Verkkoapteekki voisi toimia kuin pitsataksi ja lääkejakelun hiominen parantaisi hoivako... Lue lisää »

Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 51-vuotiaalle, epilepsiasta ja putkinäöstä kärsiv... Lue lisää »

Ilmansaasteet tiedetään haitallisiksi, mutta tuoreiden tulosten mukaan ne saattavat tap... Lue lisää »

Viidenneksen osuuden ostanut terveysjätti tarjoaa Tamron apteekkiyhtiön kautta etäpalve... Lue lisää »

Tutkimuksen mukaan pitkäaikainen vaihdevuosien jälkeinen hormonihoito on yhteydessä koh... Lue lisää »

Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"

antibioottiresistenssi   27.02.2019 12:15  VIRPI EKHOLM ISTOCK

,

Suomessa tutkitaan bakteerien viestintään iskeviä LrsK-kinaasin estäjiä sekä bakteereja syöviä viruksia eli faageja. LrsK-kinaasi on yksi lupaavimmista kohteista, mutta potilaskokeisiin päästään aikaisintaan 5–6 vuoden kuluttua.

Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit eivät ehkä sittenkään syökse terveydenhoitoa keskiajalle. Uusi lääke löydetään varmasti, sanoo yhtä menetelmää kehittävä professori Antti Poso.

Synkimpien ennusteiden mukaan kymmenet miljoonat ihmiset kuolevat tulevaisuudessa tavallisiin bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää pure. Jo tällä hetkellä osa bakteereista on vastustuskykyisiä kaikille käytössä oleville antibiooteille.

Matkailijoiden mukana näitä "superbakteereja” leviää myös Suomeen. Tietokoneavusteisen lääkesuunnittelun professori
Antti Poso Itä-Suomen yliopistosta on kuitenkin optimistinen.

– On päivänselvää, että uusia lääkkeitä löytyy ja saadaan kehitettyä. Lisäksi jo olemassa olevien antibioottien järkevä, rationaalinen käyttö pidentää niiden käyttöikää, hän uskoo.

Poson tutkimusryhmä kehittää aivan uutta keinoa bakteeritulehdusten hoitoon. Kohteena on bakteerien väliseen viestintään osallistuva proteiini, LsrK-kinaasi.

Ryhmä on löytänyt ensimmäisenä maailmassa molekyyleja, jotka estävät kyseisen proteiinin toimintaa. Löydös julkaistiin syksyllä kansainvälisessä ChemMedChem-tiedelehdessä.

Nyt tutkimusryhmä keskittyy molekyylien jatkokehittämiseen ja biologisen vaikutusmekanismin varmentamiseen.

– Menee ainakin 5–6 vuotta, ennen kuin pääsemme ensimmäisiin potilaskokeisiin. Siksi lääkkeen lopullisesta tehosta ei vielä voi sanoa mitään, Poso painottaa.

Virukset bakteerien kimppuun

Aivan toinen lähestymistapa on Helsingin yliopiston tutkimusryhmällä, joka hyödyntää bakteereja syöviä viruksia eli bakteriofageja.

Bakteriofagit keksittiin jo noin sata vuotta sitten, mutta niiden käyttö hiipui, kun tehokkaat antibiootit yleistyivät. Lisäksi faagituotteissa oli aikoinaan pahoja laatuongelmia. Entisen Neuvostoliiton alueella faageja on kuitenkin käytetty infektioiden hoidossa näihin päiviin asti.

Bakteriofagit ovat todellista täsmähoitoa: jokaista tautibakteeria infektoi pieni joukko viruksia, jotka tehoavat juuri kyseiseen bakteerikantaan. Suomalaisryhmä on eristänyt yli 500 erilaista faagia, mutta lisää tarvitaan.

Faagit tuotetaan bakteereissa, jonka jälkeen ne eristetään ja puhdistetaan. Näin tuotettu elävä valmiste voitaisiin antaa sairaalan apteekkiin, joka sekoittaisi hoitotuotteen lääkärin ohjeen mukaan.

– Keskustelemme parhaillaan Fimean kanssa, miten bakteriofageja tulisi käytännössä tuottaa, jotta niitä voitaisiin käyttää turvallisesti potilailla, kertoo tutkimusryhmää johtava bakteriologian professori Mikael Skurnik.

Ainakin yksi vaikeista palovammoista kärsinyt potilas on jo saanut Hyksissä faagiterapiaa. Hän menehtyi, mutta se johtui muista vammoista kuin bakteeri-infektiosta.

Yksi kymmenestä lupaavimmasta

Antti Poson mukaan LrsK-kinaasi kuuluu noin kymmenen lupaavimman uuden bakteerilääkekohteen joukkoon, joita maailmalla tutkitaan aktiivisesti.

– Jokin näistä etenee varmasti lääkkeeksi, jota voidaan käyttää potilaiden hoidossa. On kuitenkin vielä mahdoton ennustaa, mikä tai mitkä, hän pohtii.

Ajatuksena on, että LrsK-kinaasin estäjät eivät tappaisi taudinaiheuttajia, vaan heikentäisivät niitä niin paljon, että elimistön oma immuunipuolustus voisi nitistää pöpöt.

Lääkkeet eivät tuhoaisi suoliston hyvää bakteerikantaa, joten antibioottiripulin riski olisi pienempi. Lisäksi tautibakteerit eivät ehkä kehittäisi kovin hanakasti vastustuskykyä uusia lääkkeitä vastaan.

Faagi tehoaa – kunhan löytyy oikea

Vaikka bakteriofaageja on käytetty pitkään, kaksoissokkotutkimuksia hoidon tehosta on tehty vähän. Nyt niitä ollaan aloittamassa Venäjällä sekä länsimaissa.

– Yksittäisistä potilasesimerkeistä tiedämme, että hoito voi olla elämää pelastavaa tilanteessa, jossa mikään muu hoito ei auta, Skurnik kertoo.

Faagiterapian selvä etu on, että se iskee vain haluttuihin, tautia aiheuttaviin bakteereihin. Tämä on kuitenkin myös hoidon haaste: tarvitaan tuhansien faagien kokoelmat, jotta jokaiselle potilaalle löytyisi juuri hänen infektioonsa tepsivä hoito. Skurnik on silti toiveikas.

– Faagiterapia voi auttaa erityisesti potilaita, joiden infektio on vastustuskykyinen kaikille antibiooteille. Tulevaisuudessa bakteriofageja voitaisiin käyttää joissakin infektioissa jopa ensi linjan hoitona, vaihtoehtona antibiooteille, hän ennustaa.

Arkisto


Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN

15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
14.03.2019 16:28 MAIJA PIRTTIJÄRVI

14.03.2019 16:28 MAIJA PIRTTIJÄRVI


Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM

14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM


Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
08.03.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN

08.03.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN


Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
08.03.2019 13:42 ERJA ELO

08.03.2019 13:42 ERJA ELO


Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
01.03.2019 09:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

01.03.2019 09:58 OLLI-PEKKA TIAINEN


Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO

01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO


Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
25.02.2019 11:57 ERJA ELO

25.02.2019 11:57 ERJA ELO