SuomiAreenan apteekkipaneeli: Apteekki on lähipalvelu myös jatkossa – Palvelupalettia tulee entisestään laajentaa
Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 01.07.2025 at 08:14
SuomiAreenan apteekkipanelistit lähettivät vahvan viestin apteekkien kehittämisestä lähipalveluna. Panelistien mukaan seuraavaksi tarvittaisiin kattava visio siitä, mitä apteekeilta toivotaan ja miten apteekkien tehtävät suhteutuvat muuhun terveydenhuoltoon.
Lue tiivistelmä
- SuomiAreenan apteekkipaneelissa keskusteltiin apteekkien tulevaisuudesta.
- Panelistit olivat jokseenkin yksimielisiä siitä, että lähiapteekkiverkosto tulee säilyttää.
- Moni keskustelijoista kaipasi yli hallituskausien ulottuvaa visiota siitä, mitä yhteiskunta apteekeilta ja niiden palveluilta toivoo. Pistemäisiä uudistuksia pidettiin epätoivottavina.
- Paneelissa apteekkien tuleviksi tehtäviksi visioitiin muun muassa lääkehoidon aloitukseen liittyvää neuvontaa sekä farmaseuttiseen harkintaan perustuvia lääkevaihtoja. Rokotukset nostettiin esimerkiksi toimivasta uudesta palvelusta.
Suomalaiset haluavat, että omalla kotipaikkakunnalla on lähiapteekki. Samaa halusivat useimmat panelistit SuomiAreenan apteekkipaneelissa. Apteekeista keskusteltiin Porin SuomiAreenassa torstaina otsikolla ”Apteekin tulevaisuus puntarissa – onko meillä lähiapteekki huomennakin?”.
Ensimmäisen puheenvuoron pyysi ja sai keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi.
– Apteekki on lähipalvelu, ja sen pitää löytyä jokaisesta kunnasta, Kemppi totesi.
Hänen mukaansa jatkossa apteekit voisivat palvella kuntalaisia vielä nykyistä tiiviimmin osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
– Apteekkien rokotuspalvelu on tästä jo hieno esimerkki. Jatkossa apteekista tulisi saada myös nykyistä laajempaa lääkeneuvontaa, Kemppi sanoi.
Sdp: n kansanedustaja Matias Mäkynen painotti, että koko apteekkijärjestelmää tulisi kehittää ennen muuta terveyspoliittisista tavoitteista käsin.
– Vaikeampi kysymys on se, miten apteekkitoiminta saadaan pidettyä kannattavana, Mäkynen totesi.
Professori Katri Hämeen-Anttila muistutti, että maailmalla on hyviä esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta voi subventoida apteekkien terveyspalveluita.
Valtiosihteeri Laura Rissanen (kok) puolestaan peräänkuulutti paitsi apteekkien maantieteellistä, myös sisällöllistä kattavuutta. Hänen mukaansa palveluiden tulee olla korkeatasoisia ja laadukkaita.
Apteekkariliito toimitusjohtaja Merja Hirvonen tiivisti nykytilanteen niin, että nyt ollaan vedenjakajalla, jossa tulee ratkaista, aletaanko apteekkeja hyödyntää aiempaa enemmän vai annetaanko palveluverkoston rapistua.
Tarvitaan uusi visio
Kysymykseen siitä, miten apteekkeja sitten pitäisi uudistaa, Hirvonen vastasi, että ihan ensin pitäisi miettiä, mitä apteekeilta oikeasti halutaan ja kuinka suomalaiset saisivat parhaan mahdollisimman hyödyn apteekkien palveluista ja osaamisesta.
– Nyt lääkepolitiikasta puuttuu pitkän aikavälin visio. Puhutaan kyllä terveydenhuollon näkökulmasta ja tavoitteista, mutta toimenpiteet vievät toiseen suuntaan. Tehdään sisältötoimia, jotka rapauttavat palveluiden saatavuutta ja palveluverkostoa.
Esimerkkinä ristiriidasta Hirvonen mainitsi hallituksen valmisteleman itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajennuksen osana apteekkitalouden uudistuspakettia.
– Se on täysin vastoin kaikkia terveyspoliittisia tavoitteita.
Sillä, mitä kaupoissa myydään, on suora yhteys siihen, miten apteekit pärjäävät
Visiota kaipasi myös Matias Mäkynen. Hän huomautti, että edellinen strategiapaperi on vuodelta 2010, ja sen päivittämisen sijaan viime vuosina on tehty pistemäisiä uudistuksia ja leikkauksia.
