Näitä palveluita sote-valiokunnan jäsenet haluaisivat nähdä apteekeissa – ”Apteekeilla on valtavasti annettavaa”
Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 03.06.2026 at 08:02
Apteekkari-lehti kysyi sote-valiokunnan jäseniltä, millaisia matalan kynnyksen terveyspalveluja Suomen apteekeissa tulisi jatkossa tarjota. Vahvinta kannatusta saivat rokotukset, lääkityksen tarkistukset, lääkehoidon arvioinnit ja pitkäaikaissairauksien seuranta. Päättäjät peräänkuuluttavat myös palveluiden riittävää rahoitusta.
Lue tiivistelmä
- Apteekkari-lehti kysyi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä, millaisia matalan kynnyksen terveyspalveluja Suomen apteekeissa voitaisiin tarjota.
- Eniten kannatusta saavat kansallisen rokotusohjelman rokotukset, lääkityksen tarkistukset, lääkehoidon arvioinnit, pitkäaikaissairauksien seuranta sekä reseptien uusiminen rajatuissa tilanteissa.
- Palveluiden rahoituksen osalta valiokunnan jäsenet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että uusia tehtäviä voida rakentaa apteekkien harteille ilman taloudellisesti toimivaa rahoitusmallia.
- Lisäksi päättäjät peräänkuuluttivat selkeitä roolien ja vastuiden jakoa. Moni myös korosti, että uudistukset tulee toteuttaa niin, että koko maan kattava apteekkiverkosto säilyy.
Apteekkariliitto julkisti toukokuun alussa ehdotuksensa siitä, millaisia matalan kynnyksen terveyspalveluja Suomen apteekeissa voitaisiin tulevaisuudessa tarjota. Apteekkari-lehti kysyi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä, mitä mieltä he ovat liiton ehdotuksista ja miten palvelut tulisi heidän mukaansa toteuttaa ja rahoittaa.
Kyselyn mukaan eniten kannatusta saavat kansallisen rokotusohjelman rokotukset, lääkityksen tarkistukset, lääkehoidon arvioinnit, pitkäaikaissairauksien seuranta sekä reseptien uusiminen rajatuissa tilanteissa. Näitä pidetään hyödyllisinä erityisesti siksi, että ne parantaisivat palvelujen saatavuutta, hyödyntäisivät apteekkien osaamista ja keventäisivät muun terveydenhuollon kuormitusta.
Kansallisen rokotusohjelman rokotuksia kannattavat muiden muassa kokoomuksen Mia Laiho, Maaret Castrén ja Ville Väyrynen, keskustan Hanna-Leena Mattila ja Hilkka Kemppi sekä kristillisten Päivi Räsänen.
Apteekit ovat luonteva kumppani. Ne ovat saavutettavia, tuttuja ja jo nyt osa ihmisten terveydenhuollon arkea.
– Kokoomus haluaa nostaa rokotuskattavuutta ja laajentaa rokotusohjelmaa. Apteekit ovat luonteva kumppani. Ne ovat saavutettavia, tuttuja ja jo nyt osa ihmisten terveydenhuollon arkea, toteaa kokoomuksen Castrén.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho arvioi, että esimerkiksi kausi-influenssa- ja koronarokotukset olisi kätevää hoitaa ainakin osaksi apteekkien kautta.
Asiakkaille voisi antaa mahdollisuuden valita, missä haluaa ottaa rokotuksen.
– Uskoisin, että tämä olisi myös asiakaslähtöinen tapa palvelujen toteuttamiselle. Apteekkien aukioloajat ovat aika laajat ja myös viikonloppuisin olisi mahdollista asioida. Asiakkaille voisi antaa mahdollisuuden valita, missä haluaa ottaa rokotuksen, Laiho ehdottaa.
Hoitojen seurannassa parantamisen varaa
Lievien vaivojen hoito ja pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta apteekeissa osana hoitopolkuja saa niin ikään vahvaa kannatusta. Perussuomalaisten Pia Sillanpään mukaan seuranta voisi parantua nykyisestä, jos sitä toteutettaisiin osana apteekkien palveluita, sillä apteekkeja on enemmän kuin terveyskeskuksia.
Väestö ikääntyy ja siksi on tärkeää, että kehitämme keinoja, joilla voimme tarjota ihmisille palveluita joustavasti ja lähellä.
