Ruotsi: Viranomainen höllentäisi tukea saavien apteekkien kriteerejä – Tuen saajien määrä voi jopa tuplaantua
Yhteiskunta - 03.11.2026 at 07:54
Ruotsin lääkealan viranomainen ehdottaa, että harvaan asuttujen alueiden apteekkituen ehtona olevaa välimatkavaatimusta lyhennettäisiin selvästi. Tämä voisi nostaa tukea saavien apteekkien määrän lähes sataan.
Lue tiivistelmä
- Ruotsin lääkealan viranomainen TLV (Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket) ehdottaa höllennystä vaatimukseen, jonka mukaan tukea saavan apteekin tulee sijaita vähintään 20 kilometrin päässä seuraavasta lähimmästä apteekista. TLV ehdottaa, että välimatkavaatimus laskettaisiin 10 kilometriin.
- TLV:n arvion mukaan muutos voisi tuplata tukea saavien apteekkien määrän nykyisestä vähän alle 50:stä lähes sataan.
- Kuluvana vuonna Ruotsissa maksetaan apteekkitukia arviolta noin 22 miljoonaa kruunua eli hiukan alle 2 miljoonaa euroa. TLV arvioi, että muutos nostaisi maksettavan tuen määrään noin 30 miljoonaan kruunuun (2,7 milj. e) vuodessa.
- Harvaan asuttujen alueiden apteekeille kohdistettu tuki on Ruotsin valtion keino turvata lääkkeiden ja farmaseuttisen neuvonnan saatavuus niillä alueilla, joilla asiakaspohja on rajallinen. Apteekit ovat Ruotsissa keskittyneet voimakkaasti kaupunkeihin ja asiakasvirtojen solmukohtiin.
Ruotsin maaseutuapteekkien ahdinko jatkuu. Valtio tukee harvaan asuttujen alueiden apteekkeja, ja nyt tuen ehtoja halutaan höllentää, jotta lääkkeiden saavutettavuus voidaan turvata myös näillä alueilla.
Höllennys koskee kriteeriä, jonka mukaan tukea saavan apteekin tulee sijaita vähintään 20 kilometrin päässä toisesta lähimmästä apteekista. Ruotsin lääkealan viranomainen TLV (Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket) ehdottaa, että välimatkavaatimus laskettaisiin 10 kilometriin.
TLV:n arvion mukaan muutos voisi tuplata tukea saavien apteekkien määrän nykyisestä vähän alle 50:stä lähes sataan.
Kuluvana vuonna tukia maksetaan arviolta noin 22 miljoonaa kruunua eli hiukan alle 2 miljoonaa euroa. TLV arvioi, että muutos nostaisi maksettavan tuen määrään noin 30 miljoonaan kruunuun (2,7 milj. e) vuodessa.
Tietyn välimatkan lisäksi tuen saaminen edellyttää apteekeilta muun muassa tietyn mittaisia aukioloja. Tuen ehtona on myös, että reseptilääkkeiden myynti on enintään 15 miljoonaa Ruotsin kruunua vuodessa.
Nämä ehdot on tarkoitus säilyttää ennallaan.
Ruotsin apteekkiverkosto harventunut
Harvaan asuttujen alueiden apteekeille kohdistettu tuki on Ruotsin valtion keino turvata lääkkeiden ja farmaseuttisen neuvonnan saatavuus niillä alueilla, joilla asiakaspohja on rajallinen.
TLV:n mukaan useiden apteekkien kannattavuus on kuitenkin heikkoa myös tukien jälkeen, ja apteekkien taloudellinen tulos Ruotsin harvaan asutuilla alueilla on viime vuosina laskenut selvästi.
Apteekit ovat Ruotsissa keskittyneet voimakkaasti kaupunkeihin ja asiakasvirtojen solmukohtiin. Maassa on jo useita kuntia, joista on viime vuosina suljettu viimeinenkin apteekki.
Proviisorin omistamassa apteekissa omistajuus yhdistyy terveydenhuollon ammattilaisen osaamiseen ja ammattietiikkaan. Tämä on vahva lähtökohta asiakkaan edun asettamiselle myyntitavoitteiden edelle – myös silloin, kun paras neuvo on jättää tarpeeton tuote ostamatta.
Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtajan Susanna Korpivaaran mukaan apteekkien voimakas keskittyminen Ruotsissa on looginen jatkumo alan uudistukselle, jossa apteekkitoiminta vapautettiin omistajuussääntelystä. Se johti voimakkaaseen ketjuuntumiseen.
– Iso osa Ruotsin apteekkitoimijoista ajattelee ensisijaisesti taloudellista tulosta. Sen sijaan Suomessa julkista palvelutehtävää toteuttavan apteekin tärkein tehtävä ei ole myydä mahdollisimman paljon vaan huolehtia alueensa lääkehuollosta ja auttaa asiakasta käyttämään lääkkeitä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Asiakkaan etu myyntitavoitteiden edelle
Myös Ruotsin kilpailuviranomaisen taannoin teettämän tutkimuksen mukaan Ruotsin vuonna 2009 toteutettu apteekkiuudistus on johtanut apteekkien myyntipaineisiin palveluiden kehittämisen kustannuksella.
Tutkijoiden mukaan Ruotsissa kaivattaisiinkin poliittista keskustelua ja päätöksentekoa siitä, mikä on apteekkien yhteiskunnallinen tehtävä ja rooli osana terveydenhuoltoa.
Suomessa on lähdetty siitä, että apteekkitoimintaa kehitetään ensisijaisesti terveydenhuollon lähtökohdista. Susanna Korpivaaran mukaan näin varmistetaan, että apteekkien tavoitteet ovat ihmisten terveyden edistämisessä, eivät taloudellisen tuloksen tekemisessä tai myynnin lisäämisessä
– Taloudellista kannattavuutta tarvitaan toki palvelujen turvaamiseen, mutta sen tulisi palvella terveyttä, ei päinvastoin. Proviisorin omistamassa apteekissa omistajuus yhdistyy terveydenhuollon ammattilaisen osaamiseen ja ammattietiikkaan. Tämä on vahva lähtökohta asiakkaan edun asettamiselle myyntitavoitteiden edelle – myös silloin, kun paras neuvo on jättää tarpeeton tuote ostamatta.