Alkoholiongelman lääkehoitoa kannattaa harkita, jos lääkkeettömät, psykososiaaliset hoidot eivät auta riittävästi ja ongelma jatkuu. Kuva: Ingimage
Uutinen

Tutkimus: Alkoholiongelman lääkehoito kannattaa

10.05.2021 | 11:01

Teksti : Virpi Ekholm

Naltreksoni ja disulfiraami vähentävät alkoholiongelmaisten sairaalahoitoja, bentsodiatsepiinit sen sijaan lisäävät niitä.

Alkoholiongelman lääkehoidon hyödyistä on vain vähän tutkittua tietoa. Suomalais-ruotsalainen rekisteritutkimus paikkaa tätä aukkoa. 

Tutkimuksen mukaan naltreksonin käyttö yksin tai yhdessä muiden lääkkeiden kanssa vähentää riskiä joutua sairaalahoitoon alkoholiongelman tai muun syyn vuoksi. Myös disulfiraami näyttää vähentävän sairaalahoitoja, jotka johtuvat alkoholin käyttöön liittyvästä sairaudesta. Disulfiraami tunnetaan paremmin kauppanimellä Antabus. 

Tutkimuksessa analysoitiin yli 125 000 alkoholiongelmaisen potilaan tietoja ruotsalaisen rekisteriaineiston pohjalta. Tutkituista joka neljäs käytti alkoholiongelman hoidossa lääkitystä. 

– Toivon, että tulokset rohkaisevat käyttämään kyseisiä lääkityksiä nykyistä enemmän. Tällä hetkellä niiden käyttö on vielä melko vähäistä, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Milja Heikkinen Niuvanniemen sairaalasta. 

Bentsodiatsepiinien käyttöä tulee sen sijaan välttää muussa hoidossa kuin varsinaisessa alkoholivieroituksessa. Tutkimuksen mukaan ne lisäävät alkoholiongelmaisilla sekä sairaalahoidon että kuoleman riskiä. 

Sopivan lääkkeen valinta on yksilöllistä

Milja Heikkisen mukaan alkoholiongelman lääkehoitoa tulisi harkita, jos lääkkeettömät, psykososiaaliset hoidot eivät auta riittävästi ja ongelma jatkuu. Sopivan lääkkeen valinta on yksilöllistä. 

– Disulfiraami eli Antabus vaatii täydellistä raittiutta. Sen sijaan naltreksoni ja nalmefeeni kannustavat kohtuukäyttöön vähentämällä juomishimoa ja humaltumiseen liittyvää nautinnon tunnetta. 

Vaikka lääkkeiden vaikutustavat ovat erilaiset, niitä käytetään tutkimuksen mukaan usein myös yhdessä. 

– Ehkä yhteiskäytöllä halutaan minimoida retkahduksen mahdollisuus, Heikkinen pohtii. 

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan ja farmasian laitoksen, Niuvanniemen sairaalan sekä Tukholman Karoliinisen Instituutin yhteistyönä.