Tutkimus: Lähiapteekeilla merkittävä rooli farmasian opiskelijoiden työssäoppimisessa – Ohjaajien osaamista tulisi edelleen vahvistaa
Apteekkityö, Tutkimus - 20.10.2025 at 07:47
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suomalainen opetusapteekkien järjestelmä on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellinen, ja siitä voitaisiin ottaa maailmalla mallia. Järjestelmän kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin vahvaa koordinaatiota yliopiston ja harjoittelupaikkojen välillä.
Lue tiivistelmä
- Proviisori ja apteekkari Ulla Löfhjelmin tuore, Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus tarkastelee farmasian perusopintoihin kuuluvan harjoittelun ohjauskäytäntöjä.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti hyvien ohjauskäytäntöjen toteuttamisstrategioita, suomalaisen harjoittelujärjestelmän vahvuuksia sekä ohjaajien tarvetta akateemiselle tuelle opiskelijoiden ohjaamisessa.
- Kansainvälisesti ainutlaatuista suomalaisessa harjoittelujärjestelmässä on, että ensimmäinen harjoittelujakso ajoittuu jo toiseen opiskeluvuoteen, jolloin opiskelijat pääsevät jo varhaisessa vaiheessa sisälle työelämään. Näin myös harjoittelussa opittuja työelämätaitoja ja -tietoja voi hyödyntää teoriaopinnoissa.
- Apteekeilta harjoittelu ja opiskelijoiden ohjaus on huomattava, jopa useiden miljoonien eurojen vuosittainen investointi.
Suomalainen opetusapteekkijärjestelmä, jossa apteekkiharjoittelu on pakollinen osa farmasian opintoja ja jossa opiskelijat työskentelevät nimetyissä opetusapteekeissa, on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellinen, ja siitä voitaisiin ottaa mallia maailmalla.
Tähän tulokseen tulee proviisori ja apteekkari Ulla Löfhjelmin tuore, Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus, jossa tarkasteltiin farmasian perusopintoihin kuuluvan harjoittelun ohjauskäytäntöjä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti hyvien ohjauskäytäntöjen toteuttamisstrategioita, suomalaisen harjoittelujärjestelmän vahvuuksia sekä ohjaajien tarvetta akateemiselle tuelle opiskelijoiden ohjaamisessa.
Työelämä tutuksi jo varhaisessa vaiheessa
Farmasia opiskelijoiden harjoittelujärjestelmä on Suomessa rakennettu siten, että opiskelijat voivat soveltaa yliopistossa oppimaansa teoriaa käytännön farmaseutin työtehtäviin, kuten lääkeneuvontaan, lääkehoidon arviointiin ja apteekkitoiminnan hallintaan.
Kansainvälisesti ainutlaatuista on, että ensimmäinen harjoittelujakso ajoittuu jo toiseen opiskeluvuoteen, jolloin opiskelijat pääsevät jo varhaisessa vaiheessa sisälle työelämään. Näin myös harjoittelussa opittuja työelämätaitoja ja -tietoja voi hyödyntää teoriaopinnoissa.
Monissa muissa EU-maissa työharjoittelu suoritetaan vasta osana maisteriopintoja.
– Lisäksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa harjoittelujaksoja on kaksi, mikä mahdollistaa harjoittelut erityyppisissä apteekeissa, Ulla Löfhjelm huomauttaa.
Toistaiseksi apteekeilla on riittänyt resursseja
Kansainvälisesti poikkeuksellista on sekin, että apteekit maksavat harjoittelijoille palkkaa koko harjoittelujakson ajan. Kun huomioon otetaan opiskelijoille maksetut palkat ja ohjaajien opiskelijoiden ohjaamiseen käyttämä työaika, kyseessä on apteekeilta huomattava, useiden miljoonien eurojen vuosittainen investointi farmasian perustutkinto-opintoihin.
Toistaiseksi apteekeilla on ollut resursseja harjoittelujen järjestämiseen. Toivotaan, että yhteistyö onnistuu myös jatkossa.
Toisaalta harjoittelu on opetusapteekeille myös hyvä tulevaisuuden työntekijöiden rekrytointikanava.
– Toistaiseksi apteekeilla on ollut resursseja harjoittelujen järjestämiseen. Toivotaan, että yhteistyö onnistuu myös jatkossa.
Osaamista on päivitettävä
Suomessa toimii kaikkiaan muutama sata yksityistä, proviisoriomisteista opetusapteekkia.
Vuosina 2010–2011 Löfhjelm lähetti kaikille silloisten opetusapteekkien harjoitteluvastaaville verkkokyselyn, jossa kartoitettiin ohjaajien tuen tarvetta.
Kyselyn tuloksista paljastui, että vaikka useimmat ohjaajat ovat hyvin motivoituneita ja sitoutuneita, monilla heistä ei ole varsinaista opetuskoulutusta. Useimmiten harjoitteluvastaavat ovat itse entisiä alumneja. Tutkimuksen mukaan tämä korostaa yliopiston ohjaajille tarjoaman tuen ja koulutuksen merkitystä.
Harjoitteluvastaavilla on iso vastuu harjoittelun onnistumisesta ja sille asetettujen tavoitteiden täyttymisestä.
Tulosten perusteella ohjaajien pedagogista osaamista tulisi vahvistaa erityisesti kahdella alueella: oppimisen arvioinnissa ja oppimista koskevassa reflektiivisessä dialogissa. Toisin sanoen ohjaajien tulisi saada lisää tukea siihen, miten opiskelijan osaamista arvioidaan harjoittelun aikana. Lisäksi ohjaajien olisi tärkeää oppia ohjaamaan opiskelijaa pohtimaan omaa oppimistaan ja tekemään siitä näkyvää keskustelun kautta.
Lisäksi kliiniseen farmasiaan ja potilashoitoon liittyvien taitojen opettamista olisi kehitettävä edelleen. Nämä osa-alueet ovat kasvattaneet merkitystään farmaseutin ammatissa, ja siksi myös ohjaajien tulisi hallita niiden opettaminen aiempaa paremmin.
– Esimerkiksi lääkehoidon arviointi on tullut osaksi farmaseuttien tutkintoa vuodesta 2017 lähtien. Monissa apteekeissa on harjoitteluvastaavia, jotka eivät ole itse tätä koulutusta suorittaneet, Löfhjelm sanoo.
Iso vastuu
Löfhjelmin mukaan apteekkien harjoitteluvastaavat ovat harjoittelun näkökulmasta ikään kuin yliopistojen opetushenkilökuntaa, joka on sijoittunut apteekkeihin.
– Heillä on iso vastuu harjoittelun onnistumisesta ja sille asetettujen tavoitteiden täyttymisestä.
Siksi yliopiston tarjoama jatkuva koulutus ja tuki opetusapteekeille ja niiden harjoitteluvastaaville ovat ratkaisevan tärkeitä.