Tutkimus: Ruotsin apteekkiuudistus lisäsi apteekkien määrää mutta pysäytti palveluiden kehittämisen
Tutkimus, Yhteiskunta - 29.04.2025 at 08:40
Apteekkimarkkinan vapauttaminen ei johtanutkaan uusiin ideoihin ja monipuoliseen palvelutarjontaan. Sen sijaan apteekkien omistajuus keskittyi muutamalle ketjulle, joilla ei ole ollut haluja kehittää uutta.
Lue tiivistelmä
- Ruotsin kilpailuviranomaisen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan Ruotsissa vuonna 2009 toteutettu apteekkijärjestelmän uudistus lisäsi apteekkien määrää, mutta samalla palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen on tyssännyt.
- Vaikka apteekkien absoluuttinen kokonaismäärä on kasvanut, apteekit eivät jakaudu tasaisesti eri alueille, vaan keskittyvät sinne, missä on jo muita apteekkeja ja siten myös asiakasvirtoja.
- Myöskään uudistukselle asetetut tavoitteet yrittäjyyden lisääntymisestä eivät ole täyttyneet, päinvastoin. Markkinoita hallitsee käytännössä kolme suurta apteekkiketjua, jotka muodostavat yli 80 prosenttia koko alan liikevaihdosta.
- Pienentyneet toimintayksiköt, pidentyneet aukioloajat ja omistajien myynnilliset tavoitteet ovat heikentäneet farmasian ammattilaisten kokemusta apteekeista työympäristönä.
Ruotsin kilpailuviranomaisen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan Ruotsissa vuonna 2009 toteutettu apteekkijärjestelmän uudistus lisäsi apteekkien määrää, mutta samalla palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen on tyssännyt.
Tarjonnan monipuolistuminen oli yksi uudistuksen tavoitteista, mutta tutkijoiden mukaan tätä on tapahtunut lähinnä sähköisten palveluiden eli verkkoapteekkien kehittämisen osalta. Muilta osin palveluiden kehittäminen on käytännössä loppunut, ja Ruotsi on jäänyt jälkeen muista samantyyppisistä maista, kuten Tanskasta, Norjasta ja Isosta-Britanniasta.
Tutkimusryhmässä mukana ollut professori Sofia Kälvemark-Sporrong totesi aiemmin tässä kuussa järjestetyssä yliopistojen keskustelutilaisuudessa, että syynä vähäiseen kehittämishalukkuuteen ovat olleet muun muassa taloudellisten kannustimien puute sekä pelko siitä, kilpailijat kopioivat vaivalla kehitettyjä malleja.
Piti tulla uusia yrittäjiä, tuli oligopoli
Myöskään uudistukselle asetetut tavoitteet yrittäjyyden lisääntymisestä eivät ole täyttyneet, päinvastoin. Markkinoita hallitsee käytännössä kolme suurta apteekkiketjua, jotka muodostavat yli 80 prosenttia koko alan liikevaihdosta. Tilanne muistuttaa siis oligopolia.
Ja vaikka apteekkien absoluuttinen kokonaismäärä on kasvanut, apteekit eivät jakaudu tasaisesti eri alueille, vaan keskittyvät sinne, missä on jo muita apteekkeja ja siten myös asiakasvirtoja. Monissa kunnissa apteekkien saavutettavuus on jopa heikentynyt. Näin siitä huolimatta, että maaseutuapteekeille on myönnetty valtion tukea.
Apteekit ovat myös aiempaa pienempiä, ja myös niiden reseptitoimitusten määrä on aiempaa vähäisempi. Tämä puolestaan on johtanut myyntipaineeseen muissa, ei-lääkkeellisissä tuotteissa.
Apteekki työympäristönä ei houkuta
Pienet toimintayksiköt, pidentyneet aukioloajat ja myynnilliset tavoitteet ovat puolestaan heikentäneet farmasian ammattilaisten kokemusta apteekeista työympäristönä. Samaan aikaan alaa vaivaa työvoimapula.
Tutkijoiden mukaan tämä aiheuttaa riskejä potilasturvallisuudessa eikä edistä lääkkeiden oikeanlaista käyttöä.
Muun muassa alkuvuodesta julkaistussa Göteborgin yliopiston tutkimuksessa apteekkien henkilöstö raportoi heikentyneestä ilmapiiristä potilasturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Sen sijaan asiakkaat ovat eri tutkimusten mukaan useimmiten tyytyväisiä apteekkiasiointiinsa ja saamaansa palveluun. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että asiakkaiden tyytyväisyys ei sellaisenaan ole riittävä palveluiden laadun mittari, sillä se ei välttämättä kerro, onnistuiko apteekin työ terveydenhuollon näkökulmasta.
Poliittista ohjausta tarvitaan
Tutkijoiden mukaan muutoksia parempaan ei ole luvassa, ellei tilanteeseen tartuta poliittisella ohjauksella. Nykyisellään kehitys voi johtaa jopa entistä harvempiin ja isompiin apteekkiketjuihin.
Niinpä tutkijat peräänkuuluttavat keskustelua siitä, mitä apteekeilta oikeasti halutaan. Tutkijoiden mukaan poliittista keskustelua ja päätöksentekoa kaivataan etenkin siitä, mikä on apteekkien yhteiskunnallinen tehtävä ja rooli osana terveydenhuoltoa.
Tutkimus löytyy Ruotsin kilpailuviranomaisen verkkosivuilta.
Lue myös
Apteekkien terveyspalvelut Katsaus: Pohjoismailla kirittävää apteekkien terveyspalveluiden kehittämisessä – Mallia näyttävät nyt Iso-Britannia ja Australia
Maailma Ruotsi: Iso osa apteekkien työntekijöistä tyytymättömiä työoloihin – Voi vaikuttaa heikentävästi potilasturvallisuuteen
Maailma Apteekkiverkoston tila huolestuttaa Ruotsissa
