Hyppää sisältöön

Usein kuvitellaan, että kalliiden lääkkeiden myynti on apteekille tuottoisaa. Totuus kuitenkin on päinvastainen. Apteekin osuus hinnasta on hyvin pieni, ja osa apteekeista on joutunut myymään kalliita lääkkeitä negatiivisella katteella.

Syynä on apteekkivero, joka määräytyy lääkemyynnin liikevaihdon perusteella. Vero on vahvasti progressiivinen, joten varsinkin suuret apteekit joutuvat myymään kalliita lääkkeitä käytännössä halvemmalla kuin ovat niitä itse ostaneet. 

Jo yksikin erittäin kallista lääkettä tarvitseva asiakas voi keikauttaa apteekin talouden negatiiviseksi.

– On arpapeliä, sattuuko apteekkiin tulemaan esimerkiksi hemofiliapotilas, jonka lääkkeiden kertaostos voi olla 100 000 euroa, kertoo apteekkari Risto Holma Helsingin Lauttiksen apteekista.

Apteekkiveron noustessa apteekkari käytännössä maksaa potilaan lääkkeen osittain omasta pussistaan. Holman mukaan tilanne on ollut varsinkin suurille  apteekeille hankala ja epäreilu.

Tilanne muuttuu vuodenvaihteessa, kun reseptilääkkeiden lääketaksaa leikataan, yli 1 500 euron hintaiset lääkkeet vapautetaan osittain apteekkiverosta ja apteekit alkavat toimittaa kalliita lääkepakkauksia kiinteällä korvauksella.

Noutamaton lääke apteekin pussista

Apteekkien kautta myydään useita huomattavan kalliita lääkkeitä. Vuonna 2021 Kelan lääkekorvausjärjestelmään kuului 20 lääkeainetta, joista aiheutui vuodessa yli 100 000 euron kustannukset korvauksen saajaa kohden. 

Näillä lääkkeillä on käyttäjiä tavallisesti muutamasta henkilöstä muutamiin kymmeniin. Siksi erittäin kalliita lääkkeitä ei yleensä säilytetä valmiina hyllyssä, vaan apteekki tilaa ne asiakkaan pyynnöstä lääketukusta. Esimerkiksi Lauttiksen apteekilla on useita vakioasiakkaita, jotka soittavat, kun kallis lääke on loppumassa.

Kymmenien tuhansien hintainen lääketilaus voi imaista kassan hetkessä tyhjäksi. Tukusta tilattu lääke on maksettava muutamassa päivässä, mutta Kela tilittää rahat takaisin apteekille vasta 2–6 viikon kuluttua.

– Jos apteekin kassassa ei ole tarpeeksi rahaa, pahimmillaan apteekkari joutuu itse ottamaan pankista lyhytaikaisen lainan tukkulaskun maksamiseksi, Holma kertoo.

Tähänkin on luvassa helpotusta, sillä Kela on parhaillaan uudistamassa apteekkien tilitysmenettelyä. 

Joskus apteekin varastoon on jäänyt erittäin kalliita lääkkeitä, kun asiakas on esimerkiksi joutunut sairaalahoitoon tai kuollut ennen lääkkeen noutamista.

– Jos asiakas ei tule hakemaan tilaamaansa lääkettä, hinta jää kokonaan apteekkarin maksettavaksi. Tämä on se yrittäjän riski, Holma sanoo.

Lääketukku ei ota lääkettä takaisin palautuksena, eikä apteekki saa tietenkään Kelalta korvausta, jos se ei ole toimittanut lääkettä potilaalle. Apteekkari voi yrittää tarjota lääkettä toiseen apteekkiin, mutta sopivaa ostajaa ei välttämättä löydy, koska hyvin harvinaisella lääkkeellä saattaa olla koko maassa vain muutama käyttäjä.

Neljäsosa korvauksista kalliisiin lääkkeisiin

Markkinoille tulee jatkuvasti uusia ja kalliita lääkkeitä. Kelan lääkekorvausmenot olivat viime vuonna 1,71 miljardia euroa. Vuonna 2020 korvauksista jo yli neljännes johtui kalliista eli yli 1 000 euroa maksavista lääkkeistä.

Eniten lääkekorvauksia aiheuttavien valmisteiden joukossa on yksikköhinnaltaan kalliita syöpälääkkeitä sekä suurella volyymillä myytäviä reuma- ja diabeteslääkkeitä.

– Lääkehoito ja sairauksien kokonaishoito kehittyy koko ajan, mikä on tietysti hieno asia. Voimme uusilla lääkkeillä parantaa monien sairauksien hoitotuloksia. Kolikon kääntöpuoli on se, että kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, kertoo erikoistutkija Kati Sarnola Kelasta.

Monet kalliista lääkkeistä ovat uusia biologisia lääkkeitä, joiden käyttö on yleistynyt viime vuosina.

– Biologisia lääkkeitä on saatavilla moniin eri sairauksiin, kuten reumasairauksiin, psoriasikseen ja tulehduksellisiin sairauksiin. Kun käyttö yleistyy, myös kustannukset yleensä kasvavat, Sarnola sanoo.

Tällä hetkellä biologiset lääkkeet eivät kuulu lääkevaihdon piiriin, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut hallituksen esitysluonnoksen, jonka mukaan biologisten lääkkeiden apteekkivaihto toteutuisi vuoden 2024 alusta lukien.

