Helsingin kotihoito liittyy testaamaan apteekkien lääkitysturvallisuutta parantavaa pal... Lue lisää »

Lähihoitaja Tarja Parkatti palkittiin työpaikkaansa koskevasta paljastuksesta, joka käy... Lue lisää »

Verenpaineen hoito on erityisen tärkeää keski-iässä, kun aivoissa ei ole vielä tapahtun... Lue lisää »

Tutkijat toivovat Suomeen lääkkeiden ympäristöluokittelua, jollainen on jo Ruotsissa ja... Lue lisää »

Lääkeinformaatiostrategia pyrkii tiivistämään lääkkeen käyttäjien ja terveydenhuollon ... Lue lisää »

Salaiset sopimukset vauhdittavat syöpälääkkeiden yleistymistä

Lääkekorvaukset   03.05.2018 08:40  VIRPI EKHOLM ISTOCKPHOTO

ISTOCKPHOTO,

Suonensisäisesti lääkittävät sairaalapotilaat ja tablettihoitoa saavat avohoidon syöpäpotilaat ovat silti yhä varsin eriarvoisessa asemassa.

Lääkkeiden hintalautakunta eli Hila on solminut lääkeyritysten kanssa jo kahdeksan salaista riskinjakosopimusta, joiden perusteella lääkevalmisteet on hyväksytty ehdollisesti korvattaviksi.

Valmisteista kaksi, evolokumabi ja alirokumabi, ovat biologisia kolesterolilääkkeitä.

Muut kuusi valmistetta ovat lääkkeitä, joilla hoidetaan edenneitä tai uusiutuneita syöpätauteja.

Syöpätautien vs. apulaisylilääkäri Maarit Bärlund Taysista on ilahtunut siitä, että uudet avohoidon syöpälääkkeet pyritään saamaan aiempaa nopeammin potilaiden käyttöön.

Hänen mukaansa syöpäpotilaat ovat kuitenkin edelleen varsin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, annostellaanko heidän tarvitsemansa lääke suonensisäisesti sairaalassa vai tablettina avohoidossa.

Jälkimmäisten saaminen korvausjärjestelmään kestää yhä kohtuuttoman kauan.

– Uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita. Jos lääke otetaan suun kautta, Kela-korvattavuuden puute käytännössä estää sen käytön, Bärlund toteaa.

Vastikään ehdollisesti korvattavaksi hyväksytyistä lääkkeistä Bärlund nostaa esiin olaparibin, joka on tarkoitettu erään harvinaisen munasarjasyövän alatyypin hoitoon.

– On näiden potilaiden kannalta iso asia, että lääke on vihdoin Kela-korvattava.

Merkittävää on myös entsalutamidin ja abirateronin korvattavuuden laajennus edenneen eturauhassyövän ensilinjan hoitoon.

Aiemmin kyseisiä lääkkeitä voitiin käyttää vasta solunsalpaajahoidon jälkeen. Tämä on ollut ongelmallista erityisesti iäkkäille potilaille, jotka eivät sovellu solunsalpaajahoitoon.

Kokeilu jatkuu - vaikutuksia voidaan arvioida vasta myöhemmin

Mahdollisuus ehdolliseen korvattavuuteen tuli sairausvakuutuslakiin vuoden 2017 alussa. Kyseessä on kokeilu, joka jatkuu vuoden 2019 loppuun.

– Näyttäisi siltä, että ehdollinen korvattavuusmenettely on otettu varsin hyvin vastaan, kiteyttää Hilan johtaja Ulla Kurkijärvi STM:stä.

Ehdollista korvattavuutta voidaan käyttää, jos lääkeyritys ja Hila eivät pääse ratkaisuun tavanomaisessa hakemusmenettelyssä. Se perustuu Hilan ja lääkeyrityksen solmimaan riskinjakosopimukseen.

Tavoitteena on nopeuttaa uusien avohoidon lääkkeiden saamista potilaiden ulottuville. Samalla pyritään tasaamaan niiden käyttöönottoon liittyvää epävarmuutta.

– Olemme vielä kokeilun alkuvaiheessa. Vasta myöhemmin voidaan arvioida, miten sopimukset toteutuvat ja millaisia vaikutuksia niillä on, Kurkijärvi kuvailee.

Riskinjakosopimuksen ehdoissa voidaan sopia lääkeyrityksen tuottamasta lisänäytöstä tai taloudellisista hyvityksistä Kelalle.

Sopimukset eivät ole julkisia, joten Kurkijärvi ei voi avata niiden sisältöä tarkemmin. Kaikki tähän mennessä solmitut sopimukset liittyvät kuitenkin hoidon kustannuksiin, eivätkä esimerkiksi hoidolliseen arvoon.

Kurkijärvi ei voi paljastaa, onko neuvotteluja uusista riskinjakosopimuksista parhaillaan käynnissä.

– Kokeilu toki jatkuu, hän huomauttaa.

"On iso ongelma, että emme voi toteuttaa hoitosuositusten mukaista hoitoa"

Maarit Bärlund korostaa, että uusia lääkkeitä ei oteta sairaalassakaan käyttöön ilman huolellista kustannusten ja hoidollisten hyötyjen arviointia.

Sairaalalääkkeet käyvät kuitenkin tämän byrokratian läpi yleensä nopeammin kuin avohoidon lääkkeet omansa.

Bärlund toivoo korvattavuutta esimerkiksi uusille keuhkosyöpälääkkeille, jotka on tarkoitettu harvinaisten ALK-positiivisten kasvainten hoitoon.

– Nämä lääkkeet ovat korvattavia muissa Pohjoismaissa, ja kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat niiden käyttöä. On iso ongelma, että emme voi toteuttaa hoitosuositusten mukaista hoitoa, hän korostaa.

Arkisto


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 Emmi Puumalainen

13.09.2019 15:40 Emmi Puumalainen


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

11.09.2019 13:20 ERJA ELO


Kansallisen lääkityslistan merkitys kasvaa
06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN

06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN


Tamro, Coca-Cola, paperitehtaita – monen yrityksen takaa löytyy apteekkari
05.09.2019 13:17 TARU TAIPALE

05.09.2019 13:17 TARU TAIPALE


Myanmarissa kielimuuri voi tappaa synnyttäjän
05.09.2019 08:48 ERJA ELO

05.09.2019 08:48 ERJA ELO


Syöpä nousi yleisimmäksi kuolinsyyksi varakkaissa maissa
04.09.2019 08:24 UUTISPALVELU DUODECIM

04.09.2019 08:24 UUTISPALVELU DUODECIM


Vieremän apteekki sai pitää lääkejakelunsa
03.09.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN

03.09.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN


Tiedottaminen saatavuushäiriöistä paranee – Fimea julkaisee hakukoneen
02.09.2019 12:44 ERJA ELO

02.09.2019 12:44 ERJA ELO