Apteekeista joudutaan jatkuvasti soittelemaan lääkäreille ja pyytämään uusia reseptejä, vaikka apteekit kykenisivät hoitamaan lääkevaihdon. Vaihtoon liittyvät säädökset ja byrokratia eivät rohkaise apteekkeja toimimaan omin päin. Kuva: Katja Lösönen
Artikkeli

Turhia puheluita – lääkevaihtoja koskevat säädökset työllistävät päivittäin niin apteekkeja kuin lääkäreitä

09.01.2023 | 08:08

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Jäykät säädökset aiheuttavat ylimääräistä työtä, aliarvoivat ammattilaisten osaamista ja pahimmillaan jättävät potilaan ilman tarvittavaa lääkettä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt yleistyvät jatkuvasti ja ne työllistävät apteekkeja yhä enemmän. Oman lisänsä työsarkaan tuovat lääkevaihtoa koskevat säädökset, jotka ovat niin jäykkiä, etteivät ne aina mahdollista poikkeamia. Eivät edes silloin, kun sääntöjen noudattaminen itse asiassa hankaloittaa potilaan elämää ja lisää yhteiskunnan kustannuksia ja terveydenhuollon työtaakkaa.

Apteekkariliitto on listannut useita esimerkkitapauksia päättyneeltä vuodelta 2022.

Yhdessä tapauksessa asiakkaalle on määrätty reseptillä Risperidon ratiopharm 0,25 mg tabletteja. Apteekki toimitti asiakkaalle Risperidon ratiopharm 0,5 mg tabletteja, sillä 0,25 mg vahvuutta ei ollut saatavana lääketukusta. Annostus muutettiin apteekissa vastaamaan reseptillä määrättyä.

Kela kuitenkin eväsi apteekilta lääkekorvauksen, sillä eri vahvuudet eivät ole keskenään vaihtokelpoisia, vaikka apteekki sovitti annoksen toimittamalleen vahvuudelle ja vaihto tehtiin pakottavista syistä.

Ei voi vaihtaa, voi vaihtaa...

Saatavuushäiriöt eivät ole ainoa tilanne, jossa apteekit kaipaavat säädösjoustoja asiakkaan lääkehoidon turvaamiseksi. Joskus lääkäri on kirjoittanut potilaalle reseptin, jossa määrätty valmiste on eri kuin potilaalle ennestään tuttu lääke.

Eräässä tapauksessa lääkäri oli uusinut reseptiin Lantus Clickstar -nimistä insuliinia, mutta asiakas oli omien sanojensa ja reseptitietojen perusteella käyttänyt aina Lantus Solostar -nimistä insuliinia. Apteekki ei kuitenkaan voinut toimittaa asiakkaalle tuttua insuliinia, vaan apteekista piti soittaa lääkärille ja pyytää tätä kirjoittamaan uusi resepti Lantukselle Solostarille. Näin siksi, että valmisteet eivät Fimean listan mukaan ole keskenään vaihtokelpoisia, vaikka kyseessä on sama lääke ja hintakin on täsmälleen sama.

Tilannetta hankaloitti vielä se, että tapaus sattui kesäaikaan, jolloin lääkäriä on lähes mahdoton tavoittaa, etenkin kun resepti oli kirjoitettu 250 kilometrin päässä apteekista terveyskeskuksessa, joka on avoinna vain muutaman tunnin päivässä.

Fimean ylläpitämä vaihtokelpoisten valmisteiden lista päivittyy neljännesvuosittain ja tuottaa apteekeille usein harmaita hiuksia. Mäntsälän Kotoapteekin apteekkari Vesa Kujala kertoo, että esimerkiksi tiettyä nenäsuihketta voi vaihtaa nyt, kun vuosi vaihtui, mutta vielä loka-joulukuussa tämä ei onnistunut.

– Loppuvuosi jouduttiin selittelemään. On todella hankalaa, että jotain tuotetta ei voi vaihtaa nyt, mutta kolmen kuukauden päästä voi, Kujala sanoo.

Apteekkari Vesa Kujala
Vesa Kujala muistuttaa, että apteekkialan alkutaipaleella lääkkeet valmistettiin apteekissa alusta saakka. "Ja nyt emme saisi vaihtaa kostutustipan pakkausmuotoa." Kuva: Pauliina Anttila

Pullo vai pipetti?

Selittely on tuttua myös Munkkivuoren apteekin apteekkarille Helena Keski-Hynnilälle. Vaihtokelpoisuussäädöksiin törmätään Keski-Hynnilän mukaan päivittäin.

Munkkivuoren apteekki sijaitsee lääkärikeskuksen alakerrassa ja on auki pitkälle iltaan saakka. Iltaisin lääkäreitä on kuitenkin vaikea saada kiinni.

