Käynnistyykö tästä apteekkien sote-yhteistyö Helsingissä?
Uudistuva apteekki - 19.12.2025 at 08:35
Helsingin Kamppiin valmistuvaan terveys- ja hyvinvointikeskukseen tulee tilat apteekille, sillä farmaseuttinen apu halutaan lähelle potilaita ja sote-ammattilaisia. Sekä apteekeissa että sote-palveluissa fyysinen läheisyys nähdään mahdollisuutena tiivistää muutakin yhteistyötä. Yhteistyön raameja tulisi kuitenkin rakentaa koko kaupunki ja sen palvelut huomioiden.
Lue tiivistelmä
- Helsingin Kamppiin rakennetaan parhaillaan terveys- ja hyvinvointikeskusta, jonka katutasoon on varattu tila myös apteekille.
- Kaupungin edustajien mukaan samoissa tiloissa toimiminen voisi avata mahdollisuuksia apteekin ja muun soten yhteistyölle.
- Apteekeissa toivotaan, että yhteistyötä rakennetaan kuitenkin koko kaupunki ja sen palvelut ja asukkaat huomioiden.
Helsingin Kamppiin rakennetaan parhaillaan terveys- ja hyvinvointikeskusta, jonka katutasoon on varattu tila myös apteekille. Mikäli rakennushanke etenee aikataulussa, uusi keskus avautuu keväällä 2027.
Helsingin kaupungin mukaan tiloihin haluttiin apteekki, koska lääkehoidot ovat olennainen osa terveydenhoitoa.
Kehityslääkärin ja terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikön Lars Rosengrenin mukaan apteekin ansiosta sekä keskuksessa asioivat potilaat että siellä työskentelevät sote-ammattilaiset löytävät tarvittaessa farmaseuttista apua läheltä.
Apteekit sote-palveluiden avuksi
Apteekit voisivat kuitenkin auttaa julkista sote-huoltoa enemmänkin kuin vain huolehtimalla lääkehoidoista. Jo yli 130 apteekkia eri puolilla Suomea tarjoaa rokotuspalveluita, ja apteekkien Terveyspisteissä hoituvat monet pikkuvaivat ilman, että tarvitaan lääkärin vastaanottoa.
Apteekit voivat auttaa myös lääkehoitojen seurannassa, mikä vähentää etenkin lääkityksen haitoista johtuvia päivystyskäyntejä. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyi viime vuonna sydänpotilaiden hoitopolun kehittämiseen tähtäävä hanke, jonka tavoitteena on varmistaa, että akuutin sydäntapahtuman vuoksi sairaalaan joutuneen potilaan hoito jatkuu turvallisesti myös kotiutumisen jälkeen.
Apteekkien roolina on seurata hoidon onnistumista ja sitouttaa potilaat käyttämään lääkärin määräämiä lääkkeitä.
Lisäksi Pohjois-Savossa on menossa hyvinvointialueen, yliopiston ja apteekkien yhteinen hanke lääkehoidon ongelmien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi.
Satakunnassa puolestaan on pilotoitu lääkeneuvolaa muun muassa astman hoidon neuvonnassa.
Myös Euroopan unionin apteekkijärjestö PGEU on hiljattain ottanut kantaa apteekkien rooliin osana hoitopolkuja. Järjestön mukaan apteekeilla tulisi olla nykyistä suurempi rooli muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, riskitekijöiden tunnistamisessa sekä sairauksiin liittyvien lääkehoitojen varmistamisessa ja seurannassa
Resurssipula vaivaa Helsingissäkin
Ideana hankkeissa on, että apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyöllä helpotetaan julkisen terveydenhuollon kuormaa ja säästetään muun muassa lääkäriresursseja niille potilaille, jotka lääkäriä oikeasti tarvitsevat.
Helsingissä yhteistyö ei kuitenkaan ole toistaiseksi ottanut tulta alleen. Voisiko apteekin ja terveysaseman sijainti saman katon alla tuoda uutta pontta yhteistyölle, esimerkiksi erilaisille pilottihankkeille?
– Varmasti mahdollisuuksia löytyy, Rosengren sanoo.
Jos löydämme hyviä palvelumalleja, joilla työtä saadaan jaettua tai tarpeisiin muutoin vastattua, en näe estettä niiden hyödyntämiselle.
Hänen mukaansa tähänkään asti yhteistyölle ei ole ollut mitään periaatteellista estettä, mahdollisuuteen vain ei ole kiireiden keskellä ehditty paneutua.
– Uskon, että siinä vaiheessa, kun uusiin tiloihin on asetuttu, voisi lähteä virittelemään yhteistyökuvioita. Samassa tilassa toimiminen helpottaa pilottihankkeita ja madaltaa rimaa tehdä yhteistyötä.