– Kokemuksia kannattaa ehdottomasti ottaa muista maista, joissa tätä on jo toteutettu. Väestö ikääntyy ja siksi on tärkeää, että kehitämme keinoja, joilla voimme tarjota ihmisille palveluita joustavasti ja lähellä, joka myös vähentää kuormitusta terveyskeskusjonoista. Se parantaa myös syrjäseutujen palveluita, Sillanpää sanoo.
Kokoomuksen Castrénin mukaan apteekki voisi tässä toimia vaihtoehtona terveyskeskuskäynnille silloin, kun se on turvallista ja tarkoituksenmukaista ja osa yhdessä sovittua hoitopolkua.
Palveluiden järjestämisessä sote-valiokuntalaiset korostavat apteekin henkilöstön riittävää osaamista sekä selkeitä kriteereitä sille, mitä vaivoja ja sairauksia olisi mahdollista seurata apteekeissa. Tärkeää on myös, että asiakas ohjataan tarvittaessa lääkäriin.
Ainoastaan vasemmiston Aino-Kaisa Pekonen suhtautuu kriittisesti apteekissa tapahtuvaan lievien vaivojen hoitoon ja hoidon seurantaan.
– Tämä on vahvasti perusterveydenhuollossa sairaanhoitajien ja lääkäreiden työnkuvaa, eikä perusterveydenhuollon palveluita ole tarpeen pilkkoa ja pirstaloida yhtään, Pekonen sanoo.
Reseptien uusiminen apteekissa saa kannatusta
Kansallisen rokotusohjelman rokotusten, lievien vaivojen hoidon ja pitkäaikaissairauksien hoidon seurannan lisäksi Apteekkariliitto ehdottaa lääkeinjektioiden antamisen mahdollistamista farmasian ammattilaisille, tiettyjen reseptilääkkeiden muuttamista lisäneuvontaa vaativiksi itsehoitolääkkeiksi sekä reseptien uusimisen mahdollistamista farmasian ammattilaisille rajatuissa tilanteissa.
Näistä eniten kannatusta saa reseptien uusiminen apteekissa rajatuissa tilanteissa.
– Reseptien uusiminen on kannatettava ajatus, kun rajaus tehdään tarkasti ja harkiten, toteaa kokoomuksen Ville Väyrynen.
Perussuomalaisten Pia Sillanpään mukaan reseptin uusiminen apteekissa olisi asiakkaan edun mukaista ja vähentäisi tarvetta hakea kiireesti vastaanottoaikaa terveyskeskuksesta silloin, kun kyse on pitkäaikaisesti käytetystä lääkkeestä, ja resepti on juuri vanhentunut.
Maaret Castrénin mukaan apteekkipohjainen uusiminen voisi auttaa erityisesti niitä, joille digipalvelut eivät ole luontevia, kuten pienillä paikkakunnilla asuvia iäkkäitä.
– Samalla farmasian ammattilainen voisi varmistaa lääkehoidon ajantasaisuutta ja tunnistaa ongelmia.
Castrén alleviivaa, että rationaalisen lääkehoidon periaatteiden täytyy ohjata käytäntöä.
Lääkeinjektioiden antamisen mahdollistamiseen valiokuntalaiset suhtautuvat hiukan varovaisemmin. Vastauksissa korostetaan, että palvelun toteutuessa täytyy huolehtia riittävästä koulutuksesta ja selkeästä sääntelystä.
Varovaisinta suhtautuminen on tiettyjen reseptilääkkeiden muuttamiseen lisääneuvontaa vaativiksi itsehoitolääkkeiksi. Vastauksissa painotetaan, että kyse ei saa olla lääkkeiden vapaasta saatavuudesta, vaan farmaseuttinen arviointi, neuvonta ja tarkka rajaus ovat välttämättömiä.
Apteekeille taattava riittävä korvaus palveluista
Palveluiden rahoituksen osalta valiokunnan jäsenet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että uusia tehtäviä ei voida rakentaa apteekkien harteille ilman taloudellisesti toimivaa rahoitusmallia.
Apteekeille tulee taata selkeä ja riittävä korvaus niiden tekemästä työstä, jotta palveluiden tarjoaminen on taloudellisesti kannattavaa.
