Apteekki huomenna

KESKUSTELU APTEEKEISTA on kuluneella eduskuntakaudella ollut värikästä. Asioita on yksinkertaistettu ja virheelliset väittämät ovat eläneet osin omaa elämäänsä. On välttämätöntä, että tulevaa hallitusta muodostettaessa linjataan selvästi apteekin tulevaisuudesta.

Kiivaan apteekkikeskustelun luomia paineita purkamaan perustettu hallituspuolueiden apteekkiryhmä linjasi kolme kivijalkaa apteekin kehittämiselle: Suomalaista ammattiapteekkia kehitetään proviisoriomisteisena, luvanvaraisena ja osana terveydenhuoltoa.

Työryhmä, jossa olin myös jäsenenä, linjasi, että apteekkilupien määrää lisätään, ja että apteekkilupien myöntämisestä tehdään läpinäkyvämpää. Mielestäni lupajärjestelmän uudistaminen on tehtävä huolehtien lääkitysturvallisuudesta ja lääkkeiden hyvästä saatavuudesta.

TULEVAISUUDEN APTEEKIN tulee olla monipuolinen lääkehoidon tukija, terveyden- ja itsehoidon edistäjä sekä digitalisaation vauhdittaja. Terveydenhuollossa potilaan lääkehoidon toteutuminen otetaan usein liian itsestään selvänä. Lääkehoidon aloituspalvelut pitäisi ottaa valtakunnallisesti käyttöön. Apteekkeja tarvitaan entistä monipuolisemmin tukemaan onnistunutta lääkehoitoa ja hoitoon sitoutumista. Ikäihmisten, moni- ja pitkäaikaissairaiden hoitoon sitoutumiseen ja onnistumiseen tarvitaan erityisen vahvaa tukea.

Tulevaisuuden apteekin tulee olla monipuolinen lääkehoidon tukija, terveyden- ja itsehoidon edistäjä sekä digitalisaation vauhdittaja.

Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet, mutta samaan aikaan perusterveydenhuolto on rapautunut. Apteekkia tarvitaan monin tavoin rinnalle yhteistyökumppaniksi.

LÄÄKEHOITOIHIN SITOUTTAMINEN on terveydenhuollolle merkittävä haaste, kun alle puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista toteutuu suunnitellusti. Myös lääkehoidon arviointipalvelun on tärkeä olla kiinteä osa apteekin toimintaa. Iloitsen siitä, että jatkossa kaikilla Suomessa valmistuvilla farmaseuteilla on valmiudet tehdä lääkehoitojen arviointeja.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu on saatava kattavasti käyttöön. Se on oiva tapa vähentää lääkehävikkiä, säästää hoitajan työtä sekä lisätä lääkitysturvallisuutta. Uudistaisin korvaus- ja palkkioperusteet, jotta tämä tavoite toteutuisi. Apteekkien toiminta on palvelutyötä. Siksi tulonmuodostuksen pitää tulla enemmän työstä ja olla vähemmän riippuvainen lääkkeen hinnasta.

VIISAS KUNTA ottaa käyttöön vaikkapa asiakassetelin, jolla mahdollistettaisiin lääkehoidon arviointi tai annosjakelupalvelu varallisuudesta riippumatta. Säästöhän tulee niin kunnalle, veronmaksajalle kuin ihmisille itselleen, kun turhat lääkkeet karsitaan ja usein myös ihmisen toimintakyky kohenee.

Reseptikeskukseen pohjautuva lääkityslista ja valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ovat innostava tavoite ja esimerkki siitä, mitä hyötyjä digitalisaatio voi tuoda hoitoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Apteekit voisivat kirjata tietoa lääkehoidon vaikuttavuuteen liittyen sekä välittää tietoa lääkärille Kanta-palveluiden kautta.

Toivotan kaikille aurinkoista kevättä ja työn iloa tärkeään työhönne!

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä.

Kirjoitus on osa Apteekkarilehden vaaliblogisarjaa, jonka muut kirjoitukset ovat:

Mukaan muutokseen, Annika Saarikko >

Kauramaitokaupassa pohdittua, Touko Aalto >

Miten apteekkeja voidaan kehittää, Ville Skinnari >