Rosengrenin mukaan Helsingissä terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, kuten muillakin alueilla.
– Jos siis löydämme hyviä palvelumalleja, joilla työtä saadaan jaettua tai tarpeisiin muutoin vastattua, en näe estettä niiden hyödyntämiselle.
Yhteistyötä lääkitysturvallisuuden parantamiseksi
Parhaillaan Helsingin seudulla ollaan tiivistämässä apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä lääkitysturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Muun muassa yhteinen vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro on tarkoitus ottaa käyttöön piakkoin. Vastaava järjestelmä on jo käytössä useilla hyvinvointialueilla.
Lisäksi Helsinkiin on perustettu lääkitysturvallisuusfoorumi, jossa niin ikään tehdään yhteistyötä lääkitysturvallisuuden kehittämiseksi ja hukkatyön karsimiseksi niin apteekeissa kuin muualla terveydenhuollossa. Foorumin avulla pyritään parantamaan tiedonkulkua, taklaamaan lääkitykseen liittyviä vaaratilanteita ja luomaan yhteisiä käytänteitä turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi.
Esimerkiksi yksityisen annosjakelupotilaan palvelupolussa on monta riskikohtaa, joihin olisi hyvä sopia yhteiset käytännöt eri toimijoiden välillä, jotta varmistetaan turvallinen lääkehoito.
Foorumissa on muun muassa keskusteltu apteekeissa havaituista resepteihin liittyvistä ongelmista ja haasteista. Kun ongelmat ovat tiedossa, niitä voidaan taklata ja siten virtaviivaistaa työtä sekä apteekin että terveydenhuollon päässä.
– Juuri nyt yhteistyö keskittyy siis ennen muuta lääkitysturvallisuuden kehittämiseen, päällekkäisen työn karsimiseen ja tiedonkulun parantamiseen, kertoo Helsingin seudun sote-apteekkarina toimiva Lauttasaaren Kirkkoapteekin apteekkari ja Helsingin Apteekkariyhdistyksen varapuheenjohtaja Nina Isonen-Sjölund.
Apteekit lääkehoitojen tukena
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kuitenkin myös konkreettisempi terveydenhoidollinen yhteistyö. Isonen-Sjölundin mukaan ensivaiheessa hyvä yhteistyöhanke voisi olla eri potilasryhmien tukeminen lääkehoidossa.
– Olemme havainneet, että esimerkiksi yksityisen annosjakelupotilaan palvelupolussa on monta riskikohtaa, joihin olisi hyvä sopia yhteiset käytännöt eri toimijoiden välillä, jotta varmistetaan turvallinen lääkehoito, Isonen-Sjölund sanoo.
Apteekissa voitaisiin tukea myös esimerkiksi astmapotilaiden inhalaatiotekniikkaa tai diabetespotilaiden hoitoa.
– Rokotusyhteistyö voisi myös olla kokonaisuus, jota mietitään yhdessä.
Mahdollisuudet pöydälle yhteisessä foorumissa?
Isonen-Sjölund muistuttaa, että vaikka yhteistyötä päädyttäisiin pilotoimaan yhdessä apteekissa, yhteistyö kannattaa aloittaa Helsingin Apteekkariyhdistyksen verkoston kautta niin, että koko alueen apteekit ovat mukana ja tietoisia hankkeista. Näin varmistetaan, että potilaat saavat matalan kynnyksen palvelun kaikkialla Helsingissä samalla tavalla.
Isonen-Sjölundin mukaan Helsingissä on jo esimerkkejä siitä, miten farmaseuttiyhteistyö terveysaseman kanssa toimii arjessa hyvin.
– Olemme erittäin kiinnostuneita edelleen kehittämään tätä yhteistyötä kaupungin kanssa.
Näin voitaisiin lisätä ymmärrystä siitä potentiaalista, jota kullakin toimijalla on osana alueen terveydenhuoltojärjestelmää. Siten voisimme myös nykyistä tehokkaammin taklata niitä resurssi- ja muita haasteita, joita terveydenhuoltoon liittyy.
Isonen-Sjölundin mukaan yksi tapa tiivistää yhteistyötä voisi olla alueen sote-toimijoiden yhteinen keskustelufoorumi, jossa olisivat mukana myös päättäjät, ja joka kokoontuisi vaikkapa vuosittain. Siinä apteekit voisivat omalta osaltaan esittää ratkaisuehdotuksia yhteistyöhön ja palvelujen kehittämiseen.
– Näin voitaisiin lisätä ymmärrystä siitä potentiaalista, jota kullakin toimijalla on osana alueen terveydenhuoltojärjestelmää. Siten voisimme myös nykyistä tehokkaammin taklata niitä resurssi- ja muita haasteita, joita terveydenhuoltoon liittyy, Isonen-Sjölund ehdottaa.