Hoitopolku jatkuu kotiin – apteekin kautta
Puheenvuoro, Yhteiskunta - 04.03.2025 at 09:56
Hoitopolku ei pääty sairaalan tai terveysaseman ulko-ovelle, vaan jatkuu kotiin. Matkan varrella käydään apteekissa, kirjoittaa Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Sini Terävä.
Hyvin suunnitellut ja yhteisesti kirjatut, sairauskohtaiset hoitopolut voivat helpottaa sairastuneen elämää: hoito etenee selkeästi, siirtymät on mietitty ja seuraavat vaiheet ovat tiedossa.
On erinomaista, että hoitopolkujen laatiminen on yleistymässä. Yksi asia kuitenkin helposti unohtuu: hoitopolku ei pääty, kun sairaalan tai terveysaseman ovet sulkeutuvat. Hoitopolku jatkuu kotiin, jokapäiväiseen elämään, jossa mahdollisesti totutellaan uuteen, krooniseen sairauteen.
Ja siinä matkan varrella käydään apteekissa.
Kun hyvinvointialueilla laaditaan hoitopolkuja, tämä pysähdys on välttämätöntä ottaa huomioon. Apteekit vastaavat kokonaisuudessaan avohoidon lääkehuollosta. Niiden vastuulla on julkinen tehtävä, joka koskettaa jokaista suomalaista. Erityisen paljon se koskettaa niitä ihmisiä, jotka käyttävät eniten terveyspalveluja, eli ikäihmisiä ja paljon sairastavia.
Hyvinvointialueiden haastava tehtävä on miettiä, miten palvelut järjestetään ja missä mitäkin palvelua on saatavilla. Näistä asioista linjataan hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Huhtikuisten aluevaalien jälkeen aluepäättäjät palaavat palvelustrategioiden ääreen ja päivittävät ne.
Fiksut päättäjät ajattelevat siinä kohtaa kokonaisvaltaisesti: Mitä palveluita hyvinvointialue tarjoaa itse ja mitä muita palveluita ihminen tarvitsee sairastuessaan? Miten nämä palvelut saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta hyvinvointialueen asukkaan – kenen tahansa meistä – on helppo saada tarvitsemansa tuki?
Yli 60 miljoonalla vuosittaisella asiakaskäynnillä apteekki on Suomen yleisimmin käytetty terveyspalvelu.
Lääkehoito on olennainen osa sairauksien hoitoa. Pitkäaikaissairaat hakevat elintärkeät lääkkeensä apteekista kolmen kuukauden välein. Tämä on paljon useammin kuin mitä yleensä käydään kontrolleissa terveydenhuollossa. Yli 60 miljoonalla vuosittaisella asiakaskäynnillä apteekki on Suomen yleisimmin käytetty terveyspalvelu.
Viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan jo nyt apteekkien farmaseuttinen työ säästää vuosittain 855 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden rahoja. Se on samaa suuruusluokkaa kuin joidenkin hyvinvointialueiden koko vuosibudjetti. Jos hyvinvointialueiden ja apteekkien välinen yhteistyö olisi kirjattu strategioihin ja hoitopolkuihin, olisi suunnitelmallisempaa ja arjessa toimivampaa, säästöpotentiaali on vielä suurempi.
Apteekit tukevat jokapäiväisellä työllään lääkehoitojen onnistumista ja ehkäisevät lääkehaittoja – siis tukevat hoitojen onnistumista. Ikääntyvälle Suomelle on monella tapaa kohtalonkysymys, toimiiko terveydenhuoltomme vaikuttavasti.
Jos hoidosta ei saada odotettua hyötyä esimerkiksi siksi, että sairastunut ei sitoudu vuosia jatkuvaan lääkehoitoon, hintalappu voi olla iso. Näiden ongelmien ehkäisemiseksi terveydenhuollon ja apteekkien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää.
Muistetaan se jokaisella hyvinvointialueella, kun laaditaan hoitopolkuja ja päivitetään palvelustrategioita.