Kaupan väitteet valtion lääkesäästöistä eivät pidä paikkaansa

Viiden vuoden takaiset taksavertailut eivät ota huomioon myöskään sitä, että Suomessa reseptilääkkeiden taksaa leikattiin vuoden 2023 alussa 40 miljoonalla eurolla. Muutoinkin maiden väliset taksavertailut antavat apteekkien todellisista katteista puutteellisen kuvan, sillä ne eivät ota huomioon esimerkiksi Ruotsissa sallittuja tukkualennuksia apteekeille.

Krook esittää, että veroista luopumisen lisäksi voitaisiin saada jopa 200 miljoonan euron säästöt siirtymällä nykyisestä yli 600 yrittäjävetoisen apteekin mallista keskitettyyn oligopolimalliin. 

Krookin laskuoppi ei toimi. Apteekkien osuus koko 2,8 miljardin vuotuisesta lääkemyynnistä on noin 500 miljoonaa euroa, josta liki 300 miljoonaa kuluu apteekkihenkilöstön palkkoihin sivukuluineen.

Apteekkien lääkemyynnin nettovoitto oli vuonna 2021 noin 25 miljoonaa euroa.

Krookin oletuksena tuntuu olevan apteekkien omistuksen lisäksi lääketukkuomistajuus eli vertikaalinen integraatio lääkejakeluketjussa. Proviisoriomistuksella on nimenomaan pyritty varmistamaan – terveydenhuollon tavoitteiden toteutumisen lisäksi – riippumattomuus lääketeollisuudesta ja lääketukkukaupasta, jotta lääkeyhtiön taloudelliset intressit eivät ohjaisi apteekin lääkevalikoimia tai lääkevalinnan ohjausta.

Myös maissa, joissa proviisoriomistuksesta on lupakriteerinä luovuttu, on vertikaalinen integraatio useimmissa tapauksissa kielletty tai sitä on rajoitettu. Ruotsissa ja Norjassa, jossa vertikaalinen integraatio on sallittu apteekkiliikkeen ja lääketukun välillä, on syntynyt tiukka oligopoli, jossa kolme ketjua hallitsee yli 80 prosentin osuutta apteekkimarkkinoista. Kilpailun lisääntymisestä ei siis voida puhua. 

Mikäli apteekkien omistus vapautettaisiin, se johtaisi omistuksen keskittymiseen ja siirtymiseen terveydenhuollon yrittäjiltä kaupan keskusliikkeille.

Myös itsehoitolääkkeiden jakelukanavaan liittyvillä päätöksillä on merkitystä valtiontaloudelle. Itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen kaupoille poistaisi niistä apteekkiveron, jonka myötä valtion apteekkiverotulot pienenisivät enimmillään 26 miljoonaa euroa.

Apteekkijärjestelmän uudistamis- ja kehittämistyötä tulee jatkaa alkavalla vaalikaudella. Tämän työn pohjaksi soveltuu sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä kilpailu- ja kuluttajaviraston esitys (1.2.2023) apteekkijärjestelmän uudistamisen aloittamisesta apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. 

Kirjoittaja on Apteekkariliiton toimitusjohtaja.