Kriisinkestävä lääkehuolto edellyttää maankattavaa apteekkiverkostoa
Apteekkityö, Yhteiskunta - 07.03.2025 at 12:08
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia tunnistaa nyt ensimmäistä kertaa avohuollon lääkehuollon osana Suomen kokonaisturvallisuutta.
Lue tiivistelmä
- Suomen tulee varautua lääkehuoltoon liittyviin kriisi- ja häiriötilanteisiin.
- Koko Eurooppa on riippuvainen Kiinasta lääkeraaka-aineiden valmistajana. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet, koska lääkkeiden globaalit ja monimutkaiset toimitusketjut ovat herkkiä häiriöille.
- Suomalaisilla apteekeilla on lääkehuollon turvaamisessa keskeinen rooli. Apteekkiverkosto ei kuitenkaan kestä enempää mekaanisia leikkauksia.
Suomessa tulee varautua lääkehuoltoon liittyviin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Tämä viesti nousi esiin Lääkehuollon huoltovarmuus -seminaarissa, jonka järjestivät eduskunnan huoltovarmuusryhmä ja Suomen Apteekkariliitto.
Tilaisuudessa käsiteltiin lääkehuollon huoltovarmuuden merkitystä Suomen kriisinkestävyydelle. Koronapandemia, geopoliittiset jännitteet ja lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on turvata lääkehuollon vakaus ja ennakoida häiriötilanteita.
Viime vuosien kriisit ovat alleviivanneet lääkehuollon merkitystä sekä varautumisessa että siviiliyhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Hallituksen tammikuussa julkaisema yhteiskunnan turvallisuusstrategia tunnistaa nyt ensimmäistä kertaa avohuollon lääkehuollon osana Suomen kokonaisturvallisuutta.
– Lääkealan huoltovarmuus on kriittinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Meidän on varmistettava, että lääkkeet ja terveydenhuollon tarvikkeet ovat saatavilla kaikissa tilanteissa ja että järjestelmämme kestää myös kriisiaikoina, totesi eduskunnan huoltovarmuusryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Janne Jukkola (kok.).
Lääkealan huoltovarmuus on kriittinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.
Jukkola on huolissaan siitä, kuinka riippuvaisia Suomessa ja koko Euroopassa ollaan Kiinasta lääkeraaka-aineiden valmistajana. Hän pohtii, riittäisikö Suomeen lääkkeitä ja niiden raaka-aineita kriisitilanteissa.
– On tärkeää, että Euroopassa mietitään isossa kuvassa, mitä pystymme tekemään asialle, hän sanoo.
Jukkola pitää mahdollisena, että eurooppalaista ja suomalaista lääketuotantoa voitaisiin lisätä, vaikka siinä olisikin hänen mukaansa omat haasteensa.
Lue myös
Lääkkeiden haavoittuva toimitusketju
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
Lääkkeet ovat tärkeä osa huoltovarmuutta
Kansanedustaja ja eduskunnan huoltovarmuusryhmän varapuheenjohtaja Mikko Polvinen (ps.) totesi seminaarissa, että lääkkeiden saatavuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa on tärkeä osa maamme huoltovarmuutta.
– On tärkeää, että käymme jatkuvaa vuoropuhelua lääkkeiden saatavuuden ja jakelun varmistamisesta huolehtivien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Näin pidämme yhteistä tilannekuvaa yllä tässä vahvasti muuttuvassa ajassa päätöksentekomme pohjaksi, hän sanoo.
Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa maailmassa.
Polvisen mukaan ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa maailmassa. Ongelmat lääkkeiden monimutkaisissa toimitusketjuissa vaikuttavat jo kansalaisten arkeen lisääntyneinä saatavuushäiriöinä.
Polvinen kertoo saaneensa yhteisestä keskustelutilaisuudesta uutta tietoa lääkkeiden merkityksestä huoltovarmuudelle. Eduskunnan huoltovarmuusryhmässä on edustajia kaikista puolueryhmistä, joten viesti välittyy eteenpäin eduskuntaryhmiin ja kansanedustajakollegoille.
Apteekeilla keskeinen rooli lääkehuollon turvaamisessa
Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma muistuttaa, että lääkehuollon turvaamisessa apteekeilla on keskeinen rooli.
– Laadukas, yhdenvertainen ja kriisinkestävä lääkehuolto ei synny itsestään. Se edellyttää toimivaa logistiikkaa, riittäviä varmuusvarastoja, joustavia mekanismeja häiriötilanteiden hallintaan – ja ennen kaikkea maankattavaa apteekkiverkostoa, jota ylläpitävät korkeasti koulutetut farmasian ammattilaiset.
Ihmisten on voitava luottaa siihen, että lääkkeet ovat saatavilla, kun niitä tarvitaan.
Hallitus valmistele parhaillaan apteekkitalouden kokonaisuudistusta, johon sisältyy myös uusia lääkesäästöjä. Samalla hallitus on sitoutunut maankattavan apteekkiverkoston ja lääkitysturvallisuuden säilyttämiseen.
– Siksi ei ole yhdentekevää, miten säästöt toteutetaan. Uudistuksia tarvitaan ja toimintaa voidaan kehittää, mutta apteekkiverkostomme ei kestä lisää mekaanisia leikkauksia. Ne ovat suora uhka lääkehuollon huoltovarmuudelle ja kansalaisten turvallisuudelle, Holma sanoo.
Holma huomauttaa, että kun puhumme huoltovarmuudesta, puhumme myös siviiliresilienssistä – siitä, miten varmistamme, että jokainen ihminen pärjää ja pysyy toimintakykyisenä myös kriisitilanteissa. Tässä keskeisessä roolissa on luottamus.
– Ihmisten on voitava luottaa siihen, että lääkkeet ovat saatavilla, kun niitä tarvitaan ja että jokaisessa apteekissa annettava neuvonta perustuu tutkittuun tietoon. Suomalaiset arvostavat ja luottavat apteekkeihin ja kansainvälisesti vertailtuna apteekkipalvelumme ovat huipputasoa. Apteekeissa tehdään päivittäin työtä sen eteen, että näin on jatkossakin.
Lue myös
Lääkehuolto Huoltovarmuus: Velvoitevarastointi ei ole patenttiratkaisu
Huoltovarmuus Vaarantavatko jatkuvat säästöt lääkkeiden huoltovarmuuden?
Farmasian Päivät Keskustelu: Lääkkeiden alhaiset hinnat ja hyvä saatavuus ovat vaikea yhtälö
