Paneelikeskustelu: Apteekin tehtävät ja talous kytkeytyvät yhteen – Uudet palvelut tulee myös rahoittaa
Apteekkityö, Talous, Uudistuva apteekki - 09.05.2025 at 07:52
Apteekkitalouden kokonaisuudistus tulee lausunnoille jo kesällä. Lakipakettiin tulee myös apteekkitoimintaa sujuvoittavia uudistuksia. Sen sijaan esitystä apteekkitoiminnan uudistamisesta joudutaan odottamaan ensi kevääseen. APTEEKKARI 2025 -tapahtuman paneelissa järjestys herätti kritiikkiä.
Lue tiivistelmä
- Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoi, että hallituksen ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sisältää muun muassa apteekkiveron muuttamisen niin, että vero pohjautuu jatkossa apteekkien myyntikatteeseen. Sen sijaan esitystä apteekkitoiminnan uudistamisesta joudutaan odottamaan ensi kevääseen.
- Paneelikeskustelussa nousi esiin huoli siitä, että ensin tehdään päätöksiä apteekkien taloudesta ja vasta sitten puhutaan niiden tehtävistä.
- Hallituksen esitys sisältää myös ehdotuksen itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisesta. Paneelissa nostettiin esiin kysymyksiä uudistuksen tavoitteista sekä huolia sen seurauksista.
- Paneelissa pohdittiin myös apteekkien tulevaa rahoitusta. Panelistit korostivat tarvetta apteekkien roolin ja rahoituksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) toi APTEEKKARI 2025 -tapahtumaan toivottuja uutisia. Apteekkitalouden kokonaisuudistus etenee, ja hallituksen valmisteilla oleva ehdotus sisältää muun muassa apteekkiveron uudistamisen niin, että vero pohjautuu jatkossa apteekkien myyntikatteeseen, eikä liikevaihtoon, kuten tähän asti.
Ministerin mukaan hallituksen esitys apteekkitalouden uudistuksista tulee lausuntokierrokselle kesällä. Sen sijaan esitystä apteekkitoiminnan uudistamisesta ja muun muassa apteekkien roolista osana terveydenhuoltoa joudutaan odottamaan ensi kevääseen.
Tämä työjärjestys kirvoitti kritiikkiä ministerin puheenvuoron jälkeen pidetyssä paneelikeskustelussa. Fimean ylijohtajan Eija Pelkosen mukaan Fimeassa ollaan huolissaan siitä, että ensin tehdään päätöksiä apteekkien taloudesta ja vasta sitten puhutaan niiden tehtävistä.
– Meidän mielestämme kuitenkin juuri tehtävät olisi se kaikista keskeisin päätettävä asia, Pelkonen totesi.
Myös Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen arvioi, että järjestys on hieman ”hassu”.
– Toivomme kuitenkin, että seuraavalla vaalikaudella todella mietitään, miten apteekit käytännössä integroidaan osaksi terveydenhuoltoa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusjohtaja Samuli Leppälä puolestaan piti hyvänä, että ensin mietitään apteekkien nykyisiä tehtäviä ja niiden rahoitusta. Leppälän mukaan niissäkin on vielä epäselvyyksiä.
Mitä itsehoitolääkkeiden lisämyynnillä tavoitellaan?
Kesällä lausuntokierrokselle lähtevä hallituksen esitys sisältää siis paitsi apteekkiveron uudistamisen, myös ehdotuksen lääketaksan kautta toteutettavista noin 30 miljoonan euron säästöistä. Lisäksi esitys ottaa kantaa itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamiseen ja apteekkityön sujuvoittamiseen muun muassa saatavuushäiriötilanteissa.
Näistä itsehoitolääkekysymys ja itsehoitolääkkeisiin liittyvä neuvonta kirvoitti panelisteissa keskustelua.
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi muistutti, että itsehoitolääkeneuvontaa ei pitäisi pelkistää tiettyyn itsehoitolääkkeeseen liittyväksi neuvonnaksi, vaan neuvonta on sitä, että katsotaan asiakkaan kokonaistilannetta ja sitä, mihin käyttöön lääke on tulossa. Pirttijärven mukaan itsehoitolääkkeitä myytäessä tai ostettaessa pitäisi siis olla mahdollisuus pureutua tähän kokonaisuuteen.
Ei ole osoituksia siitä, että lääkkeiden myyntiä pitäisi lisätä.
– Huolemme on, että myynnin laajentaminen lisää lääkkeiden käyttöä ja lääkkeisiin liittyviä haittoja, Pirttijärvi totesi.
Samaa huolta kannetaan Fimeassa.
– Ei ole osoituksia siitä, että lääkkeiden myyntiä pitäisi lisätä, Fimean Eija Pelkonen tiivisti.
Pelkosen mukaan epäselväksi on jäänyt, miksi myyntiä halutaan laajentaa ja mitä sillä tavoitellaan.
