Vuodenvaihteessa aletaan soveltaa EU:n eläinlääkeasetusta, joka asettaa antibioottien käytölle entistä tiukemmat ehdot. kuva: Ingimage
Uutinen

Halvan lihan kallis hinta

08.12.2021 | 09:30

Teksti : Erja Elo

Jaa artikkeli:

Eläinten antibioottien käyttö on kasvussa maailmalla, koska lihansyönti yleistyy. Eläimet saavat samoja antibiootteja kuin ihmiset, ja se pahentaa antibioottiresistenssiä.

Arviolta kolmasosa maailman antibiooteista käytetään ihmisille. Lopuilla lääkitään tuotantoeläimiä. Euroopassa on onnistuttu vähentämään antibioottien käyttöä eläimillä, mutta globaalisti käyttö kasvaa, kun lihankulutus yleistyy.

Eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä Fimeasta on kyllästynyt lukemaan uutisia, joiden mukaan antibioottiresistenssin pääsyy on antibioottien käyttö eläimillä. Uutisoinnissa ei myöskään huomioida myönteistä kehitystä. 

– On turhauttavaa, että Suomen poikkeuksellisen hyvää tilannetta ei huomioida, vaan toistetaan globaalia tilannetta. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa erittäin maltillista ja hallittua, hän sanoo.

Pohjoismaat edelläkävijöinä

Kaikki antibioottien käyttö lisää resistenssin riskiä. Arviolta kolmasosa maailman antibiooteista valmistetaan ihmisille ja lopuilla lääkitään eläimiä. Tuotanto- ja seuraeläimillä käytetään samoja antibiootteja kuin ihmisillä, ja antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat siirtyä eläinten ja ihmisten välillä.

Kivilahti-Mäntylä näkee kuitenkin valoa tilanteessa. Esimerkiksi Euroopassa on tehty vuosien ajan töitä käytön vähentämiseksi, ja tavoitteessa on onnistuttu 2010-luvulla selvästi. Edelläkävijöinä käytön vähentämisessä ovat olleet Pohjoismaat.

– Pohjoismaat ovat osoittaneet, että lainsäädännöllä ja antibioottien käytön ohjauksella voidaan vaikuttaa eläinten antibioottien käyttöön, hän sanoo.

Pohjoismaissa eläimille annetaan antibiootteja vähemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomessa on vuosikymmenien ajan panostettu eläinten terveyteen ja tautien ennaltaehkäisyyn. Kun sika tai nauta sairastuu, eläin hoidetaan yksilönä. Ensisijaisesti käytettävät antibiootit ovat kapeakirjoisia, ja ne annetaan injektioina.

Suomessa onkin päästy tilanteeseen, jossa valtaosa antibiooteista käytetään ihmisten lääkintään. Vuosittain antibiootteja kuluu eläimillä noin 10 tonnia ja ihmisillä noin 40 tonnia. Ihmisten ja eläinten määrään suhteutettuna ero on vieläkin selkeämpi.

Vuonna 2020 eläinten antibiootteja myytiin Suomessa vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Euroopassa parempaan suuntaan

Euroopan Unioni on vahvasti sitoutunut antibioottien tehon säilyttämiseen. Tässä on myös onnistuttu.

Antibioottien käyttö eläimillä vähentyi kolmanneksella vuosina 2014–2018. Samalla päästiin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa antibiootteja käytettiin vähemmän tuotantoeläimille kuin ihmisille. Tiedot käyvät ilmi kesäkuussa julkaistusta raportista, jonka julkaisivat EU:n tartuntatautivirasto ECDC, ruokaturvallisuusvirasto EFSA ja lääkevirasto EMA. 

– Tämä kertoo siitä, että Euroopassa ollaan menossa hyvään suuntaan. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa käytetään moninkertaisesti antibiootteja Suomeen verrattuna, kertoo Kivilahti-Mäntylä.

Hän uskoo Euroopan tilanteen parantuvan entisestään. Vuodenvaihteessa aletaan soveltaa EU:n eläinlääkeasetusta, joka asettaa antibioottien käytölle entistä tiukemmat ehdot. Tammikuusta alkaen esimerkiksi ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö on sallittu enää vain yksittäisille eläimille.

