Suomeen on perustettu parissa vuodessa 25 uutta apteekkia. Mäntsälässä kilpailee nyt ka... Lue lisää »

Suositeltua suuremmat D-vitamiiniannokset eivät lujita luita, vaan saattavat jopa heike... Lue lisää »

Vuosiomavastuun täyttyminen näkyy vuoden alussa apteekissa heti, eikä asiakkaan tarvits... Lue lisää »

Mediuutiset on valinnut Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin, F... Lue lisää »

Sijaintialueiden määrä vähentynee Helsingissäkin. Espoossa ja Vantaalla rajana ovat enä... Lue lisää »

Miten apteekkeja voidaan kehittää?

     12.03.2019 16:28  VILLE SKINNARI

KUUMANA KÄYVÄN sote-keskustelun ohessa on hyvä palauttaa mieleen apteekkien rooli ja merkitys yhteiskunnassa. On paljon asioita, joissa apteekkien toimintaa ja roolia voidaan kehittää.

Apteekissa käy vuodessa keskimäärin 120 000 asiakasta. Apteekin roolia voisi lisätä osana suomalaista terveysalan kehittämistä eri tavoin. Apteekki voi olla mukana esimerkiksi hyvinvoinnin seurannassa ja ennaltaehkäisyssä, tukea vanhusten kotihoitoa sekä lähi- ja etäterveyspalveluja.

Tiedämme, että joka 16. sairaalan sisäänotto johtuu lääkityksestä tai sen puutteesta. Tämä yksin olisi jo merkittävä säästökohde. Ensiapuun tulevista potilaista yli 80 prosentilta puuttuu lääkitystiedot. Tämä koskee jo ikähaarukkaa yli 45 vuotiaat – eli ei pelkästään ikäihmisiä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan kaikki mahdolliset keinot. Tässä tulisi edelleen kehittää ja konkretisoida yhteistyötä terveysalan, liikunta-alan ja teknologisten ratkaisujen toimittajien kanssa.

APTEEKKITOIMINTAA kannattaa ja tulee uudistaa kokonaisuus huomioiden. Suurimmat edut saavutetaan integroimalla erittäin korkeatasoinen farmaseuttinen osaamisemme paremmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toimeenpano-ohjelman keväällä 2017. Ministeriön arvion mukaan (vastaa WHO:n tutkimuksia) vain noin 1/3 lääkehoidoista onnistuu tavoitellusti, 1/3 osittain ja 1/3 epäonnistuu. Lääkekorvausmenot ovat kuitenkin n. 1,4 miljardia euroa, joten epäonnistuneiden hoitojen osalta hukataan valtavasti varoja.

Ratkaisu löytyy moniammatillisesta yhteistyöstä, jota ehdottomasti kannattaa kehittää niin kunta- kuin maakuntatasolla. Esimerkiksi vanhustenhoidossa avohuollon apteekkien toteuttamat lääkehoitojen tarkistus- ja arviointipalvelut ehkäisevät turhaa lääkkeenkäyttöä ja erilaisia komplikaatioita, parantavat toimintakykyä ja vapauttavat hoitohenkilöstön aikaa muuhun työhön.

Ministeriön virkamiesmuistio olisi hyvä ja realistinen pohja hallitusohjelmakirjaukseksi.

Toinen esimerkki on lääkehoidon aloituspalvelu, jota Apteekkariliitto on pitänyt esillä. Se on käytössä monessa muussa Euroopan maassa, ja siinä on kyse uuden pitkäaikaislääkityksen saaneen ihmisen tehostetusta tukemisesta ja lääkehoitoon sitouttamisesta.

Esimerkiksi diabeteksen hoidossa palvelusta on saatu hyviä kokemuksia, kun farmaseutti käy asiakkaan kanssa läpi lääkehoidon tavoitteet ja vaikutukset, ja seurantaa tehdään diabeteshoitajan kanssa.

MONESSA MUUSSA pienpalvelussa apteekit voisivat keventää valtakunnallisella verkollaan terveysasemien jonoja. Esimerkiksi influenssarokottaminen tai erilaiset mittaukset ja tavoitetasojen seuranta voisivat olla konkreettisia toimintoja. Olennaista on siis katsoa kokonaisuutta ja pitää apteekit ja farmaseuttinen osaaminen osana palvelupolkua.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuun lopulla tiekartan, virkamiesmuistion, jossa esitetään lääkelain kokonaisuudistusta seuraavan kahden hallituskauden aikana. Muistio painottaa nimenomaan rationaalisen lääkehoidon tavoitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ja vahvempia ohjausmekanismeja koko lääkehuoltoon. Tämä tulevaisuuskatsaus olisi hyvä pohja hallitusohjelmakirjaukseksi ja realistinen sekä maltillinen toteutukseltaan.

Muuttuneet asiointitavat ja digitalisoitunut toimintaympäristö vaativat myös lainsäädännön päivittämistä, jotta verkkoapteekkitoiminta, noutolokeropalvelut tai vaikkapa nopeat kotiinkuljetukset mahdollistuvat. Laajemmat verkkoasiointimahdollisuudet parantavat lääkkeiden saatavuutta myös syrjäisimmillä seuduilla, kun eri kellonaikoina voi asioida sujuvasti.

Kirjoittaja on SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Hämeen vaalipiirissä.

Kirjoitus on osa Apteekkarilehden vaaliblogisarjaa.


"Kaikkea mitä saa"
23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM

23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM


Ympäristö on myös apteekin asia
24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA

24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA


Kenelle lääkehoidon arviointi – ja kuka maksaa?
14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM

14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM


Opintomatkalla Ruotsissa
16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN

16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN


Biosimilaarit apteekissa
10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN

10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN


Apteekki huomenna
02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA

02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA


Mukaan muutokseen
26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO

26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO


Kauramaitokaupassa pohdittua
20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO

20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO


Lapaseni veivät mummon unet
28.02.2019 09:25 KAISU AHLQVIST

28.02.2019 09:25 KAISU AHLQVIST