Fimea tutki neuvontaa apteekkien etäpalveluissa
16.01.2023 | 15:35
Teksti : Erja Elo
Lääkeneuvonnan onnistumissa tutkittiin 60 apteekin etäpalvelussa ja taso vaihteli. Apteekkariliitto haluaa kehittää verkkoapteekkitoimintaa niin, että se tukee entistä paremmin rationaalista lääkehoitoa.
Itsehoitolääkkeitä koskevan neuvonnan laatu vaihtelee apteekkien etämyyntipalveluissa. Joillakin apteekeilla on haasteita toteuttaa lääkeneuvonta oikea-aikaisesti tai riittävässä laajuudessa.
Tämä selvisi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toteuttamassa haamuasiakastutkimuksessa, jossa tutkittiin neuvonnan toteutumista suomalaisten apteekkien verkkopalveluissa ja etämyyntipalveluissa.
Fimean ylijohtaja Eija Pelkosen mukaan apteekkien tulee ottaa etämyyntipalveluiden ensisijaiseksi kehityskohteeksi oikea-aikainen ja asiakkaan turvallista lääkkeiden käyttöä tukeva lääkeneuvonta.
– Voi olla, että palveluiden nopean käyttöönoton takia lääkeneuvontaprosessiin ja lääkkeen tarpeeseen ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota, hän pohtii.
Lääkeneuvonnan taso vaihtelee
Tutkimus toteutettiin haamuasiakkaiden avulla viime syksynä. Haamuasiakkaat ostivat apteekkien etäpalveluista lääkettä joko pitkään vaivanneeseen kuivaan yskään tai intiimialueen kutinaan.
Tutkittavana oli 15 Treet-mobiilisovellusta, 15 Remomedi Videoapteekkia sekä 30 apteekin verkkopalvelua, joissa olivat mukana yksityisten apteekkien lisäksi Yliopiston Apteekin ja Itä-Suomen yliopiston apteekin verkkopalvelut.
Fimean mukaan eri etämyyntikanavissa oli omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa.
Treetissä lääkkeen tarvetta ja soveltuvuutta selvitettiin kohtuullisesti, mutta lääkkeen käytöstä annettava neuvonta oli puutteellista.
Remomedi Videoapteekissa lääkeneuvonta oli pääosin oikea-aikaista ja kattavaa, mutta yhteydenotossa apteekkiin oli haasteita.
Apteekkien verkkopalveluissa oli puutteita lääkkeen tarpeen ja soveltuvuuden selvittämisessä. Osa asiakkaista sai neuvontaa vasta maksettuaan tilauksen, jolloin lääkeneuvonta ei ollut oikea-aikaista.
Asiakas sai lääkkeet nopeasti
Fimean mukaan lääkeneuvonta ei ollut riittävää, jos apteekki ei selvittänyt asiakkaiden kokonaistilannetta useilla kysymyksillä. Neuvonnan oikea-aikaisuus liittyi esimerkiksi siihen, miten hyvin asiakas sai yhteyden apteekkiin.
Kaikki asiakkaat saivat apteekista tilaamansa lääkkeet Fimean mukaan varsin nopeasti, sillä suurimmalle osalle lääke saapui vuorokauden kuluessa.
Fimea seuraa haamuasiakaskäyntien avulla lääkelain lääkeneuvontavelvoitteen toteutumista ja kerää valtakunnallisesti tietoa lääkeneuvonnan laadusta ja kehittämistarpeista.
Haamuasiakastutkimuksen tuloksia ei Fimean mukaan voida yleistää koskemaan kaikkea Suomen apteekkien etämyyntipalveluiden lääkeneuvontaa, koska tutkimus koski vain kahta valittua asiakastapausta kolmessa eri etämyyntipalvelussa.
Oikea-aikaisuus on haaste
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler myöntää, että etämyyntipalveluissa etenkin lääkeneuvonnan oikea-aikaisuus voi olla haaste.
Valtaosa apteekkiasiakkaista asioi edelleen fyysisessä apteekissa, joten harvassa apteekissa on farmaseutti verkossa valmiina odottamassa etämyyntiasiakkaiden yhteydenottoja ja palvelemassa reaaliajassa.
– Haluamme kehittää verkkoapteekkitoimintaa niin, että se tukee rationaalista lääkehoitoa, mutta tarvitsemme viranomaiset mukaan kehittämään verkkoapteekkisääntelyä, Sandler sanoo.
Suomessa jo noin 225 apteekkia eli hieman yli kolmasosa apteekeista palvelee asiakkaita verkossa. Verkkopalvelusta voi ostaa esimerkiksi itsehoitolääkkeitä ja reseptilääkkeitä.
– Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu, ja siksi myös apteekit panostavat verkkoasiointiin, Sandler sanoo.
Apteekkariliiton mukaan verkkoapteekkitoimintaa on tärkeää kehittää hallitusti ja terveydenhuollon tavoitteiden pohjalta.
– Verkkoapteekkitoiminta on lähiapteekin asiointikanava, eikä sitä tule irrottaa maankattavasta apteekkiverkostosta. Näin voidaan varmistaa apteekkien maankattavat lähipalvelut jatkossakin, Sandler sanoo.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Kanta-lääkityslistan kehittäminen etenee – tulee käyttöön vuoden 2026 alusta
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
