.

– Kun potilaalla on useita sairauksia ja lääkkeitä, lääkehoito tulisi arvioida moniammatillisesti esimerkiksi vähintään kerran vuodessa tai aina, kun tehdään lääkitysmuutoksia. Lisäksi olisi tärkeää seurata, miten lääkitysmuutokset vaikuttavat potilaiden vointiin.

Arviointien tulokset tulisi Liaksen mukaan voida kirjata rakenteisesti potilastietojärjestelmiin. Näin kaikki hoitoon osallistuvat ammattilaiset voisivat hyödyntää tietoa hoidon eri vaiheissa ja tieto olisi saatavissa Kanta-palvelujen kautta myös yli potilastietojärjestelmä- ja organisaatiorajojen.

Lue myös

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times