Itsehoitolääkkeiden osalta sdp:n kanta on Mäkysen mukaan se, että puolue ei lähtökohtaisesti kannata myynnin laajentamista.
Samoilla linjoilla ollaan keskustassa.
– Sillä, mitä kaupoissa myydään, on suora yhteys siihen, miten apteekit pärjäävät, kiteytti Hilkka Kemppi.
Hänen pelkonaan on, että käsillä olevalla uudistuksella haetaan palveluiden keskittämistä.
– Huolena on, että loppukustannukset kasvavat, kun palvelut viedään kauemmas, Kemppi totesi.
Ei enää pistemäisiä uudistuksia
Katri Hämeen-Anttilan mukaan työn alla olevan apteekkitalouden uudistuksen ongelma on, että siinä lähdetään liikkeelle säästöistä, ja vasta seuraavassa vaiheessa ensi keväänä pohditaan sitä, mitä yhteiskunta apteekeilta toivoo.
– Kuitenkin tutkimuksesta tiedetään, että lääkkeiden käytössä on todella paljon ongelmia, joita voitaisiin ratkoa apteekkien farmaseuttisella osaamisella ja siten säästää resursseja muualla terveydenhuollossa.
Toivon, ettei tässä käy kuten taksiuudistuksessa, jossa tehtiin yhtä aikaa useita uudistuksia eikä osattu arvioida niiden vaikutuksia.
Merja Hirvosen mukaan uudistuksen ongelmana on myös se, että sen vaikutusten arviointi on vaikeaa, kun tehdään monta uudistusta samanaikaisesti.
– Toivon, ettei tässä käy kuten taksiuudistuksessa, jossa tehtiin yhtä aikaa useita uudistuksia eikä osattu arvioida niiden vaikutuksia.
Matias Mäkynen muistutti, että viime vuosien terveydenhuoltouudistuksissa maksumiehiksi ovat yhä useammin päätyneet potilaat. Uusien säästölistojen sijaan Mäkynen toivoi pitkäjänteistä parlamentaarista suunnittelua, jossa varmistettaisiin, että lääkehoidossa ja terveydenhuollossa tehtävät hoitotoimet tuottavat myös haluttuja tuloksia.
Mallia Irlannin tiekarttatyöstä
Pitkäjänteisyyttä toivottiin myös apteekin tulevien tehtävien suunnitteluun. Apteekkariliiton Merja Hirvonen nosti esimerkiksi Irlannin, jossa on perustettu laaja työryhmä hahmottelemaan tiekarttaa siitä, miten apteekkien osaamista voitaisiin parhaiten yhteiskunnassa hyödyntää. Hirvosen mukaan vastaava voisi olla tehtävissä Suomessakin vielä kuluvalla hallituskaudella.
Myös kansanedustaja Kemppi piti tiekarttamallia arvokkaana.
Oli ilo lukea, että kansalaiset ovat löytäneet apteekin rokotuspisteeksi myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten osalta.
Yksittäisistä kehittämistoimista panelistit nostivat esiin muun muassa lääkeneuvonnan kehittämisen, uuden teknologian hyödyntämisen sekä farmaseuttiseen harkintaan perustuvat lääkevaihdot tietyissä tilanteissa.
Katri Hämeen-Anttilan piti loistavana esimerkkinä juurikin Satakunnassa käynnistettyä lääkeneuvolatoimintaa. Laura Rissanen puolestaan nosti onnistuneena palveluna esiin suosiotaan kasvattavat apteekkirokotukset.
– Oli ilo lukea, että kansalaiset ovat löytäneet apteekin rokotuspisteeksi myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten osalta.
Apteekkiverkosto on myös huoltovarmuuskysymys
Varsinaisia esityksiä apteekkien tehtävistä joudutaan vielä odottamaan, mutta siitä paneelissa oltiin lähes yksimielisiä, että apteekki on jatkossakin lähipalvelu. Ainoastaan valtiosihteeri Laura Rissanen nosti esiin palveluverkon täydentämisen digipalveluilla, muut painottivat kasvokkaista palveluntarvetta, jotta myös ikääntyneet pääsevät palveluiden pariin.
Katri Hämeen-Anttila muistutti, että apteekin palveluverkosto on myös huoltovarmuuskysymys.
– Siitä syystä katson, että apteekkeja tulee olla kaikkialla Suomessa myös jatkossa.