Ruotsi: Iso osa apteekkien työntekijöistä tyytymättömiä työoloihin – Voi vaikuttaa heikentävästi potilasturvallisuuteen
Apteekkityö, Tutkimus - 03.02.2025 at 09:53
Tutkimuksessa verrattiin vuosina 2008 ja 2022 kerättyjä kyselyaineistoja. Tulokset olivat heikentyneet lähes kaikilla osa-alueilla. Tutkijoiden mukaan yksi taustatekijä voi olla Ruotsin apteekkien ketjuuntuminen ja kaupallistuminen.

Ruotsin apteekkien henkilöstö raportoi heikentyneestä ilmapiiristä potilasturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tämä käy ilmi Göteborgin yliopiston tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli arvioida potilasturvallisuusilmapiiriä ruotsalaisten apteekkien farmaseuttien keskuudessa ja verrata sitä aiempiin tietoihin.
Potilasturvallisuusilmapiiriä analysoitiin kahdessa kyselyssä vuosina 2008 ja 2022. Kyselyiden välillä Ruotsin apteekkimarkkinat vapautettiin valtion monopolista kilpailulle.
Alle neljä kymmenestä tyytyväinen työoloihin
Tutkijoiden mukaan vuonna 2022 tehdyn kyselyn tulokset olivat lähes kaikilla tutkituilla osa-alueilla heikentyneet vuoteen 2008 verrattuna. Uudemman aineiston mukaan farmaseutit arvioivat huonommiksi muun muassa turvallisuusilmapiirin, työtyytyväisyyden, johtamisen ja työolot.
Hälyttävin havainto tutkijoiden mukaan oli, että vain 37 prosenttia farmaseuteista pitää työolojaan hyvinä, kun aiemmin vastaava luku oli 53 prosenttia. Lisäksi vain 68 prosenttia suhtautuu myönteisesti turvallisuusilmapiiriin, kun aiemmin luku oli 75 prosenttia.
– Mielenkiintoinen havainto on, että johtajat antavat potilasturvallisuusilmapiirille paremmat pisteet kuin muut apteekkien farmaseutit, mikä herättää kysymyksiä raportoinnista organisaatioiden sisällä ja siitä, miten ongelmia käsitellään, huomauttaa yksi tutkimuksen vetäjistä, Christina Ljungberg Persson Göteborgin yliopiston tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan esimiehet saattavat olla haluttomampia myöntämään heikkouksia tai voivat pyrkiä vähättelemään ongelmia, erityisesti jos yritys tarjoaa bonuksia esimiehille.
Stressi lisää virheiden riskiä
Tutkimuksessa ei voitu suoraan määrittää vuoden 2009 apteekkiuudistuksen vaikutuksia, mutta tutkijat korostavat, että työympäristö on muuttunut.
Tutkijoiden mukaan aiemman kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella on huomattu, että lisääntynyt työperäinen stressi, työhön liittyvä byrokratia, kuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä sekä lisääntynyt kaupallinen painotus ovat joitakin esitettyjä selityksiä, jotka vaikuttavat farmaseuttien työtyytyväisyyteen ja uhkaavat koettua potilasturvallisuusilmapiiriä.
Työoloilla on vaikutusta potilasturvallisuuteen. Reseptin lukeminen tai lääkkeen toimittaminen voi mennä pieleen, riittävää tietoa ei anneta tai varmistussoittoa lääkärille ei ehditä tehdä. Tällaisia tilanteita voi tapahtua, kun ei ole riittävästi aikaa tai resursseja.
Potilasturvallisuusilmapiirin on havaittu korreloivan myös organisaation tyypin kanssa, ja suuret ketjut saavat heikompia arvioita ”työolojen” kategoriassa kuin itsenäiset apteekit. Tutkijoiden mukaan Ruotsin kehitys, jossa apteekkien kaupallistuminen on lisääntynyt apteekkiuudistuksen jälkeen, voi heijastaa tätä ilmiötä.
– Työoloilla on vaikutusta potilasturvallisuuteen. Stressaantuneena virheiden riski kasvaa. Reseptin lukeminen tai lääkkeen toimittaminen voi mennä pieleen, riittävää tietoa ei anneta tai varmistussoittoa lääkärille ei ehditä tehdä. Tällaisia tilanteita voi tapahtua, kun ei ole riittävästi aikaa tai resursseja, Christina Ljungberg Persson summaa.
Samaan aikaan tutkijat korostavat, että terveydenhuoltojärjestelmän kuormittuneisuus korostaa apteekkien merkitystä potilasturvallisuuden puolustajina, ja apteekkien työilmapiirin tulee tukea tätä työtä.
Tutkimus on julkaistu BMJ Journals -tiedejulkaisussa,