Tutkimus: Lääkehoidon vaaratapahtumista satojen tuhansien eurojen kustannukset hyvinvointialueella – Tarvitaan selkeä työnjako
Apteekkityö, Talous, Tutkimus, Uudistuva apteekki - 27.05.2025 at 08:33
Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdyn tutkimuksen mukaan lääkehoidon vaaratapahtumista aiheutuu alueelle kustannuksia lähes 800 000 euroa vuodessa. Tutkijoiden mukaan tilanteen korjaamiseksi tarvitaan selkeästi sovitut roolit apteekkien ja muun terveydenhuollon kesken.
Lue tiivistelmä
- Pohjois-Savon hyvinvointialueella lääkehoidon vaaratapahtumista aiheutuu vuosittain lähes 800 000 euron kustannukset. Kustannukset koostuvat pääasiassa henkilöstön työajasta ja ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä
- Kustannusten ja vaaratapahtumien minimoimiseksi tutkijat peräänkuuluttavat katkeamattoman lääkehoidon polun ja moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä sekä ajantasaista reagointia vaaratapahtumiin.
- Apteekkien roolista ja roolijaosta apteekkien ja muun terveydenhuollon kesken tulisi sopia vähintään alueellisesti, mutta mieluummin valtakunnallisesti
- Apteekkien ja muun terveydenhuollon välille tarvitaan myös yhteinen järjestelmä, joka mahdollistaisi nykyistä paremman kommunikaation ja tietojen systemaattisen kirjaamisen myös apteekeissa.
Lääkehoidon vaaratapahtumat aiheuttavat terveydenhuollolle merkittäviä lisäkustannuksia, paljastaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehty tuore tutkimus. Tutkimuksen perusteella lääkehoidon vaaratapahtumien vuosikustannukset olivat alueella lähes 800 000 euroa.
Tutkimuksen mukaan kustannuksia kertyy erityisesti henkilöstön työajan ja ylimääräisten hoitotoimenpiteiden kautta.
Yksittäisen vaaratapahtuman kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 146 euroa, ja sen selvittämiseen kului keskimäärin 73 minuuttia. Kokonaiskustannukset kaikkien raportoitujen tapahtumien osalta olivat 773 971 euroa.
Apteekkien roolista tarvitaan selkeä linjaus
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että lääkitysturvallisuutta tulee kehittää vaaratapahtumien ennaltaehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi. Tämä edellyttää muun muassa vaaratapahtumailmoitusten hyödyntämistä ennakoivassa riskienhallinnassa sekä raportoinnin ja prosessien läpinäkyvyyttä.
Lisäksi tutkijat peräänkuuluttavat katkeamatonta lääkehoidon polkua ja moniammatillista yhteistyötä sekä ajantasaista reagointia vaaratapahtumiin. Tutkijoiden mukaan tavoitteena on integroitu ja nykyistä turvallisempi lääkehoidon prosessi. Tässä apteekeilla on merkittävä rooli.
– Apteekissa tunnistettavista lääkehoidon vaaratapahtumista pitäisi saada tieto reaaliaikaisesti muualle terveydenhuoltoon, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen apteekin tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen.
Näin vaaratapahtumista saataisiin tieto ja niiden juurisyihin voitaisiin puuttua ennen kuin niistä aiheutuu vahinkoa.
Kannisen mukaan myös roolijako apteekkien ja muun terveydenhuollon kesken tulisi olla selkeästi sovittu. Roolijaosta tulisi sopia vähintään alueellisesti, mutta mieluummin valtakunnallisesti.
– Valtakunnallisen tason ohjeistus menisi varmemmin alueilla käytäntöön.
Ongelmat voidaan tunnistaa apteekissa
Vaaratapahtumien raportoinnin lisäksi Kanninen näkee avohuollon apteekeilla tärkeän roolin ylipäätään lääkitysriskien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä, jotta potilaat eivät päätyisi lääkitysongelmiensa kanssa päivystykseen.
Jotta ennaltaehkäisy onnistuisi mahdollisimman hyvin, tarvittaisiin selkeät sopimukset siitä, missä tapauksissa, miten ja minne asiakkaita apteekissa ohjataan.
– Tarvitaan siis toimintamallit riskipotilaiden tunnistamiseen.