– Antibioottiresistenssin kannalta olennaisen tärkeää EU:n eläinlääkeasetuksessa on myös se, että tietyt antibiootit rajataan vain ihmisten hoitoon. Vaatimuksia tullaan soveltamaan myös kauppaan EU-alueen ulkopuolelta. On kiinnostavaa nähdä, mitä eläinten antibioottien myynnille tapahtuu tulevina vuosina, hän sanoo.

Suomi on ollut tässäkin edelläkävijä. Meillä tietyt antibiootit varattiin pelkästään ihmisten hoitoon jo vuonna 1998 eli niiden käyttö eläimille on kokonaan kielletty. 

Lisäksi Suomessa on kiinnitetty erityistä huomiota ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käytön ohjaukseen. WHO on määritellyt tällaisiksi lääkkeiksi muun muassa kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinit, fluorokinolonit ja makrolidit. 

– Niiden osuus eläinten antibiooteista on Suomessa hyvin vähäinen tai niitä ei käytetä ollenkaan. Käyttö on sallittua herkkyysmäärityksen perusteella, jos kapeakirjoisemmat antibiootit eivät tehoa, Kivilahti-Mäntylä sanoo.

Lemmikkieläinten antibioottien käytöllä ja antibioottiresistenssillä on suora vaikutus ihmisiin, jotka elävät samassa taloudessa eläinten kanssa. kuva: Ingimage

Globaalisti antibioottien käyttö kasvaa

Globaali maatalous käyttää kuitenkin edelleen valtavia määriä antibiootteja lihan tehotuotannossa.  Zurichin teknillisen yliopiston, Princetonin ja Cambridgen yliopistojen tutkimus vuodelta 2017 arvioi, että tuotantoeläimille annetaan vuosittain noin 130 000 tonnia antibiootteja, joista 78 000 tonnia käytetään Kiinassa.

Maailman eläintautijärjestö OIE:n tietojen perusteella mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä on yleisintä nimenomaan Aasiassa. Sen osuus eläinten antibioottien kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2017 noin 62 prosenttia, Amerikan 27, Euroopan 8 ja Afrikan 3 prosenttia.

Maailmalla eläinten lääkitseminen antibiooteilla yleistyy jatkuvasti. Tärkeimpiä syitä tähän ovat väestönkasvu, elintason paraneminen ja lihansyönnin lisääntyminen. Joidenkin ennusteiden* mukaan antibioottien käyttö voi tuplaantua vuoteen 2030 mennessä suurissa lihantuottajamaissa eli Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Kiinassa.

Kivilahti-Mäntylä ei näe tulevaisuutta yhtä synkkänä, koska antibioottiresistenssin uhka ymmärretään yhä paremmin.

– Tietysti antibioottien käytön vähentäminen vaatii edelleen valtavasti töitä, hän lisää.

Hän huomauttaa, että antibioottien kulutustiedoissa on lisäksi kyse arvioista, sillä yhtenäisiä, kattavia ja luotettavia lukuja mikrobilääkkeiden maailmanlaajuisesta kulutuksesta ei ole saatavilla. Esimerkiksi OIE:n raportissa on mukana vain 160 maata, mutta tiedot kattavat jo yli 80 prosenttia maailman tuotantoeläinten määrästä.

Käyttöä voi olla vaikea vähentää

Globaalisti maataloudessa suuri ongelma ei ole ainoastaan tuotantoeläinten sairauksien hoito, vaan antibioottien käyttö kasvunedistäjinä. 

Euroopassa tämä kiellettiin jo vuonna 2006, mutta joissain maissa on edelleen sallittua käyttää antibiootteja varmuuden vuoksi. Lääkkeet annostellaan ennaltaehkäisevästi rehuun tai juomaveteen, jolloin niitä saa koko eläinryhmä eli myös täysin terveet broilerit, naudat ja siat.

Antibioottien liialliseen käyttöön kehittyvissä maissa on vaikea puuttua muistakin syistä. Kyse on rakenteellisista ongelmista ja taloudellisista intresseistä.

