Hyppää sisältöön

Vuoronumerolaite piippaa Karkkilan apteekissa yhtenään, ja jonoa ehtii kertyä, vaikka kaikissa kolmessa reseptiloosissa ahkeroi farmasian ammattilainen. Itsehoito-osastolla päivystävä apteekkari Sari Westermarck ihmettelee äkillistä ruuhkatilannetta. Normaalisti alkuiltapäivät ovat kaikkein seesteisintä aikaa.

Yksi selitys asiakasmäärän kasvulle voi olla siinä, että Karkkilan terveysasema on kesä-heinäkuussa kuukauden ajan suljettu. Koska lääkärin vastaanotolle ei pääse, moni pistäytyy apteekkiin tuomaan reseptejä uusittavaksi tai kysymään neuvoa terveysongelmiin.

– Meille tullaan näyttämään kaikenlaisia ihottumia, hyttysten pistoja ja nirhaumia. Vanhemmat tuovat näytille ulkona kaatuneita lapsia ja kysyvät, vaatiiko haavojen ja ruhjeiden hoito lääkäriä. Ikäihmiset kyselevät paljon särkylääkkeiden sopivuudesta ja vatsan toimintaan liittyvistä asioista, Westermarck luettelee.

Pikkukaupungin keskellä sijaitseva apteekki on auki kuutena päivänä viikossa ja siksi luonteva paikka kysyä neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Apteekki palvelee maksutta ja aikaa varaamatta.

”Aina saa kysyä ja me neuvomme mielellämme! Apteekkityön ydintä on lääkeneuvonta, ei lääkepakkausten myyminen”, korostaa apteekkari Sari Westermarck.

Elintärkeä palvelu Karkkilalle

Vuoronumerojen vaihtumista seuraavat asiakkaat eivät ole jonosta moksiskaan. Pikagallupin perusteella kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä siihen, että vajaan 9 000 asukkaan paikkakunnalla on ylipäätään vielä oma apteekki.

– Apteekki on Karkkilalle elintärkeä palvelu. Oma henkeni riippuu reseptilääkkeistä, joita tulin hakemaan. Jos tämä apteekki aikoisi lopettaa, joku laittaisi varmasti itsensä kettingeillä kiinni oveen, arvioi Markku Kallela.

Samaa mieltä apteekin tarpeellisuudesta on Arja-Leena Lahtinen. Hän asioi mielellään omassa lähiapteekissaan, koska sijainti on hyvä ja henkilökunta tuttu vuosien varrelta.

– Täällä on aina todella hyvä ja ystävällinen palvelu. Nytkin sain tekstiviestillä ilmoituksen, että voin käydä noutamassa lääkkeeni. Annan täydet kymmenen pistettä ja papukaijamerkin!

Palvelua kehuu erinomaiseksi myös Lahtisen ystävä Aune Vuorinen. Hänestä on tärkeää, että Karkkilan kaltaisilla pienillä paikkakunnilla säilyy oma apteekki.

Yksi monista apteekin kanta-asiakkaista on Anneli Koskikallio-Bäckström, joka kertoo asioineensa samassa apteekissa 40 vuoden ajan.

– Apteekilla on iso merkitys Karkkilalle. Jos täällä ei olisi omaa apteekkia, lääkkeet pitäisi hakea 25 kilometrin päästä Vihdin Nummelasta. Minulla on ajokortti, mutta monelle ilman omaa autoa liikkuminen olisi vaikeaa.

Karkkilan apteekin kanta-asiakas Markku Kallela pitää apteekkia elintärkeänä palveluna. ”Jos tämä apteekki aikoisi lopettaa, joku laittaisi varmasti itsensä kettingeillä kiinni oveen”, hän arvioi.

Apteekit tuottavat merkittävää arvoa

Lähiapteekit ovat erityisen tärkeitä pienten paikkakuntien vanhenevalle väestölle, mutta tuoreen selvityksen mukaan apteekit tuottavat merkittävää arvoa koko yhteiskunnalle.

Farmaseuttinen työ säästää muualla terveydenhuollossa keskimäärin 855 miljoonaa euroa vuodessa sillä, että julkisten terveyspalveluiden käyttö vähenee. Apteekkien työn ja neuvonnan avulla vältetään päivystyskäyntejä, erikoissairaanhoidon lääkärikäyntejä ja vuodeosastojaksoja.

Luvut perustuvat vaikuttavuustutkimukseen, jonka asiantuntijayritys ESiOR toteutti Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta viime huhti-kesäkuussa.

Säästövaikutus ei tullut yllätyksenä, sillä PricewaterhouseCoopersin (PwC) vuosina 2010 ja 2015 tekemät selvitykset apteekkien työn arvosta ovat olleet samansuuntaisia.

