Karmean kutinan syy selvisi, kun apteekin farmaseutti tarkisti lääkityksen
Apteekkityö, Uudistuva apteekki - 28.10.2025 at 09:35
Lääkäri tilasi apteekilta lääkehoidon kokonaisarvioinnin, jotta syy iäkästä ja monilääkittyä rouvaa piinaavaan kutinaan selviäisi.
Lue tiivistelmä
- Rouvalla oli lääkitys diabetekseen, verenpainetautiin ja korkeaan kolesteroliin. Hänellä oli myös keskivaikea munuaisten vajaatoiminta.
- Farmaseutti löysi rouvan lääkityksestä ongelmia, joiden perusteella lääkäri muutti lääkitystä.
- Apteekki voi tukea myös lääkityksestä huolehtivia omaishoitajia.
73-vuotiasta rouvaa oli jo pitkään vaivannut voimakas kutina. Erityisen häiritsevää se oli iltaisin ja öisin. Vaiva oli alkanut aivoinfarktin jälkeen ja sitä oli tutkittu paljon. Takana oli useita hoitojaksoja ihotautipoliklinikalla.
Kutinaan oli kokeiltu antihistamiinia isolla annoksella, mutta se ei ollut tuonut helpotusta. Tutkimuksista huolimatta kutinan aiheuttaja ei ollut selvinnyt. Rouva ja omaishoitajana toimiva puoliso olivat hyvin väsyneitä tilanteeseen.
Rouvalla oli lääkitys diabetekseen, verenpainetautiin ja korkeaan kolesteroliin. Aivoinfarktin seurauksena hän kärsi afasiasta. Afasia on aivoperäinen kielihäiriö, joka vaikeuttaa kykyä tuottaa, ymmärtää, lukea ja kirjoittaa kieltä.
Runsaan lääkepaletin takia lääkäri päätyi pyytämään apteekilta lääkehoidon kokonaisarviota. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää lääkehoidon yhteyttä mystiseen kutinaan.
Kipulääke saattaa aiheuttaa kutinaa
Ihopoliklinikan tutkimuksessa keliakia kutinan aiheuttajana oli jo aiemmin poissuljettu. Aikaisemmin oli myös pohdittu lääkehoidon laukaisemaa kutinaa, mutta päädytty siihen, että kyseessä on kyhmykutina-tyylinen ihottuma. Kyhmykutina on krooninen tulehdussairaus, joka aiheuttaa voimakasta kutinaa ja kyhmyjä iholla. Syyt sen taustalla eivät ole täysin tiedossa.
Lähdin tarkastelemaan, mitkä lääkkeet voisivat mahdollisesti olla kutinan taustalla. Ehdotin pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon eli niin sanotun mini-ASAn lopettamista. Asetyylisalisyylihappo muiden tulehduskipulääkkeiden tapaan voi aiheuttaa iho-oireita kuten kutinaa. Rouvalla oli jo käytössä klopidogreeli, joka on Käypä Hoito -suosituksen mukaan yhtä tehokas uuden aivoinfarktin estämisessä kuin mini-ASA.
Toinen mahdollinen kutinan aiheuttaja oli diabeteslääke linagliptiini. Sen aiheuttamat iho-oireet ovat kuitenkin niin harvinaisia, että lääkitystä päätettiin toistaiseksi jatkaa.
Kutinan syy voi löytyä munuaisista
Rouvalla oli todettu keskivaikea munuaisten vajaatoiminta. Myös se voi aiheuttaa kutinaa. Ehdotin kolesterolilääke rosuvastatiinin annostuksen pienentämistä, jotta munuaiskuorma kevenisi. Kyseistä lääkettä ei suositella lainkaan vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa.
Toinen ongelmallinen lääke munuaisten vajaatoiminnan kannalta oli allergialääke desloratadiini. Rouvalle oli määrätty sitä annoksella kaksi tablettia vuorokaudessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan desloratadiinin kaltaisilla uuden polven väsyttämättömillä antihistamiineilla ei ole kovin suurta tehoa atooppisen ekseeman aiheuttamaan kutinaan. Suositus on, että kyseisen lääkkeen annosta tulisi pienentää vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa.
Tässä tapauksessa huomioitavaa oli myös, että desloratadiinin pitoisuus voi nousta yhteiskäytössä aivoinfarktin estoon määrätyn klopidogreelin kanssa. Tämä voi aiheuttaa väsymystä.
Koska rouva koki olevansa hyvin väsynyt, eikä isommalla annoksella otettu desloratadiini ollut auttanut kutinaan, lääkkeen annostusta pienennettiin ja rouva otti sitä vain tarvittaessa.
Omaishoitaja hyötyy apteekin avusta
Lääkehoidon arvioinnin yhteydessä kiinnitin huomiota myös omaishoitajana toimivan puolison jaksamiseen ja kerroin hänelle turvallisen lääkehoidon tukipalveluista.
Rohkaisin miestä pyytämään apua kotisairaanhoidosta ja kääntymään apteekin puoleen kaikissa lääkitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Opastuksellani mies siirtyi jakamaan rouvan lääkkeet dosettiin. Kehotin häntä harkitsemaan myös apteekin tarjoamaa annosjakelupalvelua.
Lisäksi muistutin, että päivitetty lääkelista on hyvä pitää mukana vastaanottokäynneillä ja apteekissa.
Kirjoittaja on LHKA-erityispätevyyden suorittanut erikoisproviisori Lapuan keskusapteekista.
Teksti pohjautuu todelliseen lääkehoidon arviointiin. Moniammatillisessa lääkehoidon arvioinnissa (LHA, LHKA) ratkotaan erilaisia lääkehoitoon ja lääkityksen kokonaisuuteen liittyviä ongelmia. Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse, omainen, hoitaja, lääkäri tai farmasian ammattilainen. Arvioinnin tekee aina erikoiskoulutettu farmasian ammattilainen. Päätökset mahdollisista lääkitysmuutoksista tekee lääkäri.