– Apteekeille tulee taata selkeä ja riittävä korvaus niiden tekemästä työstä, jotta palveluiden tarjoaminen on taloudellisesti kannattavaa. Palvelut tulisi rahoittaa osittain julkisin varoin, sillä ne vähentäisivät muun terveydenhuollon kustannuksia ja keventäisivät järjestelmän kokonaiskuormitusta, kristillisten Päivi Räsänen toteaa.
Malleja julkisin varoin tapahtuvalle rahoitukselle ovat valiokuntalaisten mukaan Kela-korvaukset ja hyvinvointialueiden ostopalvelut.
– Näkisin, että hyvinvointialue voisi ostaa näitä palveluita paikallisilta apteekeilta. Se olisi osittain myös ennaltaehkäisevää palvelua, joka säästää hyvinvointialueen kustannuksia muista palveluista. Toinen vaihtoehto voisi olla Kela-korvattava palvelu, jossa asiakas ostaa palvelun apteekista, mutta saa siitä Kela-korvauksen, jolloin hinta olisi asiakkaalle kohtuullinen, pohtii perussuomalaisten Pia Sillanpää.
Itse näkisin apteekkien mahdollisen laajenevan roolin osana julkista terveydenhuoltoa, ja tässä tapauksessa hyvinvointialueiden tulisi ostaa palveluja apteekeista osana hoitoketjua.
Samoilla linjoilla on vasemmiston Aino-Kaisa Pekonen.
– Itse näkisin apteekkien mahdollisen laajenevan roolin osana julkista terveydenhuoltoa, ja tässä tapauksessa hyvinvointialueiden tulisi ostaa palveluja apteekeista osana hoitoketjua, Pekonen sanoo.
Keskustan Hilkka Kemppi tarkastelisi uudestaan myös jo tehtyjä apteekkitalouden toimenpiteitä.
– Keskusta on korostanut, että rahoituksen tulisi olla riittävää. Se edellyttää esimerkiksi lääketaksaleikkauksen perumista, apteekkiveron progression vahvistamista pienempien apteekkien aseman turvaamiseksi sekä sivuapteekkivähennyksen korottamista. Näillä ratkaisuilla voidaan turvata palveluiden säilyminen koko Suomessa samalla, kun apteekeille voidaan rakentaa uusia tehtäviä osaksi hoitoketjuja, Kemppi sanoo.
On selvää, ettei uusia tehtäviä voida siirtää apteekeille ilman asianmukaista korvausta.
Myös valiokunnan puheenjohtaja, SDP:n Krista Kiuru kritisoi istuvan hallituksen apteekkeihin kohdistamia leikkauksia. Kiurun mukaan leikkaukset ovat vaarantaneet maankattavan apteekkiverkoston ja samalla lääkehuollon huoltovarmuuden.
– Apteekkien toimintaedellytyksistä on huolehdittava koko maassa, sillä kattava apteekkiverkosto on tärkeä osa yhdenvertaisia terveyspalveluja ja turvallista lääkehuoltoa. Mikäli hyvinvointialueet hyödyntävät apteekkeja nykyistä laajemmin palvelutuotannossa, tarvitaan palveluille selkeä ja kestävällä tavalla järjestetty rahoitus. On selvää, ettei uusia tehtäviä voida siirtää apteekeille ilman asianmukaista korvausta, Kiuru sanoo.
Myös Kokoomuksen Maaret Castrén tarkastelisi rahoitusta laajemminkin.
– Siirtämällä painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja panostamalla vaikuttaviin hoitoihin saadaan aikaan kustannushyötyjä. Ei leikkaamalla, vaan tekemällä asiat viisaammin. Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli juuri tässä painopisteen siirrossa.
Olisi hienoa, jos saisimme käyntiin muutaman kokeilun, jonka valtio rahoittaisi.
RKP:n Henrik Wickström lähtisi hakemaan rahoitusratkaisua pilotin kautta.
– Näen, että olisi hienoa, jos saisimme käyntiin muutaman kokeilun, jonka valtio rahoittaisi. Uskon, että se olisi paras tie lopulliseen konkreettiseen ratkaisuun.
Roolit ja vastuut selviksi
Mitä apteekkien matalan kynnyksen palveluiden toteutuminen sitten sote-valiokuntalaisten mukaan edellyttäisi?