Selvityksessä ESiOR arvioi apteekkien farmaseuttisen työn vaikutuksia, vaikuttavuutta ja arvoa. Farmaseuttisella työllä tarkoitetaan esimerkiksi reseptilääkeneuvontaa ja hoidon tukemista, reseptipoikkeamien tarkistamista, itsehoitolääkkeillä hoidettavien vaivojen neuvontaa sekä kokonaislääkityksen yhteisvaikutusten tarkistamista.

Selvityksessä mallinnettiin apteekkien farmaseuttisen työn vaikutuksia terveydenhuollon resurssien käyttöön, asiakkaiden kokemiin terveyshyötyihin ja töistä poissaoloihin. Mallinnus toteutettiin tutkimuskirjallisuuden, saatavilla olevien julkisten ja julkaisemattomien raporttien sekä keväällä 2024 toteutetun lääkärikyselyn perusteella.

Tulosten perusteella ESiOR arvioi, kuinka paljon yhteiskunnalle syntyisi potentiaalisesti lisäkustannuksia, jos apteekit eivät tekisi farmaseuttista työtään. Selvityksessä tarkastellusta farmaseuttisesta työstä ei makseta apteekeille erillistä korvausta.

Aune Vuorinen (vas.) ja Arja-Leena Lahtinen ovat tyytyväisiä siihen, että Karkkilassa on oma apteekki.

Sairaanhoitaja apteekkiin?

K-kaupan kyljessä sijaitseva Karkkilan apteekki on vilkas reseptiapteekki, jossa annetaan paljon lääkeneuvontaa reseptitiskissä ja itsehoito-osastolla. Myös yleisen terveysneuvonnan tarve on apteekkari Sari Westermarckin mukaan kasvanut, koska asiakkaiden on entistä vaikeampi saada aikoja julkiseen terveydenhuoltoon.

Hän on valmis kehittämään apteekin palveluvalikoimaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hän harkitsee perustavansa apteekkiin terveyspisteen, jossa työskentelevä sairaanhoitaja antaisi asiakkaille rokotuksia ja tekisi pieniä toimenpiteitä, kuten korvahuuhteluita.

Rokottamista varten sairaanhoitaja ei ole välttämätön, sillä toukokuussa farmaseuteille ja proviisoreille myönnettiin rokotusoikeus. Muutama Karkkilan apteekin työntekijä on kiinnostunut suorittamaan tarvittavan lisäkoulutuksen.

– Itse suhtaudun todella myönteisesti apteekkirokottamiseen, Westermarck sanoo.

Pienellä paikkakunnalla apteekista on asiakkaille myös sellaista hyötyä, jota ei voi mitata rahassa. Westermarckin mukaan monelle kanta-asiakkaalle on tärkeää, että heitä palvelevat samat ihmiset, jotka muistavat heidät ehkä pitkältäkin ajalta.

Samaa mieltä on farmaseutti Tarja Heiniö, joka on työskennellyt Karkkilan apteekissa 24 vuotta. Asiakkaiden tunteminen helpottaa hänen mukaansa neuvontatyötä, koska tuttua asiakasta on helpompi motivoida lääkehoidossa. Heiniö on huomannut, että henkilökohtainen palvelu, aito välittäminen ja pienet huomionosoitukset voivat olla asiakkaille valtavan tärkeitä.

– Yhden meidän tutun asiakkaan puoliso sairasti pitkään. Kun puoliso lopulta menehtyi ja asiakas jäi yksin, ostimme hänelle työporukalla kortin, johon kirjoitimme lyhyen runon. Asiakas on myöhemmin kertonut, että hän katsoi sitä korttia joka ilta ja oli kiitollinen, että joku välittää.

Farmaseutti Tarja Heiniö on työskennellyt Karkkilan apteekissa 24 vuotta ja hän osaa palvella kanta-asiakkaita henkilökohtaisella otteella.

Farmaseuttisen työn arvo euroissa

• Apteekkien farmaseuttinen työ säästää hyvinvointialueiden kustannuksia 855 miljoonaa euroa vuodessa.
• Tästä itsehoitoneuvonnan tuomien säästöjen osuus on 518 miljoonaa vuodessa.
• Lisäksi asiakkaat säästävät apteekkien farmaseuttisen työn ansiosta terveyspalveluiden asiakasmaksuissa yhteensä noin 95 miljoonaa euroa vuodessa.
• Jos säästöjen lisäksi huomioidaan myös terveyshyödyt ja vältetyt työstä poissaolot, farmaseuttisen työn yhteiskunnallinen arvo on 2,6 miljardia euroa.

Lähde: ESiOR Oy: Apteekkien farmaseuttisen työn arvo, 2024

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 17 times
Said to be thoughtful 1 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times