Edullisempien biologisten lääkkeiden eli biosimilaarien nykyistä parempi hyödyntäminen ja hintakilpailu olisivat asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä keinoista hillitä lääkekustannuksia. Apteekkariliiton mukaan biologisten lääkkeiden säästöpotentiaali olisi jopa 40–80 miljoonaa euroa vuodessa, ministeriön mukaan noin 20 miljoonaa.

Kela huomioi lääkkeet osana kokonaisuutta

Julkisessa keskustelussa lääkekorvauskustannusten kasvu nähdään usein negatiivisena asiana. Lääkehoidon kustannuksia on yritetty hillitä eri keinoilla. Käyttöön on otettu esimerkiksi viitehintajärjestelmä ja lääkevaihto, jotka ovat tuoneet merkittäviä säästöjä lääkekorvausmenoihin.

Kalliilla lääkehoidolla kuitenkin vältetään mahdollisesti vieläkin kalliimpi sairaalahoito. Yksi lääkekehityksen trendeistä on, että hoitoa pyritään siirtämään sairaaloista avohoitoon, jolloin potilaat eivät aiheuta niin suuria kustannuksia terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Esimerkiksi reumalääke Remicadea annettiin aiemmin potilaille suonensisäisenä infuusiona sairaaloiden poliklinikoilla. Valmisteesta on sittemmin kehitetty avohoitoon sopiva versio, jonka potilas hakee itse apteekista ja annostelee kotonaan pistoksena.

Hoitava lääkäri saa päättää, miten ja missä potilasta hoidetaan. Samalla määräytyy hoidon maksaja: pistoshoidon kulut eivät jää sairaanhoidon kuntayhtymän tai potilaan kotikunnan maksettavaksi, vaan potilas maksaa lääkkeestä omavastuuosuuden ja Kela korvaa loput.

Kati Sarnola kertoo, että Kelassa ei tarkastella lääkekustannuksia irrallaan muista terveydenhuollon menoista.

– Kyse on nimenomaan kokonaisuudesta. Otamme tämän huomioon Kelassa, kun teemme esimerkiksi lääkkeiden arviointilausuntoja Lääkkeiden hintalautakunnalle (Hila) hinta- ja korvattavuuspäätösten tueksi.

Riskinjakosopimus nopeuttaa lääkkeen pääsyä markkinoille

Hila päättää Suomessa avohoidon lääkkeiden korvattavuuksista. Kun lääke saa myyntiluvan Euroopassa, Hilalla on kolme vaihtoehtoa. Se voi joko myöntää lääkkeelle korvattavuuden, se ei myönnä korvausta tai myöntää korvattavuuden ehdollisena.

Ehdollisuus mahdollistaa sen, että potilaita voidaan hoitaa hyvin kalliilla ja kokeellisilla lääkkeillä. Maksajan näkökulmasta uuden kalliin lääkkeen ostamiseen liittyy riski siitä, että lääke ei tehoakaan odotetusti. Epävarmuuden hallitsemiseksi Hila on tehnyt vuodesta 2017 lähtien lääkeyritysten kanssa niin sanottuja riskinjakosopimuksia.

– Sopimusten kautta esimerkiksi listahinnoista voidaan saada alennusta, mutta lääkkeiden hinnat jäävät salaisiksi, Sarnola kertoo.
Lääketeollisuuden motiivi listahintojen alentamiseen on siinä, että lääkkeiden pääsy markkinoille helpottuu.

Miten lääkekorvausmenot kehittyvät tulevaisuudessa? Apteekkariliiton arvion mukaan lääkkeiden hintakehitys kulkee kahteen suuntaan. Edullisimpien lääkkeiden hinnat ovat jo nyt laskeneet merkittävästi, mutta toisaalta markkinoille tulee jatkuvasti uusia kalliita lääkkeitä, jotka kasvattavat lääkekorvausmenoja.

Kelassa asia nähdään samalla tavalla.

– Lääkekustannukset nousevat koko ajan ja se on ilmiselvä haaste lääkekorvausjärjestelmälle. En tiedä, onko realistista ajatella, että lääkekustannusten kasvua saataisiin kokonaan taittumaan. Kasvun hillitseminen on siksi hyvä tavoite, Kati Sarnola sanoo.

10 lääkekorvauskustannuksiltaan kalleinta lääkettä

Vaikuttava aine  käyttötarkoitus kustannus per saaja
1. Velagluseraasi alfa  Gaucherin tauti  264 666 euroa
2. Asfotaasi alfa hypofosfatasia 242 762 euroa    
3. Eliglustaatti   Gaucherin tauti  241 148 euroa
4. Lanadelumabi  perinnöllinen angioedeema     239 322 euroa
5. Agalsidaasi alfa  Fabryn tauti  226 675 euroa
6. Proteiini-c1-estäjät perinnöllinen angioedeema     215 175 euroa
7. Agalsidaasi beeta Fabryn tauti  209 508 euroa
8. Imigluseraasi  Gaucherin tauti  180 979 euroa    
9. Burosumabi  hypofosfatemia   165 760 euroa
10. Migalastaatti  Fabryn tauti  163 136 euroa

Lähde: Kela

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 2 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times