Apteekin apu teki vaikutuksen – ”Se osoitti, että apteekilla on potilaan hoitoketjussa todella iso rooli”
Ihmiset, Yhteiskunta - 11.03.2025 at 09:11
Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi koki omakohtaisesti, miten tärkeää työtä apteekeissa tehdään. Hänen mukaansa apteekit ja niiden rooli tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun keskustellaan sote-palveluiden järjestämisestä.
Tapahtui taannoin: Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi oli puolisoineen Helsingissä ja lähdössä ulkomaille, kun he huomasivat, että puolison verenpainelääkkeet olivat unohtuneet pariskunnan Kokkolan-kotiin. Pahaksi onneksi myös resepti oli umpeutunut.
Hätäpäissään puoliso jo pohti, pitääkö hänen hypätä Kokkolan-junaan ja hakea lääkkeet kotoa. Vai pitäisikö hakeutua päivystysjonoon, ja toivoa, että asia järjestyisi siellä kohtuullisessa ajassa.
Ensin päätettiin kumminkin kysäistä asiaa lähimmästä apteekista. Muutamaa minuuttia myöhemmin puolisolla oli uusi resepti ja tarvittavat lääkkeet.
– Se osaaminen ja neuvokkuus, millä tilanne apteekissa hoidettiin, teki vaikutuksen. Se osoitti, että apteekilla on potilaan hoitoketjussa ja hoidon jatkuvuuden varmistamisessa todella iso rooli, Korkiakoski-Västi sanoo.
Pariskunta pääsi suunnitellusti matkaan
– Eikä tarvinnut kuormittaa päivystystä.
Apteekit mukaan sote-keskusteluun!
Apteekkariliiton viime vuonna teettämän selvityksen mukaan apteekeissa tehtävä farmaseuttinen työ tuo hyvinvointialueille vuosittain jopa 855 miljoonan euron säästöt. Jo pelkästään apteekeissa annettava itsehoitolääkeneuvonta säästää hyvinvointialueilta yli 500 miljoonaa. Merkittävä osa säästöistä tulee nimenomaan ”turhien” päivystyskäyntien välttämisestä ja lääkehaittojen ehkäisystä.
Laskelmat ovat toki laskelmia, ja niihin liittyy aina muuttujia, mutta kyseessä on Korkiakoski-Västin mukaan joka tapauksessa iso raha.
– Kokoluokka on sama kuin joidenkin hyvinvointialueiden vuosibudjetti. Joten vaikka säästö olisi vain puolet selvityksessä lasketusta, se olisi silti valtavan iso raha.
Korkiakoski-Västin mukaan häntä häiritseekin se, että kun julkisuudessa puhutaan terveydenhuollosta ja sen kustannuksista, päädytään aina puhumaan yhtäältä julkisesta terveydenhuollosta ja toisaalta yksityisistä terveysjäteistä.
– Apteekit ja niiden rooli jäävät kokonaan pois keskustelusta.
Olen kotoisin pieneltä maaseutupaikkakunnalta, jossa ikääntyvät vanhempani edelleen asuvat. Kun käy heidän kanssaan kylän apteekissa, huomaa, että apteekki on siellä se paikka, jossa kysytään kaikenlaisia asioita.
Samaan aikaa apteekeilla on yhä isompi ja konkreettisempi merkitys terveydenhuollon lähipalveluna. Korkiakoski-Västillä on tästäkin esimerkki omasta elämästä.
– Olen kotoisin pieneltä maaseutupaikkakunnalta, jossa ikääntyvät vanhempani edelleen asuvat. Kun käy heidän kanssaan kylän apteekissa, huomaa, että apteekki on siellä se paikka, jossa kysytään kaikenlaisia asioita. Että ”kuulostaako tämä minun yskäni siltä, että pitäisi mennä lääkäriin”.
