Kaupallisuus pilasi Norjan apteekit – farmaseutti kyllästyi myymään oheiskrääsää

Apteekkimarkkina ketjujen hallussa

Norjan apteekkiuudistus toteutettiin vuonna 2001. Taustalla oli tyytymättömyys apteekkien määrään, huonoihin aukioloaikoihin ja apteekkitoiminnan pysähtyneisyyteen.

Järjestelmän purkamista vaadittiin samoilla argumenteilla kuin Suomessa nyt. Luvattiin enemmän kilpailua ja halvempia lääkkeitä, lisää apteekkeja, pidempiä aukioloaikoja ja parempaa lääkkeiden saatavuutta.

Norja vapautti sekä apteekkien omistajuuden että perustamisen. Omistaminen sallittiin kaikille muille paitsi lääkäreille ja lääkeyrityksille. Apteekkimarkkina jakautui nopeasti kolmelle kansainväliselle apteekkiketjulle. Niillä on omat lääketukut ja mahdollisuus pitää rajaton määrä apteekkeja.

Riikonen työskenteli farmaseuttina yhdessä näistä ketjuista vuosina 2013–2015. Hän ei keksi mitään hyvää sanottavaa apteekkiuudistuksesta.

– Uusia apteekkeja kyllä saatiin, mutta ketjut perustivat niitä toistensa viereen kaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin. Pieniltä paikkakunnilta ja syrjäseuduilta apteekit hävisivät eli kuluttajat kärsivät tästä uudistuksesta. Norjassa moni asiakas harmitteli, miten hankalaa oli tulla apteekkiin pitkän matkan päästä.

Lisämyynnistä bonuksia apteekille

Omistajuudella on Riikosen mukaan paljon merkitystä norjalaisten apteekkien toimintaan.

Kaupallisesti toimivan ketjun pääkonttori saneli, minkä lääkeyritysten tuotteita apteekissa sai myydä. Koska apteekkiketju oli lääketukun omistuksessa, valikoima pidettiin tarkoituksella suppeana. Reseptilääkkeissä oli yleensä ketjun oma alkuperäisvalmiste ja vain yksi rinnakkaisvalmiste.

Farmaseuteille annettiin tiukat tavoitteet lisämyyntiin.

– Kun asiakas osti tietyn reseptilääkkeen, hänelle piti yrittää myydä lisäksi tuotteet x ja y. Ne piti saada lyötyä samalle kassakuitille ja kuukauden lopuksi katsottiin, kuka myi prosentuaalisesti eniten, Riikonen kertoo.

Apteekissa luotiin myös ryhmäpainetta, joka kannusti myymään. Apteekit kilpailivat ketjun sisällä muiden apteekkien kanssa myyntituloksista ja eniten bonuksia kerännyt työporukka sai palkinnoksi hienon ravintolaillallisen.

Justin Bieber pakotti vaihtamaan alaa

Riikoselle kaikki tämä oli vierasta, koska Suomessa lääkkeitä myydään vain tarpeeseen. Pahinta oli joutua myymään krääsää.

– Hajosin siihen kaupallisuuteen. Olin kouluttautunut arvostettuun ammattiin, mutta minun piti myydä vähävaraisille mummoille tavaraa, johon en itse uskonut. Meille sanottiin, että kun teillä on valkoiset takit päällä, mummot ostavat mitä vain.

Kerran apteekki sai myytäväksi ison laatikollisen laulavia Justin Bieber -hammasharjoja. Amerikkalaisen teinipopparin fanituotteiden myynti oli Riikosen työmoraalille yksinkertaisesti liikaa. Hän irtisanoutui, palasi takaisin Suomeen ja aloitti lääketieteen opinnot.

– Kun minulta kysytään, miksi halusin lääkäriksi, vastaan ”Justin Bieber made me do it”. Se vaatii aina vähän selittämistä.

Tulevana lääkärinä Riikonen pitää erittäin tärkeänä, että apteekeista ei tule sekatavarakauppoja, vaan ne säilyttävät asemansa osana terveydenhuollon kokonaisuutta.

– Apteekeilla on kiistaton rooli osana terveydenhuoltoa, sitä ei saa romuttaa. Hoitoketjussa apteekit antavat neuvontaa ja opastusta, tarkastavat lääkärin määräyksiä ja varmistavat, että potilas osaa ottaa lääkkeensä oikein. Apteekeissa tehdään paljon tärkeää työtä, joka ei näy ulospäin.