Tutkimus: Lähes puolet suomalaisista pitkäaikaissairaista kokee lääkehoidon kuormittavaksi – Moni hyötyisi apteekkien tukipalveluista
Apteekkityö, Yhteiskunta - 23.10.2025 at 09:08
Kuormitusta aiheuttivat muun muassa lääkkeiden haittavaikutukset tai huoli niistä. Apteekkariliitto muistuttaa, että apteekeissa on lääkehoidon onnistumista tukevia palveluja, joita kannattaisi hyödyntää terveydenhuollossa nykyistä systemaattisemmin. Apteekkien rooli tulisi vain selkeästi raamittaa ja sopia palvelujen rahoituksesta.
Lue tiivistelmä
- Lääkehoidon kuormittavuus voi heikentää hoitoon sitoutumista ja elämänlaatua sekä lisätä terveydenhuollon kustannuksia.
- Kuormitus oli yleisintä henkilöillä, joilla oli diabetes, sydänsairaus, reuma tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus.
- Apteekeissa on farmaseuttista osaamista, jota kannattaisi hyödyntää terveydenhuollossa entistä systemaattisemmin.
Lääkehoito on keskeinen osa useiden pitkäaikaisten sairauksien hoitoa, mutta se voi myös aiheuttaa merkittävää kuormitusta potilaan arjessa.
Itä-Suomen yliopiston ja Fimean yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen mukaan 44 prosenttia väestökyselyyn vastanneista pitkäaikaista sairautta sairastavista koki lääkehoitonsa kuormittavaksi.
Kuormitus oli yleisintä henkilöillä, joilla oli diabetes, sydänsairaus, reuma tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus. Eniten kuormitusta aiheuttivat terveydenhuoltoon liittyvät tekijät, kuten hoidon pirstaleisuus ja lääkekustannukset, sekä lääkkeiden haittavaikutukset tai huoli niistä.
– Lisäksi kuormitus oli yhteydessä huonoksi koettuun terveydentilaan, toimintakyvyn rajoitteisiin ja pieniin tuloihin, mutta ei pitkäaikaissairauksien määrään, kertoo väitöskirjatutkija, proviisori Heidi Mikkola Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Mikkola toimii myös tutkijana Fimeassa.
Kuormitus voi heikentää hoitoon sitoutumista
Lääkehoidon kuormittavuudella tarkoitetaan potilaan kokemaa henkistä, sosiaalista ja käytännön rasitusta, joka liittyy lääkkeiden käyttöön. Lääkehoidon kuormittavuus voi heikentää hoitoon sitoutumista ja elämänlaatua sekä lisätä terveydenhuollon kustannuksia.
– Jos terveydenhuollossa tunnistetaan, missä sairauksissa ja millä potilasryhmillä lääkehoidosta aiheutuva kuormitus on suurinta, voidaan kohdentaa tukea ja resursseja tehokkaammin, Mikkola toteaa.
Tutkimus osoittaa, että lääkehoidon kuormittavuus on väestötasolla yleinen ilmiö, joka vaihtelee sairauksien mukaan. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi huomioida potilaiden kokemukset ja kuormituksen eri ulottuvuudet, jotta hoitoa voidaan suunnitella yksilöllisesti ja potilaslähtöisesti.
Apteekit valmiita tarjoamaan palveluja – edellyttää selkeitä raameja
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen tunnistaa ongelman.
– Tämä tutkimus tuo esiin sen, että tietyt potilasryhmät hyötyisivät apteekeissa tarjottavista, lääkehoidon onnistumista tukevista palveluista. Apteekeissa on farmaseuttista osaamista, jota tulisi hyödyntää terveydenhuollossa entistä systemaattisemmin, hän sanoo.
Puumalainen kertoo, että esimerkiksi Tanskassa apteekit tarjoavat uuden lääkehoidon aloittamisen tueksi palvelua, jonka rahoitus tulee yhteiskunnalta. Palvelusta ovat hyötyneet sekä potilaat että terveydenhuolto, ja samaan aikaan lääkehoitojen vaikuttavuus on parantunut.
– Meillä on Suomessa nyt näytön paikka, ja apteekkien rooli ja tehtävät osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää tulisi raamittaa. Tätä olemme ehdottaneet sosiaali- ja terveysministeriölle, Puumalainen sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Lääkebarometri-kyselyä
Fimean ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa vuoden 2021 Lääkebarometri-kyselystä.
Tutkimuksessa käytettiin kyselyvastauksia yli 1 300 suomalaiselta, joilla oli vähintään yksi krooninen sairaus ja jotka käyttivät reseptilääkkeitä. Vertaisarvioidut tutkimustulokset julkaistiin BMC Health Services Research -lehdessä.