Apteekkiverkostoa tarvitaan
Apteekkien rooli terveydenhuollon lähipalveluna korostuu etenkin siellä, missä terveyspalvelut on keskitetty ja lähipalveluita on karsittu. Keskittäminen todennäköisesti jatkuu, joten apteekin merkitys sen kuin kasvaa.
Korkiakoski-Västi pitääkin tärkeänä, että nykyinen apteekkiverkosto säilyy.
– Se on tärkeää etenkin siellä, missä terveysasema on siirtynyt aiempaa kauemmas. Näillä alueilla on tarve apteekin tarjoamalle neuvonnalle ja ohjaukselle. Apteekki tuo turvallisuutta.
Korkiakoski-Västi toivookin, että apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyö tiivistyisi niin, että apteekit voisivat täydentää muun terveydenhuollon palveluita siellä, missä niille on tarvetta. Se voisi tapahtua useilla eri tavoilla.
Yksi hyvinvointialueiden murheenkryyneistä on tilakysymys. Seinien ylläpito maksaa, ja juuri se on merkittävä syy sille, että palveluita keskitetään.
– Voisiko apteekin tiloissa olla esimerkiksi parina päivänä viikossa hyvinvointialueen terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotto harvaan asutuilla seuduilla, Korkiakoski-Västi kysyy.
Tilayhteistyön lisäksi tarvetta on toki muunkinlaiselle yhteistyölle. Apteekin henkilökunta on usein avainasemassa kohtaamassa esimerkiksi ikääntyneet asiakkaat. Juuri apteekissa usein nähdään ensimmäisenä, kun asiakkaat kunto alkaa romahtaa. Korkiakoski-Västin mukaan olisi arvokasta, jos tästä saataisiin tieto muualle sote-huoltoon.
Kolmanneksi keskeiseksi yhteistyön muodoksi Koskikoski-Västi nostaa rokotukset. Niiden järjestämisessä apteekit olisivat iso apu hyvinvointialueille.
Säästöpaineet ovat johtaneet myös ylilyönteihin
Apteekeissa ollaan valmiita vastaamaan hyvinvointialueiden tarpeisiin, mutta ongelmana on paitsi valmiiden toimintamallien puute, myös raha. Hyvinvointialueiden talous on Korkiakoski-Västin sanoin ”ajettu seinään”, ja se on johtanut monilla alueilla hätäratkaisuihin. Toimiviakin ostopalveluita on lakkautettu, mukaan lukien rokotusyhteistyö apteekin kanssa.
– On totta, että alueilla on hätäpäissään lopetettu vähän kaikki mahdollinen. Tässä on tullut myös ylilyöntejä, ja on tehty ratkaisuja, jotka eivät kanna pitkässä juoksussa.
Korkiakoski-Västi sanoo uskovansa, että kunhan taloudellinen turbulenssi rauhoittuu, toimivia ja tehokkaaksi todettuja ostopalvelusopimuksia pystytään palauttamaan.
On totta, että alueilla on hätäpäissään lopetettu vähän kaikki mahdollinen. Tässä on tullut myös ylilyöntejä, ja on tehty ratkaisuja, jotka eivät kanna pitkässä juoksussa.
Toisaalta fakta on, että kukkaronnyörit pysyvät varmasti tiukalla jatkossakin. Siksi keskustelua tulee käydä myös siitä, voisivatko asiakkaat itse maksaa joistakin palveluista.
– Että esimerkiksi maaseutualueella maksettaisiin siitä, että saadaan palvelu lähiapteekista sen sijaan, että matkustetaan kauemmas terveyskeskukseen.
Niin tai näin, Korkiakoski-Västi rohkaisee apteekkeja käymään keskustelua hyvinvointialueiden johdon kanssa. Hänen mukaansa apteekkien arvo kyllä tunnetaan alueilla. Sen sijaan kansallisten yhteistyömallien luomista hän pitää haastavana siksi, että alueet ovat keskenään hyvin erilaisia.
