Lääkehoidon arviointi muutti 93-vuotiaan aamut – Kivut helpottivat ja aamuista tuli vireämpiä
Apteekkityö - 21.10.2026 at 08:17
Iäkkään hoivakodin asukkaan aamut olivat pysähtyneitä ja vaikeita. Lääkehoidon arvioinnin avulla lääkitykseen tehtiin kaksi pientä muutosta, jotka helpottivat liikkeelle lähtöä ja tekivät aamuista virkeämpiä.
Lue tiivistelmä
- Hoitaja oli alkanut huolestua hoivakodissa asuvasta 93-vuotiaasta rouvasta, jonka aamuista oli tullut hyvin hankalia.
- Rouva oli aamuisin pysähtynyt, eikä reagoinut puheeseen tai kosketukseen. Sängystä ylösnouseminen oli vaikeaa, ja aamut lähtivät todella hitaasti ja vaivalloisesti käyntiin.
- Rouvan kokonaislääkityksen tarkastelussa löytyi kaksi kohtaa, joita muutamalla tilanne lopulta helpotti.
Hoitaja oli alkanut huolestua iäkkäiden hoivakodissa asuvasta 93-vuotiaasta rouvasta. Rouvan aamuista oli tullut hyvin hankalia.
Rouvan vireystila saattoi vaihdella eri päivien ja eri vuorokauden ajan välillä, mutta erityisesti aamuisin hän oli pysähtynyt, eikä reagoinut puheeseen tai kosketukseen.
Rouva myös vapisi kauttaaltaan ja erityisesti jalat tärisivät. Sängystä ylösnouseminen oli vaikeaa, koska jalat eivät kantaneet. Aamut lähtivät siis todella hitaasti ja vaivalloisesti käyntiin.
Lääkkeenoton ajoituksella on väliä
Hoitaja epäili, että rouvalla saattoi olla aamuisin kipua jaloissa. Jalat olivat kipuilleet jo pitkään, minkä vuoksi kipulääkitys oli säännöllisessä käytössä. Kipulääke oli kuitenkin annettu vasta tunti – pari heräämisen jälkeen, koska ensimmäisenä aamulääkkeenä rouvalla oli ollut käytössä kilpirauhaslääkitys levotyroksiini.
Yleinen ohje on, että levotyroksiinin kanssa ei anneta muita lääkkeitä, koska moni lääke estää levotyroksiinin vaikutusta. Hoitaja halusikin tietää, voisiko kipulääkkeen antaa heti rouvan herättyä yhdessä levotyroksiinin kanssa. Tämä voisi helpottaa liikkeelle lähtemistä aamuisin.
Tarkistin, että rouvan kipulääkkeellä ei ollut yhteisvaikutusta levotyroksiinin kanssa, joten suosittelin kipulääkkeen siirtämistä otettavaksi heti rouvan herättyä.
Unilääkkeet voivat väsyttää vielä aamulla
Pelkkä jalkakipu ei mielestäni kokonaan selittänyt aamun pysähtyneisyyttä, väsymystä ja vapinaa.
Tarkastelin siis rouvan kokonaislääkitystä, josko sieltä löytyisi selvittävää tekijää. Rouvalla oli käytössään unta tukemaan sekä mirtatsapiini että melatoniini.
Hoitajan mukaan rouva nukkui yöt oikein hyvin. Pohdimme yhdessä, onko lääkitykselle edelleen tarvetta vai voisiko rouva pärjätä vähemmällä lääkityksellä.
Osalle iäkkäistä pienikin annos mirtatsapiinia voi aiheuttaa uneliaisuutta, sekavuutta, vapinaa ja pahentaa lihaskipua. Ehdotin siis, että mirtatsapiinin jättämistä pois voisi kokeilla. Ohjeistin kuitenkin, että jos unet menevät huonoiksi, lääkitys palautettaisiin heti takaisin käyttöön.
Ratkaisu oli kaksi pientä muutosta lääkityksessä
Lääkäri päätti toteuttaa molemmat ehdottamani muutokset, eli kipulääkkeen siirtämisen ja mirtatsapiinin lopettamisen.
Kipulääkkeen ottamisen aikaistaminen auttoi rouvaa pääsemään nopeammin aamuisin liikkeelle. Ei tarvinnut enää odotella pitkään, että sai helpotusta kipuun.
Kaikki lääkkeet eivät toimi samalla tavoin kaikille. Siksi on tärkeää, että iäkkään lääkitystä tarkastellaan kerran tai kaksi vuodessa tai aina, jos havaitaan jotain normaalista poikkeavaa oiretta.
Mirtatsapiinin lopettaminen taas vaikutti siten, että rouva oli aamuisin paljon virkeämpi ja vastaanottavaisempi. Yöt hän nukkui edelleen hyvin. Melatoniini osoittautui siis riittäväksi lääkkeeksi pitämään yöunet kunnossa.
Mitä vähemmällä lääkityksellä pärjää, sen parempi. Ylimääräiset lääkkeet aiheuttavat helposti vain haittavaikutuksia.
Lääkehoidon arviointia suositellaan iäkkäille jopa puolivuosittain
Pienillä asioilla iäkkään lääkityksessä voi joskus olla valtava merkitys. Ottaako kipulääkkeen heti vai tunnin päästä? Millaisella annoksella monella toimivaa ja turvallista vaihtoehtoa unentukemiseen käyttää?
Kaikki lääkkeet eivät toimi samalla tavoin kaikille. Siksi on tärkeää, että iäkkään lääkitystä tarkastellaan kerran tai kaksi vuodessa tai aina, jos havaitaan jotain normaalista poikkeavaa oiretta.
Lue myös
Lääkitys kuntoon Lääkehoidon kokonaisarvio paljasti syyt tyypin 2 diabeteksen huonoon hoitotasapainoon
Lääkitys kuntoon Kun tabletti ei enää mene alas – Lääkehoito uusiksi nielemisvaikeuksien vuoksi
Lääkitys kuntoon -palstalla esitellään todellisia lääkehoidon kokonaisarviointeja. Moniammatillisessa lääkehoidon arvioinnissa (LHA, LHKA) ratkotaan erilaisia lääkehoitoon ja lääkityksen kokonaisuuteen liittyviä ongelmia. Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse, omainen, hoitaja, lääkäri tai farmasian ammattilainen. Arvioinnin tekee aina erikoiskoulutettu farmasian ammattilainen. Päätökset mahdollisista lääkitysmuutoksista tekee lääkäri. Tämän arvion teki proviisori Jenni Sainio Käpylän apteekista.