Apteekkariliiton Hirvonen muistutti itsehoitolääkemyynnin merkityksestä apteekkien taloudelle ja siten apteekkiverkoston säilymiselle.
– Reseptilääkemyynnin kate on jo syöty, ja on ajateltu, että apteekkiverkosto elää muulla myynnillä. Nyt sitten syödään apteekkiverkoston toista tukijalkaa.
KKV:n Leppälän mukaan myynnin laajentaminen kuitenkin palvelisi kuluttajaa. Silti hänkin korosti neuvonnan järjestämistä silloin, kun sitä tarvitaan.
Toiveena pidemmän aikavälin kehitys
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Lauri Pelkonen kuvasi meneillään olevaa apteekkitalouden kokonaisuudistusta liikkuvaksi junaksi, joka etenee koko ajan, ja jonka ympärillä maailma muuttuu jatkuvasti. Käytettävissä ei esimerkiksi ole kattavaa dataa siitä, miten vaikkapa kuluvan vuoden alusta toteutetut säästöt näkyvät apteekeissa.
– Parhaita arvauksia koetetaan tässä tehdä. Teemme niin hyvää työtä kuin voimme ja nostamme haasteet esiin poliittiseen päätöksentekoon, Pelkonen kuvasi.
Apteekkariliiton Hirvonen sanoi kaipaavansa vaalikaudet ylittävää visiota kehityksen suunnasta, jotta apteekkialalla uskallettaisiin tehdä investointeja ja jotta ala jatkossakin houkuttaisi ryhtymään apteekkariksi.
– Lääkepolitiikassa on ollut tempoilevuutta. Muutama vuosi sitten esimerkiksi lisättiin apteekkien lukumäärää, ja nyt talous heikkenee, ja pienet apteekit ovat helisemässä.
Apteekin tulevaisuus on palveluissa – entä rahoitus?
Yksi pidemmän aikavälin kysymys on se, mistä apteekkien tulon ylipäätään tulisi muodostua. Jos painopiste on yhä enemmän neuvonnassa ja palveluissa, tulisiko myös tulonmuodostuksen nojata jatkossa enemmän näihin?
STM:n Lauri Pelkonen sanoi näkevänsä hyvänä kehityksenä, että apteekin palkkio olisi nykyistä vähemmän kytköksissä lääkkeen hintaan. Pelkosen mukaan työn alla olevaan uudistukseen näin radikaali muutos ei kuitenkaan ehdi.
Fimean Eija Pelkonen peräänkuulutti ennen muuta pitkäjänteistä näkymää apteekin rooliin ja siihen, mistä apteekin tulo jatkossa muodostuu.
– Ennakoimattomuus on myrkkyä laadun ja palveluiden kehittämiselle.
KKV:n Leppälän mukaan on suorastaan nurinkurista, että apteekissa annettava neuvonta rahoitetaan lääkkeiden myynnillä. Toisenlaista mallia tulisi hänen mukaansa ilman muuta selvittää.
Maija Pirttijärvi muistutti, että maailmalla on jo lukuisia esimerkkejä toisenlaisista palvelu- ja rahoitusmalleista.
Apteekkariliiton Hirvonen linjasi, että palveluissa on joka tapauksessa apteekkitoiminnan tulevaisuus, ja tällöin palvelu on myös se tuote, josta pitää tulla tuloja.
Laskeeko myynnin vapauttaminen hintoja?
Varsinaisen paneelin jälkeen yleisöstä esitettiin etenkin KKV:lle ja Fimealle suunnattu kysymys siitä, millä perusteella itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamisen uskotaan laskevan niiden hintoja. Kysyjän mukaan näin ei ole yksiselitteisesti käynyt sen enempää taksiuudistuksessa kuin alkoholin myynnin vapauttamisessakaan.
KKV:n Leppälän mukaan yleensä kilpailun lisääntyminen laskee hintoja, ja näin on käynyt esimerkiksi a-oluissa. Taksikyydeissä taas hinnat ovat laskeneet kaupungeissa mutta nousseet syrjäseuduilla.
Fimean Pelkonen oli suorasanaisempi:
– Meillä ei ole harhaluuloja hintojen laskusta. Yleensä käy niin, että ensin tapahtuu hintojen laskua ja sitten ne lähtevät nousuun. Etenkin jos käy niin kuin Ruotsissa, missä isoilla ketjuilla on isoja markkinaosuuksia.
Lue myös
Lääkkeiden hinnat Suomen myydyimmän reseptilääkkeen hinnat romahtivat
Ruotsi Tutkimus: Ruotsin apteekkiuudistus lisäsi apteekkien määrää mutta pysäytti palveluiden kehittämisen
Lääkesäästöt Biologisten lääkkeiden apteekkivaihto tuottamassa huomattavat säästöt jo tänä vuonna – Vaikuttaa myös apteekkien talouteen