– Monissa maissa lääkkeiden myynti voi muodostaa merkittävän osan eläinlääkärin toimeentulosta, ja esimerkiksi joissakin kehittyvissä maissa mikrobilääkkeitä saa hankkia vapaasti ilman reseptiä, Kivilahti-Mäntylä kertoo.

Antibioottien kulutuksessa on kyse myös kuluttajien valinnoista.

– Halvalla lihalla on hintansa. Lihaa on mahdollista tuottaa myös ilman antibiootteja, mutta se maksaa enemmän, Kivilahti-Mäntylä sanoo.

*Lähteenä käytetty kirjaa Miten käy ihmisen ilman antibiootteja, Salla Nazarenko ja Reetta Huttunen, Into Kustannus 2021

Apteekeissa tulee tarvittaessa jakaa antibioottipakkauksia

Antibiootteja käytetään myös seuraeläinten hoitamiseen. Antibioottitablettien käyttö kissoilla ja koirilla on puolittunut Suomessa 2010-luvulla.

Eniten on vähentynyt 1. polven kefalosporiinien kulutus: tuhannesta kilosta 200 kiloon vuodessa. Nykyään seuraeläimiä lääkitään Suomessa pääasiassa aminopenisilliineillä, joiden kulutus on pysynyt vajaassa 800 kilossa vuosittain.

Seuraeläinten antibioottikuurit ovat reseptilääkkeitä ja omistajat hankkivat ne joko suoraan eläinlääkäriltä tai apteekkien kautta. 

Suomeen ei saada kaikista lääkevalmisteista käyttöön kaikkein pienimpiä pakkauskokoja. Ongelmana on, että antibioottipakkaukset voivat siksi olla huomattavan suuria hoitotarpeeseen nähden. 

Fimean ja Ruokaviraston tekemän kyselytutkimuksen mukaan eläinlääkäreitä huolettaa määrätä tarpeeseen nähden liian iso määrä antibioottia, koska sitä jää helposti yli. 

Apteekin on toimitettava Fimean määräyksen mukaisesti lääkkeet jakamattomana myyntipakkauksena, ellei jakamiseen ole erityistä syytä. Pakkaus on mahdollista jakaa esimerkiksi silloin, jos eläinlääkäri määrää pakkauskoosta poikkeavan määrän lääkettä.

Parempi diagnostiikka, vähemmän antibiootteja

Yliopistotutkija, ELT, Sanna Viitanen Helsingin yliopistosta pyrkii löytämään diagnostisia keinoja, joilla voidaan vähentää antibioottien käyttöä koirien ja kissojen hengitystiesairauksissa.

Vastaanotolla eläinlääkäri tekee päätöksen antibioottihoidon aloittamisesta esitietojen, potilaan oirekuvan sekä kliinisten löydösten perusteella. Käytössä olevien testien lisäksi tarvittaisiin yksinkertaisia keinoja varmistaa, onko eläimellä bakteeriperäinen tulehdus, joka edellyttää antibioottihoitoa.

– Yritämme kehittää esimerkiksi verinäytteistä tehtäviä testejä, koska nykyiset menetelmät, kuten keuhkohuuhtelunäytteet, ovat invasiivisia ja edellyttävät eläimen nukutusta näytteenottoa varten. Kun eläinlääkärillä on varmuus siitä, että taudinaiheuttaja ei ole bakteeri, hän voi jättää antibioottihoidon määräämättä, Viitanen sanoo.

Antibioottien käyttöä olisi Viitasen mukaan mahdollista vähentää myös eläinlääkäreiden jatkokoulutuksella. Hoitokäytännöt ovat muuttuneet aiemmista vuosista niin, että esimerkiksi akuutin ripulin hoitoon ei enää pääsääntöisesti suositella antibiootteja.

Lemmikkieläinten antibioottien käytöllä ja antibioottiresistenssillä on suora vaikutus ihmisiin, jotka elävät samassa taloudessa eläinten kanssa. Eläin voi kantaa resistenttejä bakteereja, jotka voivat siirtyä myös ihmiseen.