Lääkehuollon toimijat varautuvat kriiseihin ja häiriöihin – Kattava apteekkiverkosto on osa varautumista
Yhteiskunta - 09.09.2025 at 08:04
Lääkealalla tehdään jatkuvasti yhteistyötä varautumisen eteen, jotta kansalaiset saisivat lääkkeensä myös poikkeustilanteissa, kuten pandemiassa tai sodassa. Apteekkien lääkevarastot toimivat tärkeinä puskureina, jos lääkepula iskee.
Lue tiivistelmä
- Lääkealan toimijat ovat varautuneet esimerkiksi lääkkeiden saatavuushäiriöihin, sähkönjakelun häiriöihin ja uusiin pandemioihin. Merkittävin uhka on tällä hetkellä sota.
- Suomi on täysin riippuvainen eurooppalaisesta ja aasialaisesta lääketuotannosta.
- Lääkkeenvalmistuksen voimakas keskittyminen Aasiaan tarkoittaa sitä, että valmistus- ja logistiikkaketjut ovat erittäin pitkiä ja häiriöherkkiä.
- Globaaleilla lääkemarkkinoilla mikä tahansa tuotantoketjuun kohdistuva ongelma, kuten hurrikaanin iskeminen floridalaiseen lääketehtaaseen, heijastuu kaikkialle.
Miten saan lääkkeeni, jos Suomeen tulee vakava kriisitilanne?
Luultavasti vain harva on pysähtynyt pohtimaan tätä kysymystä, vaikka hengissä pysyminen olisi kiinni säännöllisestä lääkehoidosta.
Onneksi yhteiskunnan kriisivalmiutta ylläpitävä huoltovarmuusorganisaatio (HVO) on ajatellut asiaa meidän puolestamme.
– Meillä on varautumisessa pitkät perinteet. Monessa muussa Euroopan maassa varautumista ajettiin alas 2000-luvun alussa, kun maailmanrauha oli tulossa ja Venäjän piti liittyä Natoon. Suomi ei onneksi ehtinyt siihen muutokseen mukaan, sanoo HVO:n terveydenhuoltopoolin valmiuspäällikkö Henry Suhonen.
HVO muodostuu useista sektoreista ja pooleista, jotka huolehtivat yhteiskunnan kannalta välttämättömistä toiminnoista, kuten elintarvikkeista, energiasta, logistiikasta, teollisuudesta ja terveydenhuollosta. Verkostossa ovat mukana kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset ja järjestöt.
Terveydenhuoltopoolissa Henry Suhosen tehtävänä on tukea lääkealan keskeisten toimijoiden, kuten apteekkien, lääketukkujen ja lääkeyritysten, varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin, jotta ihmiset saisivat lääkkeensä ja rokotteensa.
Merkittävin uhka on sota
Lääkehuollon on pakko toimia sujuvasti, muutoin muu terveydenhuolto joutuu pulaan.
– Lähtökohtaisesti lääkkeitä käyttävät ihmiset hoidetaan meillä Suomessa avohoidossa. Pelkästään diabeetikoita on puoli miljoonaa. Jos he eivät saa lääkkeitään, he ovat äkkiä terveydenhuollon potilaina, ja sairaaloiden kuormitus räjähtää, Suhonen sanoo.
Lääkehuoltoketju on varautunut esimerkiksi lääkkeiden saatavuushäiriöihin, sähkönjakelun häiriöihin ja uusiin pandemioihin.
– Merkittävin uhka on tällä hetkellä sota. Sitä ei toivottavasti Suomeen tule, mutta uusi pandemia tulee jossain vaiheessa aivan varmasti. Varaudumme jatkamaan normaalitoimintaa riippumatta mistä tahansa häiriöstä, Suhonen sanoo.
Jokaisen suomalaisen kannattaa muistaa lääkkeiden kotivara.
Häiriötilanteissa viranomaiset voivat esimerkiksi puuttua lääkkeiden saatavuusongelmiin rajoittamalla tai kohdentamalla lääkkeiden luovuttamista.