Lisäksi tarvittaisiin apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteinen järjestelmä, johon tarvittavat tiedot kirjattaisiin ja jonka avulla avohuollon apteekit ja muu terveydenhuolto pystyisivät kommunikoimaan keskenään.
Tällä hetkellä farmasian ammattilaiset joutuvat apteekeissa pitkälti itse selvittämään, miten kirjaaminen tulisi toteuttaa, mikä luo epäyhtenäisyyttä ja kuormittaa käytännön työtä.
Samalla apteekkien ammattilaisille tulisi Kannisen mukaan mahdollistaa vaaratapahtumien ja muiden tarpeellisten huomioiden systemaattinen, rakenteistettu kirjaaminen. Tämä tulisi myös ohjeistaa valtakunnallisella tasolla.
– Tällä hetkellä rakenteista kirjaamista ja tilastointia ei ole lainkaan ohjeistettu farmasian osalta, mikä eroaa merkittävästi muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten fysioterapeuttien, tilanteesta. Tällä hetkellä farmasian ammattilaiset joutuvat apteekeissa pitkälti itse selvittämään, miten kirjaaminen tulisi toteuttaa, mikä luo epäyhtenäisyyttä ja kuormittaa käytännön työtä.
Kannisen mukaan kyse ei ole pelkästään tiedonkulusta, vaan myös esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta. Alueiden rahoitus kun määräytyy osittain kirjaamisten pohjalta, sillä se kertoo, paljonko alueella on minkäkin tyyppisiä sairauksia hoidettu. Nyt tätä tietoa voi jäädä piiloon.
– Kun kirjaaminen olisi systemaattista, asioita voitaisiin mitata, tutkia ja osoittaa nykyistä paremmin.
Kustannuksiin on herätty
Kannisen mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella apteekkien rooli ja merkitys lääkehoitojen onnistumisessa on jo tunnistettu. Taannoin alueella käynnistettiin muun muassa lääkehoidon ongelmien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseen tähdännyt hanke, jossa tehdään yhteistyötä alueen apteekkien kanssa. Lääkehoidon ongelmien ratkaiseminen on myös nostettu osaksi alueen palvelutuotantostrategiaa.
Nyt on herätty vaaratapahtumista aiheutuviin kustannuksiin. Seuraavaksi täytyy miettiä toimet ja huomioida koko hoitoketju, jotta saadaan asiakkaat voimaan hyvin ja saadaan myös säästöjä.
Konkreettiset toimenpiteet sen sijaan ovat vielä tuloillaan. Vaaratapahtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten tutkiminen on yksi askel kohti konkretiaa, ja seuraavat askeleet määritellään näiden pohjalta.
– Nyt on herätty vaaratapahtumista aiheutuviin kustannuksiin. Seuraavaksi täytyy miettiä toimet ja huomioida koko hoitoketju, jotta saadaan asiakkaat voimaan hyvin ja saadaan myös säästöjä.
Tutkimus: Lääkehoidon vaaratapahtumien kustannukset hyvinvointialueelle
- Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Pohjois-Savon hyvinvointialueella touko−kesäkuussa 2024. Vastaajat kuvasivat viimeisimmän kohtaamansa lääkehoidon vaaratapahtuman ja arvioivat sen selvittämiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin kuluneen työajan.
- Kyselyyn saatiin 133 vastausta, joista 65 prosenttia koski potilaalle tapahtuneita vaaratapahtumia. Vuositasolla vaaratapahtumiin käytettiin yhteensä 756 työpäivää, joista sairaanhoitajien osuus oli 540 työpäivää, lääkäreiden 60 työpäivää ja farmasian ammattilaisten 48 työpäivää.
- Työaikakustannukset laskettiin ammattiryhmittäin vuoden 2023 keskiarvopalkkojen perusteella. Korjaavien toimenpiteiden kustannukset määritettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikkökustannusraportin pohjalta, ja hinnat muunnettiin vuoden 2023 tasolle. Kyselyn tulokset suhteutettiin vuoden 2023 raportoituihin vaaratapahtumiin (n=4973), ja analyysit tehtiin kuvailevin tilastollisin menetelmin.
- Tutkimusryhmään kuuluivat Jonna-Carita Kanninen, Raimo Ojala, Jouni Ahonen ja Ville Valkonen.