Ainakin sitä, että apteekit tunnistetaan aidosti osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta eikä erillisiksi toimijoiksi.
Tämän kaiken toteutuminen vaatii sitä, että yhteiskunnan tasolla todella ymmärretään apteekkiverkoston merkitys osana sote-järjestelmäämme. Apteekeilla on valtavasti annettavaa lääkehoidon eri osa-alueisiin.
– Tämän kaiken toteutuminen vaatii sitä, että yhteiskunnan tasolla todella ymmärretään apteekkiverkoston merkitys osana sote-järjestelmäämme. Ne eivät ole pelkästään lääkkeiden myyntipisteitä. Apteekeilla on valtavasti annettavaa lääkehoidon eri osa-alueisiin, painottaa kokoomuksen Ville Väyrynen.
Apteekkien potentiaalin tunnistamisen lisäksi tarvitaan selkeät valtakunnalliset toimintamallit, vastuunjako ja lainsäädäntö, jotka mahdollistavat palveluiden toteuttamisen turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
– Palveluiden toteutuminen edellyttää valtakunnallisia toimintamalleja, selkeitä vastuunjakoja sekä toimivaa yhteistyötä hyvinvointialueiden ja apteekkien välillä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ne palvelut, joissa apteekkien osaaminen tuottaa eniten hyötyä potilaille ja koko terveydenhuoltojärjestelmälle, arvioi SDP:n Krista Kiuru
Keskeisinä edellytyksinä valiokuntalaiset näkevät myös yhteensopivat tietojärjestelmät ja sujuvan tiedonkulun, sekä apteekkien henkilöstön riittävän koulutuksen ja osaamisen.
– Koulutuksen merkitystä apteekkien henkilökunnalle ei voi olla korostamatta liikaa. Lisäksi on tärkeää, että apteekeissa päästään kirjaamaan tarvittavat tiedot asiakkaista, että terveydenhuollossa on koko ajan käytössä samat tiedot apteekkien kanssa, perussuomalaisten Sillanpää summaa.
Tavoitteena tulee olla apteekkiverkoston vahvistaminen
Moni valiokunnan jäsenistä korostaa, että uudistukset tulee toteuttaa niin, että koko maan kattava apteekkiverkosto säilyy.
– Lainsäädännön tulee mahdollistaa, ei edellyttää uusien palveluiden tarjoamista. Käytännöntason yhteistyön apteekkien ja muun terveydenhuollon välillä on oltava sujuvaa ja vertikaalista. Lääkemyynti on apteekkien päätehtävä, eikä apteekkeja pidä velvoittaa tarjoamaan kannattamattomia palveluja, huomauttaa kristillisten Päivi Räsänen.
Tavoitteena pitäisi olla se, että apteekkiverkostoa vahvistetaan ja apteekkien roolia hyödynnetään nykyistä paremmin ihmisten arjen terveyspalveluissa kaikkialla Suomessa.
Samoilla linjoilla on keskustan Hilkka Kemppi.
– On tärkeää, että uudistukset eivät johda palveluiden keskittymiseen tai pienempien apteekkien aseman heikkenemiseen. Päinvastoin tavoitteena pitäisi olla se, että apteekkiverkostoa vahvistetaan ja apteekkien roolia hyödynnetään nykyistä paremmin ihmisten arjen terveyspalveluissa kaikkialla Suomessa.
Näin kysely tehtiin
Apteekkari-lehti kysyi kaikilta sote-valiokunnan jäseniltä kolme kysymystä:
- Mitä mieltä olette Apteekkariliiton ehdotuksista apteekkien uusista palveluista ja niiden soveltuvuudesta Suomen apteekkeihin?
- Miten nämä palvelut tulisi mielestänne rahoittaa?
- Miten mielestänne parhaiten varmistettaisiin palveluiden toteutuminen ja niiden integroituminen kiinteäksi osaksi sote-palvelupolkuja? Eli mitä palveluiden toteutuminen mielestänne vaatii?
Kyselyyn vastasivat Maaret Castrén (kok), Hilkka Kemppi (kesk), Krista Kiuru (sd), Mia Laiho (kok), Hanna-Leena Mattila (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Päivi Räsänen (kd), Pia Sillanpää (ps) Henrik Wickström (rkp) ja Ville Väyrynen (kok).