Vastuu on myös jokaisella lääkkeitä käyttävällä. Suhonen painottaa, että jokaisen tulisi muistaa kotivara lääkkeissä.
– Me teemme paljon toimia yhteiskunnan tasolla, mutta ihmisten kannattaa huolehtia lääkkeistään niin, että ei haeta uutta pakkausta vasta silloin, kun viimeinen pilleri on syöty. Hetken aikaa pitäisi pärjätä omillaan.
Lääkkeistä suuri osa valmistetaan Aasiassa
Varautumisella pyritään siihen, että lääkehuoltoketju toimisi mahdollisimman normaalisti poikkeusoloissa. Haavoittuvuuksia on paljon, sillä Suomi on täysin riippuvainen eurooppalaisesta ja aasialaisesta lääketuotannosta.
Euroopassa on jonkin verran lääketuotantoa, varsinkin kalliiden alkuperäislääkkeiden valmistusta. Valtaosa maailman lääketuotannosta, siis edullisten rinnakkaislääkkeiden valmistus, on keskitetty kustannussyistä Kiinaan ja Intiaan.
Keskittyminen on niin voimakasta, että joitakin lääkkeitä tuotetaan maailmanlaajuisesti enää yhdessä tai kahdessa tuotantolaitoksessa. Jos ainoan tehtaan tuotantoprosessiin tulee mikä tahansa häiriö, lääkkeenvalmistusta ei voida siirtää korvaaviin tehtaisiin.
Toinen yleinen lääkepulaa aiheuttava syy on kysynnän ja tarjonnan äkillinen vaihtelu. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että jokin taho haluaa nostaa varastomääriään tai jos valtavat ihmismäärät tarvitsevat yhtä aikaa tiettyä lääkettä.
Kysynnän kasvaessa äkillisesti lääkeyhtiöillä ei ole juurikaan mahdollisuutta laajentaa normaaliaikojen kapasiteettia tai nopeuttaa valmistusprosessia, koska virheiden riski kasvaa.
– Lääkkeen pitää olla hyvin tarkasti sitä, mitä luvataan. Lääkemarkkinoilla ei voi myydä ”sinne päin” olevia valmisteita, Suhonen sanoo.
Lääkeyhtiöt eivät myöskään tee kalliita lääkkeitä varmuuden vuoksi ylituotantona, koska valmisteet voivat jäädä vanhenemaan varastoihin.
Pitkät kuljetusketjut herkkiä häiriöille
Lääkkeenvalmistuksen keskittyminen Aasiaan tarkoittaa myös sitä, että logistiikkaketjut ovat erittäin pitkiä ja herkkiä häiriöille.
Logistiikan ongelmatilanteet kertautuvat kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävien konttien saatavuusongelmat voivat viivyttää lääkkeiden matkaa satamasta toiseen.
Suomeen lääkkeet tulevat meriliikenteen ja rekkojen kyydissä Virosta tai Ruotsista.
– Kaikki lääkkeet tuodaan käytännössä meriliikenteessä, pieniä määriä myös lentokoneilla, mutta yritykset eivät kierrätä tavaraliikennettä Haaparannan kautta rekoilla, Suhonen sanoo.
Halpa hinta heikentää lääkkeiden saatavuutta
Yksi lääkkeiden saatavuutta heikentävä seikka on niiden hinnoittelu.
Varsinkin rinnakkaislääkkeiden hinnat on painettu hyvin alas. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa oli toiseksi halvimmat lääkkeet, kun niitä verrattiin kahdenkymmenen muun Euroopan maan lääkehintoihin.
Esimerkiksi kolmen kuukauden kolesterolilääkitys edullisilla rinnakkaislääkkeillä maksaa Suomessa vain muutamia euroja.
Monet lääkealan toimijat ovat varoittaneet, että liian alas painetut hinnat hankaloittavat lääkkeiden saamista Suomeen. Kansainväliset lääkeyritykset eivät halua myydään tuotteitaan meille, jos ne saavat muualta paremman katteen tuotteilleen.