Moni asia on paremmin kuin ennen
Vaikka alueet ovat keskenään erilaisia, niillä on myös yhteisiä intressejä ja jaettuja haasteita. Korkiakoski-Västin luotsaama Hyvil Oy toimii näiden yhteisten nimittäjien valtakunnallisena äänitorvena.
Julkisessa keskustelussa on keskitytty lähinnä alueiden talouteen ja sen kurimukseen, ja keskustelun tiimellyksessä on aika ajoin kyseenalaistettu koko sote-järjestelmäuudistus. Korkiakoski-Västi kuitenkin muistuttaa, että ongelmia oli myös vanhassa järjestelmässä, ja moni paikoin asiat ovat uudistuksen myötä menneet parempaan suuntaan.
– Alueet ovat aiempaa tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia. Ennen uudistusta meillä oli alueita, joilla ei ollut saatavana edes kaikkia lakisääteisiä palveluita. Nyt on. Ne eivät ehkä ole ihan omalla kotinurkalla, mutta alueella kyllä.
Korkiakoski-Västin mukaan aiempaa leveämmät hartiat helpottavat myös henkilöstön rekrytointia, olkoonkin, että uutisissa puhutaan enimmäkseen henkilöstöpulasta.
– Voin vain kuvitella, millainen tämä henkilöstöongelma olisi, jos olisimme yhä vanhassa mallissa.
Korkiakoski-Västin mukaan etenkin erityisasiantuntijoiden, kuten vaikkapa psykologien, rekrytointia helpottaa se, että hyvinvointialueilla näilläkin ammattilaisilla on tukenaan kollegoita ja tiimejä. Toisin oli ennen. Pienen kunnan ainoa psykologi oli työssään varsin yksin.
Palveluiden turvaaminen ei ole yhtä kuin säilyttäminen
Totta on silti sekin, että hyvinvointialueiden talous ja toiminnanohjaus eivät ole tasapainossa.
– Rahapussi keventynyt, mutta palvelulupaus on ennallaan. Siksi alueet joutuvat tasapainoilemaan.
Korkiakoski-Västin mukaan palvelut pyritään vaikeuksista huolimatta turvaamaan viimeiseen asti. Hän kuitenkin muistuttaa, että turvaaminen ei välttämättä tarkoita samaa kuin säilyttäminen.
Ihmiset odottavat palveluiden säilyvän, mutta todellisuudessa niiden turvaaminen tarkoittaa niiden uudistamista.
– Ja tämä on ehkä se kipein asia. Ihmiset odottavat palveluiden säilyvän, mutta todellisuudessa niiden turvaaminen tarkoittaa niiden uudistamista.
Se tarkoittaa muun muassa lisääntyviä digipalveluita ja muita uudenlaisia palvelujen järjestämisen tapoja. Apteekkiyhteistyö on tästä yksi esimerkki.
Siinä, missä terveydenhuollon lähipalvelu aiemmin tarkoitti oman kylän terveyskeskusta, jatkossa lähipalvelu voi tarkoittaa videovastaanottoa, kotisairaanhoitoa tai vaikka sitä, että influenssarokote otetaan terveysaseman sijaan lähimmässä apteekissa.
Minna Korkiakoski-Västi
- Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja.
- Työskennellyt aiemmin muun muassa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talous- ja hallintojohtajana, sote-kuntayhtymän toimitusjohtajana ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajana.
- Koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, opettaja ja sosiaalityöntekijä.
- Asuu Kokkolassa ja Helsingissä.
- Harrastaa arkiliikuntaa, pyöräilyä ja luonnossa liikkumista ja musiikkia. ”Minusta piti alun perin tulla muusikko, ja opiskelin klassista musiikkia, mutta lopulta siitä tuli harrastus eikä työ”.
Lue myös
Aluevaalit 2025 Hoitopolku jatkuu kotiin – apteekin kautta
Aluevaalit 2025 Näin puolueiden aluevaaliohjelmat puhuvat apteekeista – Apteekit voivat helpottaa palveluiden saatavuutta
