Tutkimus: Uudet kalliit lääkkeet aiheuttavat yhteiskunnallisia ongelmia
Apteekkityö, Talous - 12.03.2025 at 10:27
Harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitettujen uusien lääkkeiden hinnat voivat olla miljoonien eurojen luokkaa. Se aiheuttaa ongelmia terveydenhuollossa, mutta kalliisiin lääkkeisiin liittyy myös vääriä käsityksiä, jotka vaikuttavat mielikuviin apteekeista ja apteekkareista.
Lue tiivistelmä
- Kalliiden lääkkeiden käyttö herättää moniulotteisia eettisiä kysymyksiä hoidon kustannustehokkuudesta ja tasa-arvoisuudesta.
- Asiakkaat uskovat kalliiden lääkkeiden olevan erittäin kannattavia apteekeille. Tämä voi vaikuttaa apteekkareiden imagoon negatiivisesti.
- Todellisuudessa kalliit lääkkeet ovat apteekeille riski. Aiemmin osa apteekeista joutui myymään niitä tappiolla. Edelleen apteekille saattaa jäädä tuhansia euroja maksavan lääkkeen myynnistä nettovoittoa vain muutama euro.
- Terveydenhuoltomenot tulevat kasvamaan väistämättä, koska väestön ikääntyminen nostaa hoidon kustannuksia ja lääketeollisuus kehittää aiempaa kalliimpia ja yksilöllisempiä hoitovaihtoehtoja.
Proviisori Sara Rosenberg väitteli viime viikolla kalliiden lääkkeiden vaikutuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Farmasian alan väitöstyö tarkastettiin Åbo Akademissa.
Tutkimuksessa Rosenberg keskittyi erityisesti siihen, mitä vaikutuksia harvinaislääkkeillä on potilaisiin, päätöksentekijöihin ja apteekkitoimintaan. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kalliiden lääkkeiden käytön vaikutuksista ja ehdottaa ratkaisuja käytännön ongelmiin.
Rosenberg tarkasteli väitöstyössään lihasten surkastumisen hoitoon tarkoitettua nusinerseenia, joka oli vuonna 2017 markkinoille tullessaan yksi kalleimmista lääkkeistä Suomessa.
Ensimmäisen vuoden lääkehoito nusinerseenilla maksoi julkisesti saatavilla olevien hintatietojen mukaan noin puoli miljoonaa euroa potilasta kohden. Nusinerseenin käyttäjiä on Suomessa muutamia kymmeniä.
– Tutkimustulokset osoittivat, että kalliiden lääkkeiden käyttö herättää moniulotteisia eettisiä kysymyksiä hoidon kustannustehokkuudesta ja tasa-arvoisuudesta asiantuntijoiden ja potilaiden keskuudessa. Lääkkeiden kallis hinta kuormittaa terveydenhuollon budjetteja, eikä raha riitä kaikkien potilaiden hoitamiseen, joten päättäjien on priorisoitava, Rosenberg sanoo.
Priorisointia tarvitaan yhä enemmän
Rosenberg huomauttaa, että terveydenhuoltomenot tulevat kasvamaan väistämättä, koska väestön ikääntyminen nostaa hoidon kustannuksia ja lääketeollisuus kehittää aiempaa kalliimpia ja yksilöllisempiä hoitovaihtoehtoja.
– Aihetta tutkittuani uskon, että meidän on yhteiskuntana keskusteltava terveydenhuollon priorisoinnista vielä laajemmin ja avoimemmin, hän sanoo.
Tutkimustulosten pohjalta hän ehdottaa yhtenä ratkaisuna, että EU-maat kävisivät lääkeyhtiöiden kanssa yhteisiä hintaneuvotteluja.
Apteekille kallis lääke on riski
Tutkimuksessa ilmeni myös, miten kalliit lääkkeet vaikuttavat apteekkitoimintaan. Kalliiden lääkkeiden toimittaminen asiakkaille oli ennen vuoden 2023 veromuutosta kannattamatonta ja jopa tappiollista suurille apteekeille, joilla oli korkea apteekkiveroprosentti.
Apteekkariliiton tilastojen mukaan apteekille saattaa edelleen jäädä tuhansia euroja maksavien lääkkeiden myynnistä nettovoittoa vain muutama euro.
Lue myös
Kultaakin kalliimmat – harvinainen lääke voi maksaa yli 260 000 euroa
Kalliin lääkkeen tilaaminen on apteekille riski
Asiakkaat kuitenkin uskovat kalliiden lääkkeiden olevan erittäin kannattavia apteekeille. Tämän seurauksena he muodostavat negatiivisia yleistyksiä apteekkareista, mikä voi Rosenbergin mukaan vaikuttaa apteekkareiden imagoon negatiivisesti.
– Tutkimustuloksista ilmeni, että apteekkarit kokevat hyvin haasteelliseksi korjata asiakkaiden uskomuksia kalliiden lääkkeiden myynnin kannattavuudesta ja siksi he jättävät usein yrittämättä, Rosenberg kertoo.
Kalliit lääkkeet ovat apteekeille erityinen haaste ja niihin liittyy suuria riskejä. Kalliiden lääkkeiden varastointi vaatii apteekeilta merkittäviä investointeja. Apteekit maksavat lääkkeet etukäteen tukuille, mutta ne saavat Kelalta korvaukset vasta viiveellä. Toisinaan arvokkaita lääkkeitä vanhenee apteekkien varastoihin, mikä aiheuttaa taloudellisia tappioita.
Miksi lääkettä ei voi palauttaa tukkuun?
Tutkimustuloksiin viitaten Rosenberg ehdottaa, että apteekkien kannalta olisi hyvä tehdä muutoksia, jotta ne saisivat ostamistaan kalliista lääkkeistä Kela-korvaukset reaaliajassa.
Apteekkeja auttaisi myös tukkuliikkeiden palautuskiellon poistaminen eli että apteekit voisivat palauttaa noutamatta jääneen kalliin lääkkeen takaisin lääketukkuun.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on mahdollista palauttaa lääkkeitä tukkuliikkeeseen, niin miksi ei Suomessa, Rosenberg kysyy.
Kolmantena ratkaisuna hän ehdottaa apteekkihenkilökunnan jatkokoulutusta ja kansalaisten tietoisuuden lisäämistä apteekkitaloudesta ja lääkkeiden hinnoista.
– Väärinkäsitysten korjaaminen voisi parantaa apteekkareiden imagoa ja lisätä yleistä ymmärrystä apteekkien toiminnasta ja niiden taloudellisista haasteista, Rosenberg sanoo.
Rosenberg on ensimmäinen Åbo Akademista valmistuva farmasian tohtori sen jälkeen, kun yliopisto sai laajennetut tutkinto-oikeudet syksyllä 2021.