Henry Suhosen mukaan yhtälö toimii vielä jotenkin normaalitilanteessa, mutta ei enää silloin, jos lääkkeistä tulee kova pula maailmanlaajuisesti.
– Jos lääkkeitä ei riitä kaikille, niitä aletaan myydä eniten tarjoaville. Pandemian aikaan moni maa rajoitti tuotteiden vapaata liikkuvuutta. Lisäksi liikkui huhuja, että lentokoneiden välilaskujen yhteydessä joidenkin maiden toimijat olisivat olleet lentokentillä rahasalkkujen kanssa reitittämässä materiaaleja uudelleen, hän kertoo.
Hintaongelma on huomattu muissakin länsimaissa. Esimerkiksi Norjassa lääkeviranomaiset ovat korottaneet antibioottien maksimihintoja, jotta saatavuushäiriöiltä vältyttäisiin.
Tukkuporras hallitsee riskejä hyvin
Suomen rajojen sisällä lääkehuoltoketju on rakennettu niin, että lääkkeiden maahantuonnista ja jakelusta vastaavat käytännössä kaksi tukkua, Tamro ja Oriola. Käytössä on lääkkeiden yksikanavajärjestelmä eli useimpia lääkkeitä saa vain jommastakummasta tukusta.
– Systeemi toimii hyvin ja kustannustehokkaasti normaalioloissa, mutta jos jotain yllättävää sattuu, järjestelmä kriisiytyy. Jos toinen tukuista on pois pelistä, toinen ei voi ottaa hoitaakseen toisen tilauksia edes lyhyellä aikavälillä, Suhonen sanoo.
Näin kävi viimeksi vuonna 2017, kun Oriola otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Normaalisti lääketukkujen rekat kuljettava apteekkeihin lääkkeitä päivittäin, mutta uusi järjestelmä sekoitti tilaukset ja apteekit saivat vain pienen osan tilaamistaan lääkkeistä.
Jakelukriisi kesti lähes kolme kuukautta. Sen aikana apteekeissa tehtiin valtavasti ylimääräistä työtä, kun niissä etsittiin asiakkaiden tarvitsemia lääkkeitä kilpailevien apteekkien ja sairaala-apteekkien varastoista.
Suhosen mukaan suomalaiset lääketukut ovat tällä hetkellä hyvin varautuneita erilaisiin poikkeustilanteisiin ja koko tukkuporras hallitsee riskejä hyvin.
Apteekkien lääkevarastot puskurina
Koronapandemian aikaan Suomen erikoisuus, lääkkeiden velvoitevarastointi, sai kansainvälisesti osakseen paljon ihmettelyä ja kehuja. Siinä lääkeyhtiöt ja maahantuojat sekä terveydenhuollon yksiköt velvoitetaan pitämään lääkkeitä varastossa jopa kuukausien tarvetta vastaava määrä.
Henry Suhosen mukaan sen varaan ei voida yksin luottaa häiriötilanteissa.
– Velvoitevarastointi luo hyvän perustan lääkkeisiin liittyvään varastointiin, mutta järjestelmä ei ole täydellinen. Velvoitevarastoinnin piirissä on noin 15 prosenttia Suomessa käytössä olevista lääkkeistä, käytännössä vain kaikkein kriittisimpiä valmisteita.
Velvoitevarastoinnilla ostetaan niin sanotusti aikaa, jotta päästäisiin yli vakavista lääkkeiden saatavuushäiriöistä.
– Jos jollain tuotteella on puolen vuoden varastointivelvoite ja saatavuushäiriö kestää 9 kuukautta, niin yksinkertaisesti laskien lääkkeet loppuvat, Suhonen sanoo.
Apteekkien muodostama puskuri auttaa lieventämään lääkepulaa.
Hän pitää maankattavaa yli 800 apteekin verkostoa tärkeänä huoltovarmuuden kannalta, sillä jokaisen apteekin velvollisuutena on varastoida asiakaskuntansa tarvitsemia lääkkeitä kahden viikon kulutusta vastaava määrä.
