Apteekkimonopoli – sellaista ei ole
23.02.2023 | 08:22
Teksti : Toimitus
Tarkistimme, mihin Suomen apteekkijärjestelmä perustuu ja mitä siitä seuraa – ja mitä ei seuraa.
Julkiseen keskusteluun nousee ajoittain väitteitä, joiden mukaan Suomessa on apteekkimonopoli, jonka purkaminen parantaisi lääkkeiden saatavuutta ja laskisi lääkkeiden hintoja. Teimme väitteille faktantarkistuksen.
Väite: Suomessa on apteekkimonopoli
Fakta: Monopoli tarkoittaa markkinaa, jolla on vain yksi toimija ilman kilpailijoita. Suomessa toimii yli 600 yksityistä apteekkariyrittäjää, jotka kilpailevat keskenään muu muassa palvelulla ja aukioloajoilla. Itsehoitolääkkeissä ja muissa apteekkituotteissa apteekit kilpailevat myös hinnoilla. Näin ollen Suomessa ei ole apteekkimonopolia.
Väite: Ruotsissa purettiin apteekkimonopoli ja se oli kuluttajien etu
Fakta: Ruotsissa valtio omisti apteekit vuoteen 2009 asti. Valtion apteekkimonopoli purettiin asteittain ja apteekkien määrä on kasvanut sen jälkeen puolella yli 1 400 apteekkiin. Ruotsissa on silti edelleen asukasmäärään suhteutettuna vähemmän apteekkeja kuin Suomessa.
Maassa toimii viisi valtakunnallista apteekkiketjua ja vain noin 40 yksityistä apteekkia. Uusia apteekkeja on noussut suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin. Haja-asutusalueella apteekkien määrä on pysynyt ennallaan.
Vuonna 2017 julkaistun selvityksen mukaan apteekkien lääkeneuvonnan taso ja sen myötä potilasturvallisuus olivat heikentyneet.
Väite: Apteekkimonopoli pitää purkaa apteekkareiden tulojen pienentämiseksi
Fakta: Suomessa ei ole apteekkimonopolia. Apteekkarit ovat toiminimiyrittäjiä, joten veropäivinä mediassa esille nousevat apteekkareiden tulot ovat yhtä kuin heidän apteekkiensa tulos. Kyseessä ei siis ole apteekkarin palkka. Apteekkarien tulonmuodostusta on avattu Apteekkari-lehden jutussa vuonna 2021.
Tämän vuoden alussa valtio leikkasi apteekkien tuloksia liki 40 miljoonalla eurolla. Leikkauksen taustalla olivat tavoitteet säästöistä lääkekustannuksissa.
Väite: Valtio sääntelee apteekkien perustamista ja sijaintia turhaan, tällainen määräsääntely pitää purkaa ja antaa markkinatalouden toimia vapaasti
Fakta: Apteekkien sijoittuminen vaatii sääntelyä, sillä apteekit hoitavat julkista palvelutehtävää, sijaintialueensa lääkehuoltoa. Sääntelyllä varmistetaan kaikille kansalaisille lääkkeiden hyvä saatavuus. Sijaintia ohjattiin kaupungeissa aiemmin jopa korttelin tarkkuudella, mutta viime vuosina apteekkien sijaintialueita on poistettu.
Esimerkiksi Helsingissä apteekit voivat sijoittua vapaasti kaupungin rajojen sisälle lukuun ottamatta Meilahden sairaala-aluetta, joka muodostaa erillisen apteekkialueen. Näin apteekkipalvelut turvataan myös suuren sairaalan yhteyteen.
Sijainnin ohjaus ei ole vain suomalainen keksintö, vaan enemmistö EU-maista asettaa ehtoja apteekkien sijainnille maantieteellisin tai väestöllisin kriteerein. Sijainninohjauksella varmistetaan, että pienilläkin paikkakunnilla on apteekki.
Väite: Lääkkeet olisivat halvempia, jos apteekkeja olisi enemmän
Fakta: Apteekkien määrä ei vaikuta hintoihin. Apteekit eivät itse hinnoittele lääkkeitä. Lääkkeen tukkuhinnan päättää lääkeyritys ja lääkkeiden myyntihinnan määrää valtioneuvoston lääketaksa. Reseptilääkkeillä on kaikkialla Suomessa sentilleen samat hinnat. Hinnat voivat vaihtua kahden viikon välein.
Itsehoitolääkkeiden hinnoilla apteekit ovat voineet kilpailla vajaan vuoden ajan tinkimällä omasta katteestaan. Apteekit eivät kuitenkaan voi itse vastaanottaa alennuksia lääkeyrityksiltä. Lääketaksa määrittelee itsehoitolääkkeille enimmäis- ja vähimmäishinnan. Apteekki ei saa kuitenkaan mainostaa lääkkeen olevan alennuksessa tai tarjouksessa.
Väite: Lääkkeiden saatavuus paranisi, jos apteekkeja olisi enemmän
Fakta: Apteekkien määrän lisääminen ei automaattisesti paranna lääkkeiden saatavuutta, sillä apteekkien yksikkökoon pienentyessä pienenee myös lääkevarasto. Tällä hetkellä noin 98,5 prosenttiin resepteistä löytyy heti lääke apteekin varastosta.
Väite: Kun perustetaan lisää apteekkeja, päästään eroon lääkkeiden saatavuushäiriöistä
Fakta: Lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Se ei kuitenkaan johdu apteekeista, vaan häiriöistä globaaleissa lääkkeiden toimitusketjussa, lääkevalmistuksen laatupoikkeamista ja yllättävistä kysynnän muutoksista.
Valtaosa maailman lääkkeistä valmistetaan Intiassa ja lähes kaikkien maailman lääkkeiden raaka-aineet Kiinassa. Pandemian vuoksi näissä maissa on ollut valtavia tehdasalueita kuukausien ajan suljettuina, joten lääkkeistä on pulaa kaikkialla maailmassa. Suomessa tilanne on monia muita parempi lääkkeiden velvoitevarastoinnin ansiosta.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Albert Wuokon palkinto professori Jouni Hirvoselle
Farmasian tutkijalle 100 000 euron palkintoapuraha.
Apteekkariliitto jakoi apurahoja farmasian alan tutkimukseen
Savon apteekkariyhdistys myönsi apurahoja
Farmaseuttisen yhdistyksen apurahat tulevat haettavaksi toukokuussa
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahaa – haku toukokuussa
Apteekkariliitolta apuraha lääkehoidon seurannan tutkimukselle
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
Apteekkariliitto jakoi apurahaa vanhusten lääkehoitoon