– Lisäksi heille on usein vaikea selittää, miksi ylipäätään tarvitsemme uuden reseptin.

Toistuva ongelma ovat esimerkiksi antibioottisilmätipat, joita on sekä tippapulloissa että kerta-annospipettinä. Pipetit eivät sovi esimerkiksi huonosormisille, mutta jos lääkäri on valinnut lääkelistalta kerta-annospipetit, apteekissa tuotetta ei saa vaihtaa tippapulloon. Perustelu on, että pullotuote sisältää säilöntäaineita.

Sama ongelma pätee toisinpäin.

– Nämä ovat ikäviä tilanteita, sillä hoito pitäisi kuitenkin saada alkamaan heti, Keski-Hynnilä huomauttaa.

Vesa Kujalan mukaan silmätippavaihdon ongelmat ovat jo suoranainen klassikko, eivätkä ne rajoitu vain lääketippoihin vaan sama ongelma koskee itsehoitotuotteinakin myytäviä kostutustippoja. 

– Meillä on kolmisensataa annosjakelu- ja hoitokotiasiakasta, joille menee kostutustippaa melkoisesti. Lääkärit usein määräävät pulloja ilmeisesti edullisemman hinnan takia. Hoitajat kuitenkin suosisivat kerta-annospipettejä, sillä ne ovat helpompia ja hygieenisempiä. Voimme toki apteekissa tehdä dokumentoidun poikkeaman ja vaihtaa pullot pipetteihin, mutta mielestäni se on ammattilaisten aliarvioimista. Etenkin, kun puhutaan kosteuttavista tipoista, Kujala sanoo.

Kujala muistuttaa, että apteekkialan alkutaipaleella lääkkeet valmistettiin apteekissa alusta saakka.

– Ja nyt emme saisi vaihtaa kostutustipan pakkausmuotoa.

Ammattilaiset osaavat hoitaa vaihdon

Kujalan mukaan vaihtokelpoisuussäädösten jäykkyys aiheuttaa paitsi turhaa työtä, myös ammatillista turhautumista. Dokumentointi- ja vastuuvaatimukset ovat Kujalan mielestä nykyisellään sellaisia, etteivät ne rohkaise farmasian ammattilaisia tekemään vaihtoja, vaikka näiden osaaminen siihen hyvin riittäisikin.

– Esimerkiksi lääkkeen vahvuuden vaihtaminen on kyllä saatavuushäiriötilanteessa mahdollista, mutta erikseen huomautetaan, että vastuu vaihdosta on apteekkarilla. Tämä on tarpeetonta. Totta kai vastuu on aina viime kädessä apteekkarilla, mutta kyllä korkeasti koulutetut farmasian ammattilaiset osaavat vaihdon tehdä ilman apteekkariakin.

Kujala muistuttaa, että apteekkialaa vaivaa farmaseuttipula ja että etenkin nuoret farmasian ammattilaiset haluaisivat tehdä vaativaa farmaseuttista työtä ja nauttia osaamisensa mukaista arvostusta. Hänen mukaansa heille pitäisi antaa siihen mahdollisuus

– Ei tällainen menettely ainakaan lisää arvostuksen tunnetta.

Samaa korostaa Keski-Hynnilä.

– Me kaikki kyllä tiedämme, mitä lääkäri on tarkoittanut ja voisimme toimittaa tarvittavan tuotteen, mutta byrokratian vuoksi tämä ei onnistu. Se on kaikkien resurssien haaskaamista.

Apteekkari Helena Keski-Hynnilä.
Helena Keski-Hynnilän mukaan lääkäreillekin on joskus vaikea selittää, miksi apteekki vaivaa heitä vaihtoasioilla. Kuva: Teija Korhonen

Pykälät aiheuttavat tehottomuutta

Vesa Kujala sanoo uransa aikana työskennelleensä useissa eri lääkehuollon tehtävissä ja nähneensä alaa eri näkökulmista.

– Joka puolella olen nähnyt sen valtavan tehottomuuden, joka aiheutuu näistä pykälistä. Varmasti 95 prosenttia säädöksistä on tarpeen, mutta sieltä toisesta päästä asiat tulisi miettiä pikaisesti uusiksi niin, että huomioidaan säädösten vaikutukset käytännössä.

Kujala peräänkuuluttaakin viranomaisten yhteistyötä säädösloukkujen purkamiseksi.

– Tämä tulee ratkaista pikaisesti yhdessä Fimean ja Kelan kanssa.

Samaa toivoo Keski-Hynnilä.

– Pitäisi palata siihen, että valmiste voidaan tarvittaessa vaihtaa apteekissa vastaavaan valmisteeseen, vaikkei viranomainen olisikaan listannut sitä vaihtokelpoiseksi.