– Apteekkien muodostama puskuri auttaa lieventämään saatavuushäiriötilanteiden aiheuttamaa lääkepulaa, hän sanoo.
Kansallisen varautumisen lisäksi Suomi on mukana EU:n pelastuspalvelumekanismissa, jonka myötä Suomeen on perustettu EU-maiden yhteiskäyttöön tarkoitettu valmiusvarasto.
Hurrikaani tuhosi lääketehtaan
Globaaleilla lääkemarkkinoilla mikä tahansa tuotantoketjuun kohdistuva ongelma missä tahansa maailmassa heijastuu kaikkialle.
Suhonen kertoo esimerkin hurrikaani Helenesta, joka vaurioitti vakavasti lääkeyritys Baxterin infuusionestetehdasta USA:ssa syyskuussa 2024.
Tehdas oli valmistanut yli puolet USA:n tarvitsemista infuusionesteistä, joten tuotannon pysähdyttyä amerikkalaiset joutuivat ostamaan 200 miljoonan ihmisen tarpeisiin infuusionesteistä muualta maailmasta.
Tehtaan korjaaminen kesti muutaman kuukauden, joiden aikana infuusionesteistä ehti tulla pula esimerkiksi Ruotsissa.
– Suomessa häiriö ei näkynyt mitenkään, koska meillä infuusionesteet ovat velvoitevarastoinnin piirissä, Suhonen kertoo.
USA:n tuontitulleista harmia lääkealalle?
Uusin sekoittava tekijä globaaleilla lääkemarkkinoilla ovat USA:n asettamat kauppatullit, jotka voivat Suhosen mukaan aiheuttaa arvaamattomia tilanteita lääkemarkkinoilla lähitulevaisuudessa.
– Yleisesti voidaan ennakoida, että lyhyellä tähtäimellä lääkkeiden saatavuus Euroopassa voi jopa parantua, jos Aasiassa valmistettujen tuotteiden myynti vaikeutuu USA:ssa tullimaksujen vuoksi, hän arvelee.
Pitkän aikavälin muutoksia on hänen mukaansa kuitenkin vaikea arvioida, sillä USA pyrkii tulleilla saamaan lisää lääketuotantoa omalle maaperälleen.
– On mahdotonta arvioida, miten lääkemarkkina tulee muuttumaan pitkällä aikavälillä, koska kaikki muutokset vievät paljon aikaa ja toisaalta Trumpin presidenttikausi on pian puolivälissä, hän sanoo.
Kokonaan toinen kysymys Suhosen mukaan on se, miten tuontitullit vaikuttavat lääkkeiden hintoihin. USA:ssa lääkkeet ovat selvästi kalliimpia kuin Euroopassa, mutta hän ei usko ainakaan merkittäviin hinnankorotuksiin Euroopassa.
Kriisinkestävä lääkehuolto
Avohuollon lääkehuolto tunnistettiin osaksi Suomen kokonaisturvallisuutta ensimmäistä kertaa tämän vuoden alussa, valtioneuvoston julkaisemassa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa.
Lääkehuollossa varaudutaan esimerkiksi sähkönjakelun häiriöihin, lääkkeiden saatavuushäiriöihin ja uusiin pandemioihin.
Kriisinkestävä lääkehuolto edellyttää toimivaa logistiikkaa, riittäviä varmuusvarastoja, joustavia mekanismeja häiriötilanteiden hallintaan sekä maankattavaa avoapteekkien verkostoa.
Jokaisen suomalaisen kannattaa muistaa lääkkeiden kotivara.
Lue myös
Huoltovarmuus Kriisinkestävä lääkehuolto edellyttää maankattavaa apteekkiverkostoa
Farmasian Päivät Keskustelu: Lääkkeiden alhaiset hinnat ja hyvä saatavuus ovat vaikea yhtälö
Huoltovarmuus Vaarantavatko jatkuvat säästöt lääkkeiden huoltovarmuuden?
